Tuomarit

[Trone]

Aika monta jos-sanaa

Se nyt sattuu olemaan suomenkieltä ja sitä satutaan käyttämään, kun muodostetaan loogisia päättelyketjuja (IF-THEN) jonkun asian analysoimiseksi.

Tuosta sääntötekstistä pystyy tekemään kaksi eri tulkintaa, jotka molemmat melko perusteltavissa. Ongelma on tuossa sääntötekstissä eikä siinä, että toisin tulkitsijat ”eivät vaan tajua” asiaa, joka toisin tulkitsijoista on itsestäänselvä.

Itse en väitä kivenkovaan että toinen tulkinta olisi ehdottomasti se oikea, koska molemmat ovat perusteltavissa. Aluksi en tiennyt kummin itse tulkitsisin, sitten minusta tuntui varmemmalta toinen tulkinta (olet ilmassa yhä pesässä) ja seuraavaksi useamman nykyisen superpesistuomarin näkemys toisesta tulkinnasta kallisti minut uskomaan että se nähtävästi on ”virallinen tulkinta”™ jonka korkeimman tason tuomarit ovat oppineet. Mutta kuten sanoin, molemmille tulkinnoille on kyllä perustelunsa eikä tässä mitään fundamentalistista uskonsotaa siksi kannata tehdä.

Tämä tapaus entisestään vahvistaa tarvetta sille, että pesiksen sääntötekstien selkeyttämisen vuoksi sääntötulkintoihin pitää saada lisää selvyyttä ja läpinäkyvyyttä, johon kirjoitin joitakin aikoja sitten tähän ketjuun ehdotuksen:

Ei tämä olisi sen vaikeampaa kuin julkaista pesäpalloliiton sivuilla virallista ja tarpeen mukaan päivitettävää tulkintaohjetta ja tapauskirjastoa, jossa kuvattu tosielämässä tapahtuneita tilanteita ja perusteltu miten kukin tilanne tulisi tulkita ja tuomita. Ja tuon kokonaisuuden päällä sitten istumaan pesäpallotuomaroinnin ”korkein oikeus”, joka tulkintaohjetta ja tapauskirjasto tarpeen mukaan päivittää. Tämä julkisesti kaikkien luettavissa siten, että tuomarit, pelaajat, pelinjohto, yleisö, media, jne. kaikki saman informaation varassa. Tuossa ei pitäisi olla mitään mikä ei olisi helposti toteutettavissa eikä tuossa pitäisi olla mitään mistä olisi kenellekään mitään haittaa.

Pesäpalloliitto, saa suorittaa.

Tuollaiseen julkiseen tulkintaohjeeseen kun oikean tulkinnan julkaisisi (”sisäpelaaja on ilmassa pesässä” vs. ”sisäpelaaja on ilmassa pesässä vain jos laskeutuu sieltä takaisin pesään”) ja sen havainnollistamiseksi tämän kyseisen tapauksen tapauskirjastoon pistäisi niin asia olisi harvinaisen selkeä jatkossa.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Tämä sääntökohta on kuitenkin melkoinen kuriositeetti. Harvemmin kukaan pesästä lähtee tuollaisella pupuloikalla kuin Korhonen eikä vastaavia tilanteita varmaan tule vastaan ikinä suurimmalle osalle tuomareista.

Sinänsä tuo olisi hyvä temppu. Pomppaa vaan korkealle ilmaan juuri oikeaan aikaan ja katsoo, tuleeko palo. Jos ehtii niin voi kurottaa alas tullessaan jalan takaisin pesän puolelle. Jos näyttää palolta voi pudota pesästä ulos. Siinä mielessä se tulkinta, jossa on irti vasta maahan pudotessaan olisi pelin kannalta parempi eikä tarvisi katsoa ylös alas pomppivia lyöjiä.

 

[Taktinen häpläys]

Syntaksimielessä säännön ongelmana on tuo ”ja sen jälkeen” -teksti.

- Jos A ja B, niin C. Tämä on selkeä ja tätä tuolla pää punaisena huudetaan, että lausetta ei voi muulla tavoin lukea.

- Jos A jota seuraa B, niin C.

Tämä jälkimmäinen luentatapa voisi paremmalla suomella kuulua vaikka näin: Sisäpelaaja lähtee pesästä, kun hän menettää kosketuksen pesään siten, että hän seuraavaksi koskettaa toista aluetta.

No, toki tälläkin muotoilulla tulisi selväksi vain pesästä lähdön hetki, mutta jäisi vieläkin epäselväksi, että voiko B seurata A:ta enää vuoron päättymisen jälkeen.

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

Tilanteenahan tuo eilinen on hyvin, hyvin harvinainen ja harvinaisuudessaan osoitti sääntökirjan kohdan heikkouden. Itse en pysty ”hyväksymään” tässä sitä tulkintaa, että vuoron päättymisen jälkeen tapahtuva laskeutuminen määrittelisi enää sisäpelaajan sijaintia. Korhonen ei ollut todistetusti ja varmuudella pesästä ulkona siinä vaiheessa kun palo tuli, joten siinä tapauksessa hän oli pesässä. Kuten sanottua, tuomari ei saa olettaa eikä arvata, vaan hänen täytyy toimia tapahtuneen ja näkemänsä mukaisesti. Nyt kukaan tuomari ei ollut voinut nähdä Korhosen olleen irti pesästä palon tullessa, koska näin ei ollut varmuudella tapahtunut.

Ymmärrän toki että sääntökirjan tekstiä voi hyvinkin tulkita myös toisella tapaa, mutta se tulkitseminen tämän tyylisissä tilanteissa sotii vastaan juuri tuota tuomarin tärkeintä perusperiaatetta: vihellä vain se mitä näet ja mitä on varmuudella tapahtunut.

 

[Trone]

Kuten sanottua, tuomari ei saa olettaa eikä arvata, vaan hänen täytyy toimia tapahtuneen ja näkemänsä mukaisesti. Nyt kukaan tuomari ei ollut voinut nähdä Korhosen olleen irti pesästä palon tullessa, koska näin ei ollut varmuudella tapahtunut. Ymmärrän toki että sääntökirjan tekstiä voi hyvinkin tulkita myös toisella tapaa, mutta se tulkitseminen tämän tyylisissä tilanteissa sotii vastaan juuri tuota tuomarin tärkeintä perusperiaatetta: vihellä vain se mitä näet ja mitä on varmuudella tapahtunut.

Yhä edelleen, kyllä se Korhonen sieltä ilmasta alas laskeutui eikä jäänyt sinne leijailemaan eli sen suhteen tuomarin ei tarvitse olettaa eikä arvata yhtikäs mitään. Tuomari näki Korhosen laskeutuvat kotipesän ulkopuolella. Korhosen laskeutuminen kotipesän ulkopuolelle varmuudella tapahtui.

Tämän nähdyn ja varmuuden tapahtuneen perusteella sitten tuomari tuomitsee Korhosen joko jääneen lyömään tai ei jääneen lyömään, riippuen siitä kummin tuomari tätä epäselvää sääntökohtaa tulkitsee. Tai kuten Laakso onnistui tekemään, tulkitsee molemmilla tavoilla. 😉

Toisessa tulkinnoista ei ole mitään väliä mihin Korhonen laskeutui, toisessa sillä on ratkaiseva merkitys. Mutta mistään olettamisesta ja arvailusta ei tällöinkään ole kyse vaan tuomari kyllä ihan omin silmin varmuudella näki mitä tapahtui ja mihin ja milloin Korhonen laskeutui.

 

[Hyllykallion Myrsky]

Kaikelta tältä pahalta mieleltä olisi vältytty, kun Laakso olisi myöntänyt tehneensä virheen. Nyt kaikessa ylimielisyydessään kertoi pelin jälkeen tehneensä oikean tuomion, eikä asiasta tarvitse keskustella.

Ymmärrettävää on että moni tuomari tulee Laaksoa puolustelemaan.
Harmittaahan se näköjään kun pelaaja, teeveen sedät ja suuri osa katsojistakin tietää tilanteen menneen väärin, mutta S-tason kaveri pysyy päätöksessään.

Ettei tulisi pelkkää kuraa Laaksolle, niin hän tuomitsi tuon ottelun muutoin erinomaisesti. Eikä tuossa pelin lopputuloksen kannalta ollut mitään merkitystä menikö se tuomio oikein vai väärin. Parempi voitti ja jatkoi finaaliin.

 

[Trone]

Kaikelta tältä pahalta mieleltä olisi vältytty, kun Laakso olisi myöntänyt tehneensä virheen. Nyt kaikessa ylimielisyydessään kertoi pelin jälkeen tehneensä oikean tuomion, eikä asiasta tarvitse keskustella.

Laaksohan nimenomaan sanoi jo ottelun aikana tehneensä ensin virheen. Kuului selvästi lähetyksessä kun sanoi tämän. Jos Laakso on sitä mieltä että tämä voimaan jäänyt tulkinta oli se oikea, niin ei siinä ole mitään ylimielisyyttä. Ja kun monet tuomarit ovat todenneet että tuo tulkinta on oikea niin mielestäni kyse ei ole siitä että he olisivat tulleet Laaksoa puolustelemaan vaan mielestäni ennemminkin indikoi sitä että tuo on yleisempikin käsitys oikeasta tulkinnasta (superpesis)tuomareiden piirissä.

Se ”sinulla on oikeus mielipiteeseen” tms Puhtimäelle olisi voinut jäädä sanomatta, asian olisi voinut ilmaista toisinkin, perustelemalla.

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

Yhä edelleen, kyllä se Korhonen sieltä ilmasta alas laskeutui eikä jäänyt sinne leijailemaan eli sen suhteen tuomarin ei tarvitse olettaa eikä arvata yhtikäs mitään. Tuomari näki Korhosen laskeutuvat kotipesän ulkopuolella. Korhosen laskeutuminen kotipesän ulkopuolelle varmuudella tapahtui.

Tämän nähdyn ja varmuuden tapahtuneen perusteella sitten tuomari tuomitsee Korhosen joko jääneen lyömään tai ei jääneen lyömään, riippuen siitä kummin tuomari tätä epäselvää sääntökohtaa tulkitsee. Tai kuten Laakso onnistui tekemään, tulkitsee molemmilla tavoilla. 😉

Toisessa tulkinnoista ei ole mitään väliä mihin Korhonen laskeutui, toisessa sillä on ratkaiseva merkitys. Mutta mistään olettamisesta ja arvailusta ei tällöinkään ole kyse vaan tuomari kyllä ihan omin silmin varmuudella näki mitä tapahtui ja mihin ja milloin Korhonen laskeutui.

Totta kai Korhonen laskeutui maan vetovoiman määrittelemällä tavalla LOPULTA kentän pintaan. Tässä on kysymys siitä missä vaiheessa hän laskeutui. Siinä vaiheessa kun sillä oli merkitys (eli palon syntyhetkellä) varmuutta siitä mihin hän lopulta laskeutuu, ei ollut. Lopulta hän laskeutui pesän ulkopuolelle, mutta se tapahtui vasta vuoron päätyttyä. Vuoron päättyessä hän ei vielä todistetusti ollut pesän ulkopuolella. Uskon että ymmärtänet tämän oikein hyvin, sen verran hyvin oman kantasi olet perustellut.

 

[Kapteeni]

Yhä edelleen, kyllä se Korhonen sieltä ilmasta alas laskeutui eikä jäänyt sinne leijailemaan eli sen suhteen tuomarin ei tarvitse olettaa eikä arvata yhtikäs mitään. Tuomari näki Korhosen laskeutuvat kotipesän ulkopuolella. Korhosen laskeutuminen kotipesän ulkopuolelle varmuudella tapahtui.

Itse olen sen tulkinnan kannalla, että tämä laskeutuminen tapahtui vuoron jo päätyttyä eikä enää vaikuta. Samalla tapaa kuin pesään kolmannen palon jälkeen juokseva pelaaja ei saavuta kotipesäturvaa eikä tuo juoksua.

 

[Huppu]

"PERUS MÄÄRITELMIÄ

Milloin sisäpelaajaa on pesässä
14§ Sisäpelaaja saapuu pesään, kun hän koskettaa pesää. Sisäpelaaja lähtee pesästä, kun hän menettää kosketuksen pesään JA sen jälkeen koskettaa toista aluetta."
Tämä on sääntö, ei mikään tulkinta sitä ohita.
Ja nyt kolmas palo syntyi kiistatta ilmassaolon aikana.

Tässä on taas se tilanne, ettei ole selkeästi käytetty äidinkielenopettajaa sääntökirjan kirjoittamisessa. Siis sanatarkasti "ja sen jälkeen" ei määritä, että asia tulisi olla tapahtunut jo vaan lauseen tosiaan voi tulkita, että kosketuksen menettäminen on se hetki kun pesästä on lähdetty mutta toisen ehdon tulee täyttyä. Sinänsä se kävisi järkeen koska sitä lisäystä hyppäämisestä pesässä ei tarvittaisi ja se olisi outo lisäys jos molempien pitäisi olla tapahtunut.

Mutta säännön voisi kirjoittaa uudestaan. Joko poistaen lauseenosan, joka "ja" sanalla alkaa tai kirjoittaen sen muotoon jossa on selkeästi kaksi ehtoa, joiden tulee olla toteutunut.

 

[Trone]

Skenaario: Ajolähtö, etenijä kolmosella, muut pesät jo tyhjinä, viimeinen lyönti, kaksi paloa, viimeinen lyöjä, kaksi juoksua tarvittaisiin vuoron jatkumiseksi.
.
1. Lyöjä lyö laillisen lyönnin, jonka ulkopelaaja ottaa maasta pomppaamisen jälkeen kiinni.
2. Ulkopelaaja heittää pallon ykköspesään ja pallo uppoaa ykköspesässä olevan ulkopelaajan räpylään.
3. Kolmoselta etenijä saapuu kotipesään.
4. Pallo kimpoaa ulkopelaajan räpylästä maahan.
5. Ykkösellä oleva ulkopelaaja poimii pallon maasta räpyläänsä.

A: Palo, vuorovaihto, ei juoksua?
vai
B: Juoksu, ei paloa, vuorovaihto (lyöjät loppuivat)?

Jos maailma pysähtyy kolmannen palon kohdalla, ei tuomari koskaan näe että palo tippuikin ulkopelaajan räpylästä eikä ollutkaan koskaan kunnolla ulkopelaajan hallussa. Kolmas palo ja vuoro päättyi. Ei voi todistaa eikä olettaa tulevia asioita kun vuoro jo päättyi. (A) Tai, jos maailma ei pysähdykään, tuomari katsoo tilanteen loppuun ja näkee pallon tippuvan ja tuomitsee sen mukaisesti. (B)

On tässä case Korhosessa sitten ”lopullinen virallinen oikea tulkinta” kumpi tahansa (oli pesässä tai ei), tuo tulkinta ei taatusti tule perustumaan mihinkään ”ei voi olettaa tulevaa, vuoro loppui jo” -perusteluun. Koska tilanteen tulkinta ei voi perustua siihen syntyykö ilmassa olon aikana kolmas palo vai ei vaan tulkinnan pitää olla yhdenmukainen myös tilanteissa, joissa kolmatta paloa ei synny.

 

[nepis]

Mites menee jos kolmosella etenijä, pallo kotipesässä lukkarilla ja pelaaja hyppää laskeutuen takaisin pesään? Ihan kuriositeettina koska tulee "tuomaroitua" f-junnujen pelejä ilman mitään koulutusta ja jotkut noin siellä pesässä tekee jotain lämmittelypomppuja

 

[Trone]

Mites menee jos kolmosella etenijä, pallo kotipesässä lukkarilla ja pelaaja hyppää laskeutuen takaisin pesään? Ihan kuriositeettina koska tulee "tuomaroitua" f-junnujen pelejä ilman mitään koulutusta ja jotkut noin siellä pesässä tekee jotain lämmittelypomppuja

Tuo säännöissä sentään on sanottu selkeästi. Pelaaja on pesässä koko ajan jos hyppää pesässä ilmaan ja laskeutuu takaisin pesään.

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

En nyt ihan saa kiinni vertauksesta siinä että kiinniottaja häplää pallon räpylästään eikä siten paloa synny ennen juoksua, siihen että ehtiikö lyöjä pois kotipesästä vai ei. Sillä lopulta tässä eilisessä tapauksessa kysymys oli ehtimisestä. Korhonen ei ehtinyt näyttämään toteen että on pois pesästä ennen kolmannen palon syntyä.

 

[Taktinen häpläys]

Relevantimpi taitaa olla tämä kysymys, jos pelaaja vaikka kakkosella. 1)Pelaaja hyppää pois pesästä, 2) koppi lävähtää räpylään, 3) pelaaja koskettaa maata pesän ulkopuolella. Oliko pelaaja kopilla irti? TästäKIN sääntökirjan ilmaus mahdollistaa nuo kaksi tulkintaa.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Relevantimpi taitaa olla tämä kysymys, jos pelaaja vaikka kakkosella. 1)Pelaaja hyppää pois pesästä, 2) koppi lävähtää räpylään, 3) pelaaja koskettaa maata pesän ulkopuolella. Oliko pelaaja kopilla irti? TästäKIN sääntökirjan ilmaus mahdollistaa nuo kaksi tulkintaa.

Aivan eri tilanne, tässähän ei tule ensimmäistä, saati sitten kolmatta paloa. Ja se taas oli eilen ydinasia.
Ja vastaus kysymykseesi. Oli irti.

 

[Taktinen häpläys]

Aivan eri tilanne, tässähän ei tule ensimmäistä, saati sitten kolmatta paloa. Ja se taas oli eilen ydinasia.
Ja vastaus kysymykseesi. Oli irti.

On tietenkin aivan eri tilanne. Mutta jos Erosen ja kumppaneiden luenta, eli että molempien ehtojen on täytyttävä jotta pelaaja on irti, pitäisi paikkansa, niin tämä pelaaja EI olisi irti vaan saisi laskeuduttuaan palata pesään koska irtosi kopin jälkeen.

 

[Puukäsi-näppi]

Tyhmänä penkkiuheilijana kyselen, että miksi 3-tuomarin pitää näyttää valkoista laikkaa lukkarin nypyn jälkeen jos kolmosella oleva etenijä ei irtoa pesästä. Vähäpätöinen asia, mutta en löydä logiikkaa?

 

[Trone]

En nyt ihan saa kiinni vertauksesta siinä että kiinniottaja häplää pallon räpylästään eikä siten paloa synny ennen juoksua, siihen että ehtiikö lyöjä pois kotipesästä vai ei. Sillä lopulta tässä eilisessä tapauksessa kysymys oli ehtimisestä. Korhonen ei ehtinyt näyttämään toteen että on pois pesästä ennen kolmannen palon syntyä.

Ei tuossa esittämässäni skenaariossakaan ykkösellä ollut ulkopelaaja ”ehtinyt näyttämään toteen” tuliko palo ennen juoksua kotipesään sen enempää kuin ”ehti näyttämään toteen” että palo syntyi ennen juoksua kotipesään. Kun ne pelaajat siellä pelaa ja tuomarit katsovat tilanteet ja tuomitsevat sen pohjalta.

Aivan eri tilanne, tässähän ei tule ensimmäistä, saati sitten kolmatta paloa. Ja se taas oli eilen ydinasia.
Ja vastaus kysymykseesi. Oli irti.

Täysin sama tilanne eli tulkintakysymys siitä, onko pelaaja irti pesästä jo ilmassa ollessaan vain vasta pesän ulkopuolelle astuessaan. Nyt tulkitsit tilanteen niin että pelaaja oli jo ilmassa ollessaan irti pesästä eli jo ennen kuin kosketti pesän ulkopuolelle. Eli jos tulkintasi on että pelaaja on jo ilmassa ollessaan irti pesästä niin tuon perusteella myös Korhonen oli eilen irti pesästä jo ilmassa ollessaan.

Tässä on nyt ollut kaksi eri tulkintaa (1) ”pelaaja on jo ilmassa irti pesästä” ja (2) ”pelaaja on irti pesästä vasta kun koskettaa pesän ulkopuolelle”. Asia menisi kyllä jo todella eksoottiseksi, jos tämä pitäisikin tulkita vaihtoehdolla 3: (3) ”pelaaja on jo ilmassa irti pesässä PAITSI jos kolmas palo syntyy hänen ilmassa ollessaan jolloin hän olikin ilmassa ollessaan vielä pesässä.” Pesäpallosääntöjen oma Schrödingerin kissa.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Ei tuossa esittämässäni skenaariossakaan ykkösellä ollut ulkopelaaja ”ehtinyt näyttämään toteen” tuliko palo ennen juoksua kotipesään sen enempää kuin ”ehti näyttämään toteen” että palo syntyi ennen juoksua kotipesään. Kun ne pelaajat siellä pelaa ja tuomarit katsovat tilanteet ja tuomitsevat sen pohjalta.


Täysin sama tilanne eli tulkintakysymys siitä, onko pelaaja irti pesästä jo ilmassa ollessaan vain vasta pesän ulkopuolelle astuessaan. Nyt tulkitsit tilanteen niin että pelaaja oli jo ilmassa ollessaan irti pesästä eli jo ennen kuin kosketti pesän ulkopuolelle. Eli jos tulkintasi on että pelaaja on jo ilmassa ollessaan irti pesästä niin tuon perusteella myös Korhonen oli eilen irti pesästä jo ilmassa ollessaan.

Tässä on nyt ollut kaksi eri tulkintaa (1) ”pelaaja on jo ilmassa irti pesästä” ja (2) ”pelaaja on irti pesästä vasta kun koskettaa pesän ulkopuolelle”. Asia menisi kyllä jo todella eksoottiseksi, jos tämä pitäisikin tulkita vaihtoehdolla 3: (3) ”pelaaja on jo ilmassa irti pesässä PAITSI jos kolmas palo syntyy hänen ilmassa ollessaan jolloin hän olikin ilmassa ollessaan vielä pesässä.” Pesäpallosääntöjen oma Schrödingerin kissa.

Kakkosella olevalla ei voi syntyä samaa tilannetta, kun sillä ei ole kolmannen palon syntyhetkellä paskankaan väliä🙈
Vastasin väärään esimerkkiin, mutta oikealla tavalla kuitenkin.