Supervuoro Verkkolehti »

Tyhmät kysymykset pesäpallosta

LBC

Viestejä
4,265
Tästähän virisi ihan keskustelu JymyJussien palstalla. Eli tasapisteisiin päätyneet joukkueet ja lisäottelut sijoitusten perusteena
Alkuhan näyttää selvältä, Kilpailumääräykset 36.2. kohdat 1 - 13:

36.2 Jaksopelit kaksinkertainen sarja
1) voitetut ottelut
2) 3 pisteen voitot
3) kaikkien otteluiden juoksuero
4) keskinäisten otteluiden voitot
5) keskinäisten otteluiden pisteet
6) keskinäisten otteluiden jaksoero (ei huomioida supervuoroa tai kotiutuslyöntikilpailua)
7) keskinäisissä otteluissa voitettujen jaksojen määrä (ei huomioida supervuoroa tai kotiutuslyöntikilpailua)
8) keskinäisten otteluiden juoksuero
9) keskinäisissä otteluissa tehdyt juoksut
10) kaikkien otteluiden jaksoero (ei huomioida supervuoroa tai kotiutuslyöntikilpailua)
11) voitettujen jaksojen määrä (ei huomioida supervuoroa tai kotiutuslyöntikilpailua)
12) kaikissa otteluissa tehdyt juoksut
13) arpa.


Sitten:
Jos tasapisteissä olevia joukkueita on enemmän kuin kaksi ja joukkueet kohtaavat sarjassa enemmän kuin kaksi kertaa toisensa, on varsinaisen runkosarjan ottelut merkittävä sarjaohjelmaan erikseen.

Eiks tämä ole vain teksti sille, että lisäottelut määritellään, jos sattuu kolme tai useampi joukkue tasapisteisiin ( @MieVaan tuossa on ja -sana)

Sitten:
Jos keskinäisissä otteluissa ei kotiotteluiden määrä ole sama, jätetään ylimääräinen ottelu huomioimatta

Eli... kolmelle joukkueelle tulee keskinäisiä otteluita 6 kpl, eikö? jos kaikille tulee kolme kotiottelua ja kolme vierasottelua, tämä kohta ei päde. Jos määrät ovat eri, ei lisäotteluksi merkittyjä otteluita oteta huomioon... Mistä? @Huppu kommentoi, että vain kohdista 5-10, mutta mielestäni noin ei sanota.

Tästä saisi joku ihan tietäjäkin minut vakuuttaa miten on, ja jos koskee vain tiettyjä kohtia, pitäisi mielestäni tekstiä tarkentaa.

No, tilanne on ainakin miesten superissa ohi, mutta olisipa ollut mielenkiintoista nähdä miten meni, kotiottelut eivät tainneet jakautua nimittäin tasan, ja kyseessä olisi voinut olla putoamiskarsintaan joutuminen.
 
Viestejä
13,054
Mä luulen, että noille kilpailumääräysten jutuille ei ole varsinaisesti tehty happotestiä kun sarjoihin tuli lisäkierroksia, on vain ajateltu et noi on ihan selviä muotoiluja. Kun sarjajärjestelmän elävät koko ajan niin yksiselitteisen yleispätevää muotoilun teko ei ole helppoa. Eihän tuo voittojen kokonaismääräkään ole ollut kuin muutaman vuoden vasta.
 

kontiola

Mikä funktio/historia ym. on sillä tavalla, että sisäpelaaja, joka ehti täpärästi takaisin pesälle kärpäspolttoyrityksen jälkeen, koskee ulkopelaajan kädessä olevaa palloa ennen kuin tämä heittää sen takaisin kotipesään lukkarille?
 

Pallo muuntajalle

Jos etenijä ei ehtisi takaisin esim. ykköselle, menettäisi hän siinä kohdin ykköspesän pesäturvan - mutta ei olisi vielä palanut. Etenijä voisi siis vaikka kipittää kakkoselle ja sinne ehtiessään olisi turvassa. Ulkopelaaja voisi yhtä lailla heittää sinne kakkoselle ja ottaa sieltä sen palon. Ihan pari kertaa ikinä olen tuon tapaisia tilanteita nähnyt.

Etenijä taas tarjoaa kättään ulkopelaajalle kaikkien elämää helpottaakseen ja pelin nopeuttamiseksi, jotta sitä ehtikö / eikö ehtinyt takaisin kysymystä ei tarvitse selvittää heittämällä seuraavalle pesälle. Jos pesäturva meni, pallolla koskettamisesta seurauksena on palo. Ja jos turvassa on, nousee pelituomarin kyynärpää ylös tai pesätuomari näyttää valkoista laikkaa.
 
Viestejä
4,761
Jos etenijä ei ehtisi takaisin esim. ykköselle, menettäisi hän siinä kohdin ykköspesän pesäturvan - mutta ei olisi vielä palanut. Etenijä voisi siis vaikka kipittää kakkoselle ja sinne ehtiessään olisi turvassa. Ulkopelaaja voisi yhtä lailla heittää sinne kakkoselle ja ottaa sieltä sen palon. Ihan pari kertaa ikinä olen tuon tapaisia tilanteita nähnyt.

Etenijä taas tarjoaa kättään ulkopelaajalle kaikkien elämää helpottaakseen ja pelin nopeuttamiseksi, jotta sitä ehtikö / eikö ehtinyt takaisin kysymystä ei tarvitse selvittää heittämällä seuraavalle pesälle. Jos pesäturva meni, pallolla koskettamisesta seurauksena on palo. Ja jos turvassa on, nousee pelituomarin kyynärpää ylös tai pesätuomari näyttää valkoista laikkaa.

No mikäs siinä on että pitää sitten aina heittää 1-2-tilanteessa kakkospesälle, miksi ei heitetä ykköspesälle vain eikös se pesäturva ole silloinkin menetetty?
 

Pallo muuntajalle

Koska siinä yritetään estää kärkkymästä ja polttaa sitä kakkospesän etenijää. 1-2-tilanteessa takaetenijän on yleensä helpompi palata ykköselle, tarve kärkkyä pienempi ja ulkokenttäkin on asettunut niin, että ykköseltä kärpäsen saaminen hankalampaa. Kolmosellekin voisi toki heittää, ja joskus heitetäänkin 2-3-välin etenijän kiinni saamiseksi. Sinne taas on lukkarilla pidempi matka ja vaikeampi heittää, kun valtaosa lyöjistä lyö oikealta. Lisäksi kakkos-kolmosväli on niin pitkä, että tuomarilla on selvästi suurempi kynnys näyttää X - kun pitäisi nähdä yhtäaikaisesti pallon saapuminen kolmoselle ja etenijän palaaminen kakkoselle.
 
Viestejä
4,761
Okei, tarkoitinkin että jos mies ykkösellä ja pyrkimässä kakkoselle niin miksi polttoheittoa ei heitetä ykköselle, vaan onko se siitä kiinni että pitää aina menopesän puolelle polttaa. Taitaa olla. Paitsi että takaisin palatessa se käsi annetaan suosiolla.
 
Viestejä
13,054
Okei, tarkoitinkin että jos mies ykkösellä ja pyrkimässä kakkoselle niin miksi polttoheittoa ei heitetä ykköselle, vaan onko se siitä kiinni että pitää aina menopesän puolelle polttaa. Taitaa olla. Paitsi että takaisin palatessa se käsi annetaan suosiolla.

No ei sitä aina heitetä kakkoselle. Ykköselle heitettäessä pyritään viemään pesäturva ja jos siinä,onnistutaan pitää vielä polttaa koskettamalla tai toimittamalla pallo kakkospesälle ennen etenijää.


Se miksi aina ei heitetä voi olla monta syytä, esim 1-pesän lähellä ei ole ketään ulkopelaajaa. Ja jos on niin kärkkyvä on lähenpänä pesää ja toisaalta ykkösrajassa on tilaa jos tulee syöttö. Jos täytetään pesää takaa kaaren pitäisi auttaa etenijää ja jos tukee syöttö niin jossakin linjassa on väkisin tilaa joka kaaren taka

Kakkosvahti taasen on 1-tilanteessa aina suht lähellä pesää joten heittää voi huoleti.

ihan mutulla ilman varmaa tietoa.
 

Pallo muuntajalle

Aa, joo, siis noin. Ja tosiaan ykköselle heittämällä pelaaja ei menettäisi kuin sen ykkösen pesäturvan - ja jos on juuri syöksymässä kakkospesään, sillä ei tietysti enää ole mitään merkitystä.
 
Viestejä
954
Sitten:
Jos keskinäisissä otteluissa ei kotiotteluiden määrä ole sama, jätetään ylimääräinen ottelu huomioimatta

Eli... kolmelle joukkueelle tulee keskinäisiä otteluita 6 kpl, eikö? jos kaikille tulee kolme kotiottelua ja kolme vierasottelua, tämä kohta ei päde. Jos määrät ovat eri, ei lisäotteluksi merkittyjä otteluita oteta huomioon... Mistä? @Huppu kommentoi, että vain kohdista 5-10, mutta mielestäni noin ei sanota.
Jos keskinäisissä otteluissa (tässä kohti on se maininta että keskinäisiä otteluita verrattaessa eli kohdat 4-9) ei kotiotteluiden määrä ole sama, (...)

Siinä viestissä mitä lainasin oli kohdat 5-10 ne mitkä tässä 4-9, en nyt muista mikä oli eri tavoin.
 
Viestejä
202
Mitä tapahtuu jos viimeisenä lyöjänä tyhjälle kentälle lukkari alkaa viskomaan vääriä? Onko tässä vain joku herrasmiessääntö ettei näin toimita?
 
Viestejä
243
Mitä tapahtuu jos viimeisenä lyöjänä tyhjälle kentälle lukkari alkaa viskomaan vääriä? Onko tässä vain joku herrasmiessääntö ettei näin toimita?
Kolmella väärällä tosiaan juoksu, ja muutenkin vapaataipaleen voi milloin tahansa jättää käyttämättä, mikäli se syystä tai toisesta on sisävuorossa olevan joukkueen kannalta parempi ratkaisu.
 
Viestejä
229
Siirtyykö tässä tilanteessa lyöjä kolmospesälle "kunnarina" ja lyöjiä tulee lisää?

Ei ja kyllä. Lyöjä siirtyy kaarelle vääriä huutelemaan, mutta lyöjiä tulee täysi kierros lisää vaikka ei olisikaan yhtä juoksua pohjalla.

Olen itse kerran ollut junnupelissä syöttärinä, kun lukkarille tuollainen vahinko tapahtui, luultavasti hän ei ollut tietoinen säännöstä. Eli siinä sain huutaa: väärin, vapaa, väärin, vapaa, väärin, juoksu...
 
Viestejä
12
Mikä on lautasväärä?

Lautasväärä kuulostaa sellaiselta syötöltä, joka osuu lautaseen mutta on väärä jostain muusta syystä kuin lautasesta ohi menemisen takia (matala, väärä asento tms). Googlailun tuloksena löysin kuitenkin lukkaripelaamista käsittelevän tutkielman, jossa "pieni lautasväärä" mainitaan yhdenlaisena vääränä matalan ja asennottoman rinnalla, eli ainakaan tästä päätellen tarkoitakaan sitä, mitä aluksi olisin kuvitellut.

Selkeää määritelmää en siis kiivaasta googlailusta huolimatta löytänyt. Eli: Lautasväärä on ......... ? Mitä muita lautasvääriä on kuin "pieni" lautasväärä?

Sama tutkielma mainitsee myös "pienen väärän" joka ei ole lautasväärä. Mikä syötössä määrittää väärän "suuruuden"?
 
Viestejä
13,054
Lautasväärä on sellainen syöttö, joka on muuten laillinen, mutta syöttö ei osunut syöttölautaseen.
 
Viestejä
12
Lautasväärä on sellainen syöttö, joka on muuten laillinen, mutta syöttö ei osunut syöttölautaseen.
Eli siis aikalailalla vastakohta siitä mitä kuvittelin. Varmaan suuruus on sitten ihan vain se, että kuinka merkittävästi syöttö menee ohi lautasen.

Kiitos selvennyksestä!
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös