Supervuoro Verkkolehti »

Tyhmät kysymykset pesäpallosta

Viestejä
166
Syksyn lähestyessä ilmat hieman viilenee ratkaisuottelujen ollessa käsillä. Pallon nopeus tällöin nähtävästi hidastuu ja se harmittaa kun ratkaisupeleissä ei samat peloitteet toimikkaan kuin keskikesän otteluissa. Olisko tuonne syksyn otteluihin mahdollista tuoda esim. erilaiset pallot tasoittamaan lämpötilasta johtuvaa hidastumista? Syksyn ratkaisuottelut olisivat mielenkiintoisempia kun kesäiset puhkaisu-uhat olisivat edelleen yhtä todennäköisiä. ELi sellainen ymmärrys mulle syntynyt että syksyn pelit vaatii erilaista osaamista kuin hellekelit?
 

LBC

Viestejä
4,265
En ymmärrä, mistä tämä urbaani legenda räpyläpussissa olevasta pallosta on oikein saanut alkunsa.
Yhdestä näkemystilanteesta on jauhettu Mansen palstalla liikaakin, mutta vielä tyhmä kysymys:

voiko pallo olla ulkopelaajan hallussa ohittaessaan räpylän suun pussin kohdalta? eiks se ole ilmassa ja vasta matkalla pelaajan haltuun? eli minulle tuo ei ole urbaani legenda, vaan ihan luonnollinen ajatus, pussin perälle kopsahtaessa haltuunotto "alkaa" ja voi vielä muuttuakin, jos kimahtaa sieltä suoraan pois. Tietty pallon voi ottaa haltuun räpylän kämmenosallakin, mutta ei se siinäkään ilmassa voi olla. Mielipide on siis tämä, onko urbaanilegendaa vai ei?

Ei tuossa alkuperäisen kommentin sääntötekstissä mainita pussin pohjaa, mutta ei myöskään räpylän suun ohittamista.
 
Viestejä
149
voiko pallo olla ulkopelaajan hallussa ohittaessaan räpylän suun pussin kohdalta? eiks se ole ilmassa ja vasta matkalla pelaajan haltuun? eli minulle tuo ei ole urbaani legenda, vaan ihan luonnollinen ajatus, pussin perälle kopsahtaessa haltuunotto "alkaa" ja voi vielä muuttuakin, jos kimahtaa sieltä suoraan pois.

Jos räpylän laittaa kiinni, räpylän yläosaan pussin suuhun saattaa jäädä kolo, johon pallo voi jäädä. Eli siis niin, että pallo on puoliksi ulkona ja pallo pysyy juuri ja juuri. Samoin pallo saattaa jäädä kämmenen ja räpylän alapäässä olevan remmin väliin, jolloin syntyy samankaltainen tilanne.

Säännöissä taas todetaan näin:
3 § Pallon kiinniottoa helpottamaan voidaan käyttää PPL:n hyväksymää
räpylää.

Muunlaisten apuvälineiden käyttö pallon kiinniotossa on kielletty.

Kun räpylä on ainut sallittu apuväline kiinniottamisessa, minusta ihan pätevä tulkinta olisi sellainen, jossa pallo ylittäessään räpylän suuaukon on ulkopelaajan hallussa, ellei se sieltä kiinniottoa tehdessä missään vaiheessa pääse tippumaan.

Eikö pallo silloin ole ulkopelaajan hallussa, kun pallon luonnollinen liikerata katkaistaan sallittua apuvälinettä käyttäen? Sillä ei ole väliä, onko pallo ”ilmassa” räpylän sisällä vai ei, kun se kuitenkin on ulkopelaajan kontrollissa. Tällainen tulkinta poistaisi myös epävarmuuden siitä, että koska se pallo pussissa on ja koskettaako jokin osa räpylää palloa jne.

Mutta tämä siis oli minun mielipiteeni, en tiedä miten tätä todellisuudessa tulkitaan. Ainakin saman tilanteen jostain Vedon pelistä muistan, jonka joku täällä nosti esiin, jossa nimenomaan odotettiin pallon päätyvän pussin pohjalle.
 
Viestejä
351
Eikös se olisi looginen, että pallo on hallussa kun se koskettaa räpylään, kopsahtaa se sitten pussiin tai jää huulille.
 

LBC

Viestejä
4,265
Eikös se olisi looginen, että pallo on hallussa kun se koskettaa räpylään, kopsahtaa se sitten pussiin tai jää huulille.
Juu noin minäkin sen olen käsittänyt. Ja siis on jäätävä haltuun, ei pullahtaa poiskaan räpylästä. Varmat tietäjät voivat kaataa olettaman.
 
Viestejä
149
Eikös se olisi looginen, että pallo on hallussa kun se koskettaa räpylään, kopsahtaa se sitten pussiin tai jää huulille.

Olisihan se looginen. Ainut ongelma tässä on siinä, että osuuko se siellä räpylän sisällä pussin sisäreunaan ennen pussin perälle kopsahtamista. Eli siis osuma/kosketus on hyvin vaikea todentaa, jos kamera (saati tuomarin elävä silmä) seuraa tilannetta sivusta ja pallo häviää jonnekin räpylän uumeniin.

Joten minä kannattaisin tulkintaa, jossa pallo on hallussa silloin, kun se ”on räpylässä”, riippumatta siitä, onko se jo saattanut räpylää hipaista.
 
Viestejä
351
Olisihan se looginen. Ainut ongelma tässä on siinä, että osuuko se siellä räpylän sisällä pussin sisäreunaan ennen pussin perälle kopsahtamista. Eli siis osuma/kosketus on hyvin vaikea todentaa, jos kamera (saati tuomarin elävä silmä) seuraa tilannetta sivusta ja pallo häviää jonnekin räpylän uumeniin.

Joten minä kannattaisin tulkintaa, jossa pallo on hallussa silloin, kun se ”on räpylässä”, riippumatta siitä, onko se jo saattanut räpylää hipaista.
Jos nyt totta puhutaan niin mun mielestä voisi oikeastaan noudattaa vanhaa kunnon juoksijan etua tilanteessa jossa täytyisi niin tarkasti katsoa. Finaalien videotarkastukset sitten erikseen, mutta niitä varten pitäisi Ruudun sijoittaa kunnon slo mo -kameraan, ettei tarvisi arvuutella kahden kuvan välillä joissa pallo etenee kymmenen senttiä kuten nyt. Niissä toki helpointa olisi katsoa, koska pallo katoaa kameran näkyvistä räpylään.
 
Viestejä
13,054
Keistä koostuu raati joka valitsee ottelun parhaat pelaajat?

Varmaan paikkakuntakohtaisia. Ainakin HP:lla tuntuisi olevan otteluisännän edustajia ja niiden kaverina aika usein seuraa lähellä olevia pesistaustaisia henkilöitä. En ole koskaan ollut mutta luulen, että lajitaustaiset konsultoivat ja avaavat tapahtumia mutta otteluisäntä lopulta päättää.
 
Viestejä
1,702
Aika jykevät pehmusteet pistivät silmään kyynärpään/käsivarren kohdalla noissa vanhoissa (1999?) peliasuissa, joita Kohosen muistopätkissä näkyi.

Oletan, että nuo ovat syöksymistä varten.
Jos olivat, niin:
- olivatko kentät raaempia pelaajien käsille
- onko syöksymistekniikka kehittynyt vuosien varrella

Vai olenko väärillä jäljillä?
 
Viestejä
4,761
Aika jykevät pehmusteet pistivät silmään kyynärpään/käsivarren kohdalla noissa vanhoissa (1999?) peliasuissa, joita Kohosen muistopätkissä näkyi.

Oletan, että nuo ovat syöksymistä varten.
Jos olivat, niin:
- olivatko kentät raaempia pelaajien käsille
- onko syöksymistekniikka kehittynyt vuosien varrella

Vai olenko väärillä jäljillä?

Pelattiin tiilimurskalle sopii mennä kokeilemaan syöksymistä vs. hiekkatekonurmi.
 
Viestejä
1,702
Pelattiin tiilimurskalle sopii mennä kokeilemaan syöksymistä vs. hiekkatekonurmi.
Aivan. Milloinkas hiekkatekonurmikenttiin siirryttiin?
Tuossa rantakentältä kuvatussa materiaalissa kenttä näytti omaan silmään hiekkatekonurmelta, mutta voihan se jotain muutakin olla.
 
Viestejä
4,761
Nojoo, saattoi olla onkin. Jaa-a mikähän se mahtoi olla siirtymäkausi ja oliko taannehtiva. Ei voi muistaa.

Mut noin muutoin kun muistelee tässä ukkosen ja sateen vihmoessa maata lujaa niin olihan ne aikoja tiilimurskalla sadepelit. Jos tällainen kuuri tuli silloin niin taatusti ei vain keskeytynyt vähäksi aikaa vaan kentän muuttuessa mutavelliksi varmasti monesti peruttiinkin. Toisaalta onhan niitä otteluita jossa mutavellissä on pelattukin.
 

LBC

Viestejä
4,265
Olisko tiilimurska ollut joka kentällä? Vallikenttä oli komean punainen kyllä. Kouvolassa oli hiekkakenttä melkein koko 90-luvun, mutta sielläkin se saatiin kai jo 90 -luvun puolella. Ikaalisissa sai kenttä tuon pinnoitteen jo 1988, eli luulisin että superia pelattiin hiekkatekonurmella suunnilleen koko Samin ajan

OHO meni Partasen langan puolelle tuo loppu...
 
Viestejä
13,054
Vallikenttäkin oli pitkän aikaa kivituhkaa. Tiilimurskasta luovuttiin muistaakseni -80 -luvulla
 
Viestejä
4,761
Nojoo, Seinäjoen keskuskenttä valmistui nykyisessä muodossaan vuonna -92 ja siellä pelattiin samoin tein Itä-Länsi. Ja olin myös tuota ottelua katsomassa. Kenttää moitittiin pehmeäksi ja sitähän se olikin, jotenkin epäonnistunut. Mutta oli tosiaan hiekkatekonurmi.
 

LBC

Viestejä
4,265
Vallikenttäkin oli pitkän aikaa kivituhkaa. Tiilimurskasta luovuttiin muistaakseni -80 -luvulla
Jees näinhän oli, ja kivituhka kai oli se Kouvolankin kentän pinta, Kouvolassa melko pitkään, kun ei ollut kai pakkokaan alemmilla tasoilla siirtyä. 1998 näemmä
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös