Tyhmät kysymykset pesäpallosta

[Pystärilaaka]

Miksi maakuntasarjan pelien ottelupöytäkirjat ovat ns. analogisessa muodossa? En sano etteikö käsialasta saisi selvää mutta nii..

Varmaan siksi, että maakuntasarjassa ei vaadita sähköisen pöytäkirjan käyttöä ja tämä johtuu luultavasti maakuntasarjajoukkueiden resursseista osaavan kirjurin järjestämiseen joka peliin. Pienestä pöytäkirjasta ei ole tietääkseni saatavilla sähköistä versiota. Kehityssteppejä odotellaan...

 

[kontiola]

Balanseeraamaan tyhmiä kysymyksiä tulkoon nyt myös viisaita vastauksia. Perttu Hautalan pesisblogissa on kertakaikkiaan mainioita tekstejä, vaikka ne epäilemättä ovat täällä supervuorossa jo jossain ihan muualla myös:

Perttu Hautala

Tarinoita pesäpallosta

perttuhautalablog.wordpress.com

Aiheina karvauksen taktiikat, merkkipeli, lukkarointi usealta kantilta (mm. lautaskammo, pelin rytmittäminen, lukkarin tunteet ja luonne).

 

[kontiola]

@Olafi, nyt on Jomankin paitoja huuto.netissä!

www.joensuunmaila.fi

www.joensuunmaila.fi

 

[LBC]

Hei @LBC. Jäinpä miettimään koska tässä olisi mulle selvästi hyvä sivistymisen paikka: onko siis niin, että jos tuomarin käsi on pystyssä, mutta lukkari ei vain anna periksi vaan haluaa jääräpäisesti kärpäsen, lukkari on turvassa kunhan vain heittää niin salamannopeasti kolmoselle, että käry on lähellä, mikä kai myös edellyttää sitä, että kakkosen etenijä puolestaan on jääräpäisesti jatkanut kärkkymistään lukkarin pelottelusta huolimatta? Siis että jos heitto olisi vain siepparille menevä pelotetteluheitto, ja sen viesti ainoastaan "kiltisti siellä kakkosella!", tai vaikka se menisi kolmosellekin, mutta niin, että kakkosella oleva oikeasti olisi ollut kiltisti kärkkymättä, tuomari saattaisi antaa pesässä olevalle vapaataipaleen? Siis: onko niin, että polttoyritykset ovat aina sallittuja ja "lain suojaamia", vaikka tuomarin käsi olisikin pystyssä? Mutta vain ja ainoastaan sellaiset polttoyritykset, joissa on kaikki polttamiseen tarvittava? Täytyy kyllä sanoa, että pesäpallo on aikamoista, huh. Jo kysymyksen esittäminen vaati suurta henkistä ponnistusta. 🙃

Siirsinpä tänne, vaikkei kysymys missään tapauksessa ole tyhmä. Mielenkiinoinen, eikä mulla ole viisautta vastata varmasti. Onkohan kellään?

Et muuten satu muistamaan tätä tapausta ja keskustelua samasta aiheesta Puhtimäki vs Rytkönen? Tuossahan @MieVaan oli kaivanut pesäpallotuomarin ohjeista tekstin:

”Ulkojoukkueen turhasta heittelystä tuomitaan ensin huomautus ja sen jat-kuessa vapaataival kärkietenijälle.” Pelituomarin antaman huomautuksen (käsi pystyssä) jälkeen ulkopelaajilla on oikeus heittää, mutta heittojen on oltava sellaisia, että niillä on mahdollisuus polttaa etenijä tai ainakin oleellisesti vaikeuttaa tämän pesältälähtöä. Ehdoton minimivaatimus on, että huomautuksen jälkeinen heitto suuntautuu suoraan joko lähtö- tai pääte-pesälle. Säännön tarkoituksena ei ole antaa etenijöille automaattista lentävää lähtöä huomautuksen jälkeen. "

Tuomarin tulkinnasta siis hyvin pitkälti kysymys. Teoriassa kai saisi yrittää polttaa vaikka kymmenen kertaa, mutta arvaisin, että mitä pidemmälle ne aidotkin polttoyritykset menee, sen enemmän on etenijällä valtteja käsissään. Ihan vaan siksi että epäonnistunut polttoyritys voidaan helposti tulkita sitten vain viivyttelyksi.

Tuossa kohtaa Komulaisella oli pokkaa tarpeeksi ja Heikkalakin keuli kyllä liikaa itseltään tasapainoa jo kolmoselle, eli aika helppo poltto heiton kannalta loppujen lopuksi.

Puhtimäen case meni toisin päin, ja senhänkin tuomari päätti, ei siinä. Mutta parranpärinää tuli, vapaataival tuomittiin vaikka Rytkönen paloi. Mutta pitäisi kaivaa sekin tapaus uudelleen katsottavaksi. Ainakin siihen, että oliko Rytkönen tosissaan välttämässä sitä paloa vai lähtikö jo tuuulettamaan vapaataivalta. sitä en muista.

 

[MieVaan]

Ai se ei ollutkaan Kopla peli, en kyl muistanut Torikokoustakaan ennenkuin sanoit. Aika yleinen käsitys tuntuu olevan että olisi sääntö, että käden noston jälkeen saa kaksi kertaa yrittää polttoa mutta näinhän ei luonnollisestikaan ole. Jos olisi niin jos toisesta heitosta ei tulisi paloa voisi antaa suoraan vapaataipaleen. Mutta vaikea usko, että löytyy pelituomaria joka ei neljännestä epäonnistuneesta polttoyrityksestä kädennoston jälkeen antaisi vapaataivalta mutta antaisiko vaikka heitto onnistuisikin?

Jos lukkarin käsi vain kestää heittämisen niin kärkietenijöitä vastaan kannattaa kyllä heittää, etenkin jos pelituomari sallii paljon heittoja ennen kädennostoja. Kyllä se pesälle palaaminen ja kärkyn lyhentäminen vain pidentää matkaa sinne seuraavalle pesälle.

 

[LBC]

Ainse ei ollutkaan Kopla peli, en kyl muistanut Torikokoustakaan ennenkuin sanoit.

No ainakin mainitsemassani pelissä oli tuollainen tapaus. Siinä muuten Janilla oli heittelystä vähän erilainen mielipide kuin tässä top-listatussa!

 

[MieVaan]

No ainakin mainitsemassani pelissä oli tuollainen tapaus. Siinä muuten Janilla oli heittelystä vähän erilainen mielipide kuin tässä top-listatussa!

Hmm. Tulee niin vähän seurattua pudotuspelejä että olen melko varma, että en ole JoMa-SoJy matsia ainakaan livenä seurannut mutta tuon tilanteen olen jostain jälkikäteen katsonut.

JoMa-Kopla sarjaa olin kuitenkin ihan paikan päällä mutta en silti sano varmasti että olisi ollut moista tilannetta.

Näinhän se ihmisen mieli usein menee - itselle edulliset säänmöt ovat hyviä sääntöjä.

 

[kontiola]

Kiitos taas kerran @MieVaan ja @LBC. Teitte minusta taas pikkuisen sivistyneemmän. Tää oli erityisen havainnollinen:

Aika yleinen käsitys tuntuu olevan että olisi sääntö, että käden noston jälkeen saa kaksi kertaa yrittää polttoa mutta näinhän ei luonnollisestikaan ole. Jos olisi niin jos toisesta heitosta ei tulisi paloa voisi antaa suoraan vapaataipaleen. Mutta vaikea usko, että löytyy pelituomaria joka ei neljännestä epäonnistuneesta polttoyrityksestä kädennoston jälkeen antaisi vapaataivalta mutta antaisiko vaikka heitto onnistuisikin?

Tyhmiin kysymyksiin mietin itsekin tämän sijoittamista, mutta laiskotti ihan vain.
Hm, juu Kaukovalta on ainakin muistissa meillä Joensuussa. Vähän tässä hengessä

Näinhän se ihmisen mieli usein menee - itselle edulliset säänmöt ovat hyviä sääntöjä.

mutta sillä erotuksella, että ensimmäinen ja katkerin Kaukovalta-kokemuksemme oli kyllä puhdas oikeusmurha

 

[kontiola]

Lisää tonttuja kysymyksiä. Kun tätä joku aika sitten katselin, tajusin, että enhän minä tiedä mikä on VARSILYÖNTI. Kyllähän kaikki lyönnit mailanvarrella lyödään, vai ??

 

[jjjjussi]

Öö, ei lyödä. Keskimailaan osuvat lyönnit ovat niitä koviksi kutsuttuja. Varret taas mailan varsiosalla toteutettuja ns. taitolyöntejä. Ulkokentille pahoja kun näyttää että täyttä lämätään vaan onnistuessaan, mutta tuossahan niitä nähtiinkin.

 

[kontiola]

Okei, peruutetaan: mikä on "keskimaila", mikä on "varsiosa"? Näin amatöörin näkökulmasta mailassa on se paikka, josta pidetään kiinni ja sitten vartta ja lopuksi sen pää. Ja kiva kun jaksatte opastaa tonttua!

 

[kontiola]

Nyt katsoin filmit uudestaan: tuon nelosvarsilyönnin jälkeen on ilmeisesti vain jätetty heti perään tapahtunut herkullinen läpärin tuottanut "keskimailaosuma" mukaan, ihan muuten vaan? Se minua tässä hämäsi.
Ehkä olen sittenkin kartalla: "keskimaila" on mailan pullein osa ja sillä kumautetaan kauas, varsiosa lähellä käsiä, ja ennen sillä lyömistä lyöjä astahtaa vähän lukkaria lähemmäs kuin keskimailaosumaa varten menisi. Kö?
Entä näpy, millä osalla mailaa niitä lyödään? Keskimailalla ja/tai mailan kärkiosalla?

 

[jjjjussi]

Varmaan se läpäri oli siksi että kun oletettavasti ulkokenttä tuli vastaan lyhyitä hakeakseen ja sitten lämättiinkin lujaa kauas ja läpi. Näppejähän nyt voi lyödä vaikka tupella, voit käydä Myllyniemeltä kysymässä mitä se tarkoittaa.

 

[kontiola]

Varmaan se läpäri oli siksi että kun oletettavasti ulkokenttä tuli vastaan lyhyitä hakeakseen ja sitten lämättiinkin lujaa kauas ja läpi.

Ahaa! Kiitoksia!

Näppejähän nyt voi lyödä vaikka tupella, voit käydä Myllyniemeltä kysymässä mitä se tarkoittaa.

Selvä. No entä mikä ihme on "mailan väärä pää"?
Siis tähän nyt viittaan:

Tiistain Top Ten: Kansallispelimme pesäpallon termejä

1) Kumura Yläkierteinen lyönti takakenttäpelaajien eli kopparien eteen. Pallo putoaa nopeasti lakipisteestä ja pomppaa korkealle. On siksi niin vaarallinen ja vaikeasti luettava. Tunnetaan myös "kupperina". 2) Tappimies Ajolähdössä (etenijä jokaisella pesällä) ulkokentän lähin mies lyöjän...

www.sss.fi

4) Koukkunäppi (tai tuppinäppi)
Näppilyönnin eli lyhyen lyönnin yleisin versio. Oikealta lyövän koukkunäppi menee ykkösrajaan ja vasemmalta lyövän kakkosrajaan. Käytetään oikeastaan jokaisessa tilanteessa, myös kotiutuksissa. Taitavimmat lyövät koukkunäpin yhdellä kädellä, ovelimmat vaihtavat koukkunäpin tuppinäpiksi eli lyövät palloa mailan väärällä päällä.

 

[MieVaan]

Mailan tuppipuoli on se pää mistä yleensä lyöjä pitää kiinni. Ja kai tuppilyönti on useimmiten sellainen lyönti, jossa pallon osumakohta mailassa on lyöjän otteen ”alapuolella” ja sen takia sanotaan väärällä päällä lyönniksi.

Sääntöhän ei ota juurikaan kantaa muuta kuin, että palloa pitää lyödä mailalla ei kädellä vaikka kämmen olisi mailassa kiinni niin osua palloon ei saa ja osumia saa olla vain yksi. Lisäksi sanotaan, että mailan pitää olla liiton hyväksymä. En ole muistaakseni koskaan nähnyt mitä hyväksymiskriteerit ovat.

 

[kontiola]

Lämmin kiitos Mievis ja jjjjussi! Nyt on taas pari käsitettä lisää hallussa! Ehkä noin seitsemäntuhattaseitsemänkymmentä seitsemän vielä oppimatta. Mutta hiljaa hyvä tulee. Mahtaa olla intialaisilla näiden kanssa viihtyisää.
EDIT: se vielä piti sanoa, että tämä selvensi hyvin mulle myös sitä, että sääntökirjan kanssa säätäminen on todellakin relevanttia monessakin tilanteessa. Joskus olen ihmetellyt sitä, että se otetaan esiin aika helposti, mutta alkaa senkin merkitys vähän jo valjeta.

 

[Tilastoniilo]

Tupesta sen verran, että ennen aikaan laitettiin joskus mailan varsipäähän eli nuppiin kuminen "tutti" tai usea kierros erkkaa, jotta ote mailasta olisi pitävä. Puumailojen aikaan puinen mailan nuppi kului pikkuhiljaa, kun maila kentälle juostessa heitettiin hiekkakentälle eli hiekka pikkuhiljaa "söi" nuppia pienemmäksi. Nykyään komposiittimailoissa on nuppipäässä tuppimainen pehmennysosa, joka parantaa käsien otepysyvyyttä. Tuppi-nimitys tullee tuosta ylimääräisestä lisukkeesta, vai tuleeko? Erkkaa taidetaan lisäksi laittaa nuppiin nykyäänkin?

 

[kontiola]

Tilastoniilon kiinnostavan pesishistoriallisen viestin innostamana googletin pikkuisen tuppia. Löytyi tällainen kiva sivu, jossa palkin "lajitaito" kohdasta avautuu hyvää tietoa eri lyönneistä. Tuppi tosin sai vain yhden osuman eikä tuppinäppiä ollut ollenkaan: Pesisvalmennus -> Etusivu
PS. Olisihan täällä näköjään ollut erittäin havainnollinen hidastettu varsivideokin: Pesäpalloliitto - Lajitaito - Sisäpeli - Varsi

 

[MieVaan]

Tuolla liiton lajitaitosivulla taidetaan puhua erilaisista kahvalyönneistä joka on enemmin tai vähemmin synonyymi tuppilyönneille.

Pesäpalloliitto - Lajitaito - Sisäpeli - Kahvanäppi

 

[kontiola]

Kiitos taas Mievis! Tää olisikin jäänyt ihan vajaaksi ilman tätä tietoa Enää vaivaiset 7076 käsitettä haltuunotettavana.