Tyhmät kysymykset pesäpallosta

[LBC]

Jos keskinäisissä otteluissa (tässä kohti on se maininta että keskinäisiä otteluita verrattaessa eli kohdat 4-9) ei kotiotteluiden määrä ole sama, (...)

Siinä viestissä mitä lainasin oli kohdat 5-10 ne mitkä tässä 4-9, en nyt muista mikä oli eri tavoin.

Tämä voi tarkoittaa ja uskonkin että tarkoittaa: keskinäisiä otteluita. ei kohtia tasapistevertailussa. Silloin siinä pitäisi niin lukea.

Eli kolmen joukkueen tasapistetilanteessa kolme kotiottelua ja kolme vierasottelua (tänä vuonna case jussit pattu kossu) => ei jätetä mistään kohdasta mitään pois. Eri määrä => jätetään lisäotteluksi merkitty huomiotta kaikissa vertailussa.

Muuten tuo epätasapainoinen tilanne, joka on helposti epäreilu, tulisi todella harvoin vaikuttamaan mihinkään. Kohdassa kolme vertaillaan jo kaikkien ottelujen juoksueroa, joka katkaisee tarkastelun aika isolla todennäköisyydellä siihen. Lisäottelun kotivoitto silloin, kun kotiotteluita tulee enemmän, kuuluu vaikuttaa myös voittojen lukumäärään. Jos joku osaa sanoa, että olet oikeassa, tulisi tuota tekstikohtaa myös selventää.

Kyllä mä käräjille lähtisin, jos joukkueeni joutuis putoamiskarsintaan ja olisi keskinäisissä matseissa eri määrä kotipelejä, sekä hävitty merkitty lisäottelu/ottelut vieraissa.

 

[jjjjussi]

Kyllä mä käräjille lähtisin, jos joukkueeni joutuis putoamiskarsintaan ja olisi keskinäisissä matseissa eri määrä kotipelejä, sekä hävitty merkitty lisäottelu/ottelut vieraissa.

Yleensähän nää nyt menee niin, että on niitä omia parhaita vastustajia mukana. Mutta kysykääpä sitten vaikka Pattijoelta, että onko mennyt oikein kun ovat aina kohdanneet JyMyn lisäotteluissa.

Täysin pöttöpäistä koko lisäotteluiden laittaminen. Jos on pakko saada 30 ottelua runkosarjaan niin pistäkää sitten 16 joukkueen superpesis niin ei tarvitse saivarrella.

 

[LBC]

No tuohan on totta, sinänsä se ei ollut tyhmä kysymys vaan melko tyhmän sarjamuodon ihmettelyä.

 

[Siepauttaja]

Eilisestä Jymy-Joma-pelistä kimposi seuraava kysymys. Litmasen läpilyönnin jälkeen aitojen ulkopuolella ollut fillaristi tuli näyttämään Piiponniemelle suuntaa, minne pöpelikön nurkalle pallo meni. Ilman apuja aikaa etsimiseen olisi ehkä mennyt jokunen sekunti enemmän. Eilisessä pelitilanteessa tällä ei toki ollut merkitystä, kun Litmanen ennätti kentän kiertää ja edellä olleetkin pelaajat ennättivät kotipesään.

Mutta missä menee raja, kuinka paljon yleisön tai satunnaisen ohikulkijan annetaan "avustaa" ulkopelaajaa? Tahaton osuminen ja pallon kimpoaminen ohikulkijasta lienee aivan normaali pelitilanne, mutta miten tuo ns. aktiivinen toiminta ulkopuolisen toimesta? Voidaanko siitä tuomita etua saaneelle joukkueelle jokin pelitilanteen menetys tms.? Periaatteessa voisi helposti kuvitella tilanteen, että joku satunnainen ohikulkija pysäyttäisi pallon ja jopa heittäisi tai potkaisisi sen ulkopelaajalle takaisin kentälle sen kummempaa miettimättä.

 

[MieVaan]

Tulkintaa on aina mutta raamit asettaa sääntöjen 46 pykälä. Esimerkit vaan ei ota kantaa pallon sijainnin osoittamiseen

46 § Jos yleisö puuttuu tahallisesti ottelun kulkuun, tuomarin on tuomittava, kuten tilanne olisi hänen harkintansa mukaan edennyt. Jos yleisön puuttuminen ei ole tahallista, tilanne tuomitaan, kuten se on edennyt.
​

 

[Pallo muuntajalle]

47 § Yleisön puuttuminen ottelun kulkuun
”Jos yleisö puuttuu ottelun tahallisesti ottelun kulkuun, tuomarin on tuomittava kuten tilanne olisi hänen harkintansa mukaan edennyt.”
”Jos yleisön puuttuminen ei ole tahallista, tilanne tuomitaan kuten se on edennyt.”

Puuttumisen pitää käytännössä olla jollain tapaa fyysistä, pelkkää viittoilua tai auttamista ei lasketa. Välttämättä puuttua ei tarvitse palloon tai pelaajaan, vaan jos nyt eilisen tilanteessa katsoja olisi ollut tilanteessa, missä hän olisi voinut palloon koskematta "raivata" pöpelikön pallon tieltä, se olisi puuttumista ollut todennäköisesti.

 

[Juuret]

.. Mutta missä menee raja, kuinka paljon yleisön tai satunnaisen ohikulkijan annetaan "avustaa" ulkopelaajaa? Tahaton osuminen ja pallon kimpoaminen ohikulkijasta lienee aivan normaali pelitilanne, mutta miten tuo ns. aktiivinen toiminta ulkopuolisen toimesta? Voidaanko siitä tuomita etua saaneelle joukkueelle jokin pelitilanteen menetys tms.? Periaatteessa voisi helposti kuvitella tilanteen, että joku satunnainen ohikulkija pysäyttäisi pallon ja jopa heittäisi tai potkaisisi sen ulkopelaajalle takaisin kentälle sen kummempaa miettimättä.

Ollaan varmastikin aikalailla harmaalla alueella kun eihän tuo eilinen ohikulkija ollut lipunlukijoiden läpi tullutta yleisöä, vaan ulkopuolinen ohikulkija. Säännöt puolestaan puhuvat yleisöstä jolloin oletuksena he ovat lipunlukijoiden läpi tullutta katsomoa. Siten tämä ohikulkija ei ole tilastoitunut illan yleisömäärään jääden tuon sääntömäärittelyn ulkopuolelle?

Säännöstön tekeminen ulkotapahtumiin juridisesti päteväksi taitanee olla mahdoton? Päätuomarin täytyy päättää ja ainahan tuonne liittoon voi haastaa.

 

[Observer]

Ollaan varmastikin aikalailla harmaalla alueella kun eihän tuo eilinen ohikulkija ollut lipunlukijoiden läpi tullutta yleisöä, vaan ulkopuolinen ohikulkija. Säännöt puolestaan puhuvat yleisöstä jolloin oletuksena he ovat lipunlukijoiden läpi tullutta katsomoa. Siten tämä ohikulkija ei ole tilastoitunut illan yleisömäärään jääden tuon sääntömäärittelyn ulkopuolelle?

Säännöstön tekeminen ulkotapahtumiin juridisesti päteväksi taitanee olla mahdoton? Päätuomarin täytyy päättää ja ainahan tuonne liittoon voi haastaa.

Säännöissä puhutaan yleisöstä, ei maksaneista katselijoista. Kyllä ne yleisöä ovat aitojen ulkopuolellakin.

 

[LBC]

Onko Sotkamossa pulaa koirista, kun siellä on jatkuvasti joku Jymyn pelaajista koirankopissa?

 

[kontiola]

Onko Sotkamossa pulaa koirista, kun siellä on jatkuvasti joku Jymyn pelaajista koirankopissa?

Tämä filosofinen kysymys, jonka ei kai ole tarkoituskaan saada yhtä oikeaa vastausta, rohkaisee kysymään yhtä pesisjuttua, jota olen miettinyt siitä lähtien, kun katsoin fanikamerasta Rantakentän Kipa-Joma -peliä tänä kesänä - sitä, jossa Joma sai tosipahasti kuonoon. Siinä oli sellainen tilanne, että Kipan lukkari yritti hätyyttää kakkosen etenijää heittämällä siepparille ja kakkospesävahdille. Etenijä pystyi seuraamaan tilannetta sen verran hyvin, että ennätti aina takaisin pesään ja lähti aina uudestaan kärkkymään. Sitten kun tätä oli nähty jonkin aikaa, sieppari, jolla pallo oli, kääntyi heittämään pallon takaisin lukkarille. Mutta sen sijaan, että olisi heittänyt lukkarille, sieppari vain teeskenteli heittävänsä lukkarille mutta kääntyi salamannopeasti ja lennätti kovan heiton kakkoselle, jossa etenijä oli taas ottanut pari askelta pois pesästä ja paloi. Jäi vaivaamaan, että miksi näin ei tehdä enemmän, koska homma toimi. Ymmärrän, että yllätysmomentti häviää, jos sama juttu tehdään alvariinsa. Toisaalta, sikäli kun päämääränä on polttaa etenijä tai hätyyttää sitä, luulisi, että pelote toimii paremmin, jos siepparin vakivalikoimassa on myös hämäily.

 

[MieVaan]

Vaikea sanoa, mutta lähtökohtaisesti kait kärkkyjän ei pitäisi irrota pesästä/pesän vierestä ennenkuin näkee heiton lähtevän siepparikta kotipesään/ kuulee huudon, että pallo on kotona/matkalla sinne.

Kääntyminen ottaa sen verta aikaa, että otollista tilannetta tulnee harvoin ja jostain sen siepparinkin pitäisi tietää milloin kannattaa yrittää eli tarttee lukkarin/pelinjohtajan apuja.

 

[kontiola]

siepparinkin pitäisi tietää milloin kannattaa yrittää

Minusta heittely ei useinkaan vaikuta siltä, että sitä tehdään vasta silloin, kun kannattaa yrittää.

 

[LBC]

Niin mikähän lienee heittelyn tärkein pointti. Luulisin, että huonojen lähtöjen saaminen etenijälle ykkönen, kuluttaminen kakkonen ja palot tulee jos tulee?

 

[kontiola]

Niin mikähän lienee heittelyn tärkein pointti. Luulisin, että huonojen lähtöjen saaminen etenijälle ykkönen, kuluttaminen kakkonen ja palot tulee jos tulee?

Samaa mieltä. Mutta se minua joskus ihmetyttää, että palon saamiseen suhtaudutaan just kuin johonkin bonuspalkintoon, joka tulee jos tulee, jos oikein hyvä tuuri käy. Ihan amatööripohjan mietiskelyä, myönnän auliisti. Mutta en ole siis vielä vakuuttunut

 

[MieVaan]

Minusta heittely ei useinkaan vaikuta siltä, että sitä tehdään vasta silloin, kun kannattaa yrittää.

Niin mikähän lienee heittelyn tärkein pointti. Luulisin, että huonojen lähtöjen saaminen etenijälle ykkönen, kuluttaminen kakkonen ja palot tulee jos tulee?

Kyllä kait se väsyttäminen ja huonot lähdöt ovat tavoite. Palot bonusta.

Siepparin kovassa kääntöheitossa kakkoselle on kuitenkin riskinsä. 180 asteen kääntö ja lähietäisyydelle kova heitto sisältää mielestäni sen kokoisen harhaheiton riskin että ei sitä riskiä voi koko aika ottaa.

 

[kontiola]

180 asteen kääntö ja lähietäisyydelle kova heitto sisältää mielestäni sen kokoisen harhaheiton riskin että ei sitä riskiä voi koko aika ottaa.

Mutta voihan sitä harjoitella ja tehdä pikkuisen varovaisemmin. Ja kääntökin voi olla vähän alle 180 astetta.

 

[MieVaan]

Mutta se mitä itse olen miettinyt siinä kakkosvaihdossa kun heittelyn jälkeen annetaan linkki/matala ja etenijä on ollut jo menossa ja kääntyy niin kannattaisiko useammin vain nostaa seuraava syöttö heti. Vai onko niin, että lukkari ei vaan ehdi arvioida ehtiikö etenijä palata ja heittää tyyliin et jospa se ei ehdi palata.

 

[MieVaan]

Mutta voihan sitä harjoitella ja tehdä pikkuisen varovaisemmin. Ja kääntökin voi olla vähän alle 180 astetta.

jos teet varovaisemmin niin saat harvemmin palon. Ja aidosti niitä tilanteita että se etenijä on liuennut siitä pesän kupeesta liian kauas kun pallo on vielä siepparina tapahtuu harvoin. Siihen päälle varovainen heitto niin palo vielä harvemmin.

Nykypesiksessä lähietäisyydelle kovia heitetään paljon vähemmin kuin ennen. Alakautta tapahtuvat heitot joko suoraan räpylästä tai kädestä ovat valtavirtaa nykyään. Ja syynä lienee se rähmäyksen riski kovassa heitossa.

 

[kontiola]

jos teet varovaisemmin niin saat harvemmin palon.

varovainen heitto niin palo vielä harvemmin.

Ilman muuta! Mutta harvoin niitä tulee nykymenollakaan. No, joka tapauksessa. Se oli makee veto silloin Kide-pelissä!

 

[MieVaan]

Ilman muuta! Mutta harvoin niitä tulee nykymenollakaan. No, joka tapauksessa. Se oli makee veto silloin Kide-pelissä!

Kuten sanoin, olen Livetshill Baseball Club miehen kanssa samaa mieltä. Tärkeämpää on huonot lähdöt ja väsyttäminen kuin kärpänen. Palo tulee sitten kohdepesälle tai jos etenijä on jo ottanut monta kärkkylähtöä ja ehkä jopa yksin laitonlähtö niin ei voi enää viedä lyhyillä joten joudutaan yrittämään välilyöntiä ja kopin mahdollisuus kasvaa.