SiiPe joutaa odottamaan siinä, missä ykkösen finaalijoukkueet Lippo ja Laitila sekä superista lauantaina putoava ja karsimaan joutuva, eli jommin kummin Pöytyä tai Hamina. Eiväthän nämäkään pääse oikein pelaajasopimuksia tekemään, kun tuleva sarjataso ei ole tiedossa.No äkkiä pitää päätöksen tulla, ihan jo pelaajasopimustenkin vuoksi.
On melkoisia urheilujuridisia lahjakkuuksia tällä palstalla. Lonkalta pystytään sanomaan, ettei kyseinen pelaaja eli SiiPen kasvatti Johanna Karjanlahti "kaiketi" ole ollut edustuskelpoinen SMJ:n lukkarina runkosarjan päätöspelissä SMJ-SiiPe. Kilpailumääräyksiin tutustunut juristikin on pitänyt reglementtejä näiltä osiin erittäin tulkinnanvaraisina ja ainakin liian väljästi kirjoitettuina noin juristin näkökulmasta. Karjanlahtihan pelasi myös viidessä muussakin Ykköspesiksen ottelussa Seinäjoen joukkueessa eikä vain tuossa SMJ:n murskavoittoon päättyneessä SiiPe-pelissä. Tapaus Senna Surakka on samanlainen Kuusankosken Puhdissa.Aivan käsittämätön soppa tämä on. Tuo IS jutussa mainittu pelaaja ei kaiketi mitenkäään ole voinut olla kilpailumääräyksien mukaan edustuskelpoinen viimeisessä runkosarjapelissä. Sen selvittämiseen ei pitäisi kulua viikkokausia. Eli mitä ilmeisimmin kyseessä on joku muu "juonenkäänne" tämän asian tiimoilla.
Tämäkin vielä!Koska myös toinen tippunut joukkue on jättänyt liitoon selvityksen edustus kelvottoman pelaajan peluuttamisesta alemmissa pudotus peleissä
"Hauskintahan" asiassa on se, että sikäli kun noita kilpailumääräyksiä ja pelattuja otteluja tämän pelaajan kohdalla tavailee niin hän on ollut edustuskelpinen niissä viidessä edellisessä ykkösen pelissä, muttei enää 01.08 päivämäärän jälkeen pelatussa kuudennessa pelissä. Mutta kilpailumääräykset on kirjoitettu niin että saas nähdä miten tässä käy jos juristit niitä oikeasti alkaa perkaamaan. Kävi tässä miten tahansa niin liitolla on nyt kehittämisen paikka. Lähinnä nuorten pelaajien kehittymisen varmistamiseksi tehtyjä poikkeuksia käytetään vähän turhan "luovasti" kun tulkinnanvaraiset ja jonkinlaisia porsaanreikiä sisältävät kilpailumäärykset sen mahdollistavat.On melkoisia urheilujuridisia lahjakkuuksia tällä palstalla. Lonkalta pystytään sanomaan, ettei kyseinen pelaaja eli SiiPen kasvatti Johanna Karjanlahti "kaiketi" ole ollut edustuskelpoinen SMJ:n lukkarina runkosarjan päätöspelissä SMJ-SiiPe. Kilpailumääräyksiin tutustunut juristikin on pitänyt reglementtejä näiltä osiin erittäin tulkinnanvaraisina ja ainakin liian väljästi kirjoitettuina noin juristin näkökulmasta. Karjanlahtihan pelasi myös viidessä muussakin Ykköspesiksen ottelussa Seinäjoen joukkueessa eikä vain tuossa SMJ:n murskavoittoon päättyneessä SiiPe-pelissä. Tapaus Senna Surakka on samanlainen Kuusankosken Puhdissa.
Tuosta olen aivan samaa mieltä."Hauskintahan" asiassa on se, että sikäli kun noita kilpailumääräyksiä ja pelattuja otteluja tämän pelaajan kohdalla tavailee niin hän on ollut edustuskelpinen niissä viidessä edellisessä ykkösen pelissä, muttei enää 01.08 päivämäärän jälkeen pelatussa kuudennessa pelissä. Mutta kilpailumääräykset on kirjoitettu niin että saas nähdä miten tässä käy jos juristit niitä oikeasti alkaa perkaamaan. Kävi tässä miten tahansa niin liitolla on nyt kehittämisen paikka. Lähinnä nuorten pelaajien kehittymisen varmistamiseksi tehtyjä poikkeuksia käytetään vähän turhan "luovasti" kun tulkinnanvaraiset ja jonkinlaisia porsaanreikiä sisältävät kilpailumäärykset sen mahdollistavat.
Mistähän se toinen, etelälohkon, suomensarjaan tippunut selvitystä kyselee???Joko sarjaa pelataan ens vuonna 16,18 tai 20 joukkueella.
Koska myös toinen tippunut joukkue on jättänyt liitoon selvityksen edustus kelvottoman pelaajan peluuttamisesta alemmissa pudotus peleissä
Voitko kertoa, ketä ne kaksi muuta ovat? Kun junnuikäisethän tuntuvat saavan pelata missä ja milloin vain. Eivät sentään kai itseään nuoremmissa, edes jokereina???No, kummiskin kolme pelaajaa, joilla ei ollut edustusoikeutta. Sikäli, jos liitto aikoo yhtään säilyttää kasvonsa, niin pakko lienee tehdä ainoa looginen päätös.
Se, selviääkö liiton "neuvonantaja" pelkillä nuhteilla, on sitten ihan eri tarina.
Olisiko Niskakangas toinen näistä.Voitko kertoa, ketä ne kaksi muuta ovat? Kun junnuikäisethän tuntuvat saavan pelata missä ja milloin vain. Eivät sentään kai itseään nuoremmissa, edes jokereina???
Kyseessä ilmeisesti Jalasjärvi. Onko sitten vastapuolen kirittärissä ollut joku pelaaja joka superiakin pelannut? Äkkiselaamalla Mette Mortensen voisi olla kun Roihuttarissa pelannut superia mutta mistä näistä nyt ottaa selvää enää😃Mistähän se toinen, etelälohkon, suomensarjaan tippunut selvitystä kyselee???
Niskakangas on C-tyttö? Mortensen pelasi superia lainalla, mutta ei superia Kirittärissä laina-ajan päätyttyä, vaan kakkosjoukkueessa ykköspesistä.Olisiko Niskakangas toinen näistä.
Kyseessä ilmeisesti Jalasjärvi. Onko sitten vastapuolen kirittärissä ollut joku pelaaja joka superiakin pelannut? Äkkiselaamalla Mette Mortensen voisi olla kun Roihuttarissa pelannut superia mutta mistä näistä nyt ottaa selvää enää😃
Mortenseen pelasi kirittärissä myös superia mutta pelimäärä ei täyty jotta voisi pelata alempia pudotuspelejäNiskakangas on C-tyttö? Mortensen pelasi superia lainalla, mutta ei superia Kirittärissä laina-ajan päätyttyä, vaan kakkosjoukkueessa ykköspesistä.
21.3 Karenssiajat
Kaksoisedustuspelaajat voivat siirtyä ilman karenssia alemmille sarjatasoille ylemmän sarjan runkosarjan
päättymiseen asti (oman joukkueen viimeinen ottelu).
Ylemmän sarjatason runkosarjan päätyttyä (oman joukkueen viimeinen ottelu) ylempänä pelannut
pelaaja voi edustaa seuransa alemman sarjatason joukkuetta vain seuraavasti:
- Pelaajalla ei ole karenssia voimassa JA
o Karenssi alemmalle sarjatasolle määräytyy kauden aikana ylemmällä sarjatasolla
pelattujen otteluiden mukaisesti (taulukko alla) ja karenssivuorokausien laskenta
aloitetaan viimeisestä ylemmällä sarjatasolla pelatun ottelun jälkeisestä päivästä.
- Pelaaja on pelannut ko. alemman sarjatason joukkueessa vähintään 25 % joukkueen
runkosarjan otteluista (ks. taulukko § 11.1).
- Mikäli pelaaja on pelannut sopimuksen mukaisen ylemmän sarjan pelejä (ylemmän sarjan
runkosarja tai jatko-ottelut) 1.8. jälkeen ei pelaajalla ole oikeutta alemman sarjan jatko-
otteluihin.
.
Pelattuja pelejä runkosarjan ottelumäärästä Karenssi (vuorokausi)
25 % tai alle 5 vrk
Yli 25 % - 75 % 12 vrk
Yli 75 % Ei voi siirtyä alemmalle sarjatasolle
Kaksoisedustuspelaajat Niskakangas ja Mäkiviita näyttävät pelanneen superin runkosarjaotteluissa 1.8. Mansea ja 3.8 Virkiää vastaan. Superin runkosarjassa pelattuja pelejä Niskakankaalla 21/24 ja Mäkiviidalla 7/24. Jääkö tulkinnoille tilaa?
Kiitos asiallisesta selvennyksestä, mutta...21.3 Karenssiajat
Kaksoisedustuspelaajat voivat siirtyä ilman karenssia alemmille sarjatasoille ylemmän sarjan runkosarjan
päättymiseen asti (oman joukkueen viimeinen ottelu).
Ylemmän sarjatason runkosarjan päätyttyä (oman joukkueen viimeinen ottelu) ylempänä pelannut
pelaaja voi edustaa seuransa alemman sarjatason joukkuetta vain seuraavasti:
- Pelaajalla ei ole karenssia voimassa JA
o Karenssi alemmalle sarjatasolle määräytyy kauden aikana ylemmällä sarjatasolla
pelattujen otteluiden mukaisesti (taulukko alla) ja karenssivuorokausien laskenta
aloitetaan viimeisestä ylemmällä sarjatasolla pelatun ottelun jälkeisestä päivästä.
- Pelaaja on pelannut ko. alemman sarjatason joukkueessa vähintään 25 % joukkueen
runkosarjan otteluista (ks. taulukko § 11.1).
- Mikäli pelaaja on pelannut sopimuksen mukaisen ylemmän sarjan pelejä (ylemmän sarjan
runkosarja tai jatko-ottelut) 1.8. jälkeen ei pelaajalla ole oikeutta alemman sarjan jatko-
otteluihin.
.
Pelattuja pelejä runkosarjan ottelumäärästä Karenssi (vuorokausi)
25 % tai alle 5 vrk
Yli 25 % - 75 % 12 vrk
Yli 75 % Ei voi siirtyä alemmalle sarjatasolle
Kaksoisedustuspelaajat Niskakangas ja Mäkiviita näyttävät pelanneen superin runkosarjaotteluissa 1.8. Mansea ja 3.8 Virkiää vastaan, jolloin superin runkosarja myös päättyi. Superin runkosarjassa pelattuja pelejä näyttää olevan seuraavasti: Niskakangas 21/24 (yli 75 %) ja Mäkiviita 7/24 (25-75 %). Peli Siipettäriä vastaan pelattiin 7.8. Jääkö tulkinnoille tilaa?
Pitäisi olla vähintään 25 % alemman sarjatason runkosarjaa pelattuna eli siis 22 * 0,25 = 5,5 peliä. Löytyy 5 peliä, ja kansakoulumatematiikan mukaan 5 < 5,5. MOT.Mortenseen pelasi kirittärissä myös superia mutta pelimäärä ei täyty jotta voisi pelata alempia pudotuspelejä
Ei se mene ihan pelkästään tuon pykälän mukaan. Edustuskelpoisuuteen vaikuttaa pelaajan ikä, jokerina pelatut pelit ja vielä ilmeisesti sekin onko pelannut lainalla vai ns- omassa joukkueessa pelejä ja lieneekö tuossakaan vielä kaikki. Veikkaan että tuossa toisessa tapauksessa pähkäillään sitä onko ok. että Mortenssen pelasi käytännössä koko kauden siirtotakarajaan asti Superia räpylässä, mutta siirtyessään takaisin Kirittäriin niiden pelien vaikutus nollaantui ja hän "aloitti" kauden ilman karenssia Ykköspesiksessä (2 peliä) jonka jälkeen siirrettiin nuoren pelaajan 1-3 ottelun siirrolla Kirittärien Superiin pelaamaan 3 peliä ja kun niistä ei noin siirtämällä kerry karenssia eikä pelattuja peöpejä ylempänä niin sitten taas takaisin Ykkösen ratkaisupeleihin. Mutta ei kuitenkaan pelannut vaadittua 25% Ykkösen runkosarjaa. Kilpailumääräyksiä voi ja ilmeisesti on tulkittu tässä niin että tuo nuoren pelaajan (joka ylettyy tässä 03 syntyneisiin) 1-3 ottelun siirto ei kartuta pelejä eikä karenssia. Eli jos kilpailumääryksiä sopivasti lukee niin Mortenssen ei ole palannut yhtään peliä Superia joka vaikuttaisi mihinkään alempana pelaamisessa ja kaikki mihinkään vaikuttavat pelit on pelattu Ykkösessä. Ei ole muuten kivaa pelaajallekaan kun tämmöinen soppa syntyy ja pelaajathan on ihan osattomia siihen että säännöt on mitä on.21.3 Karenssiajat
Kaksoisedustuspelaajat voivat siirtyä ilman karenssia alemmille sarjatasoille ylemmän sarjan runkosarjan
päättymiseen asti (oman joukkueen viimeinen ottelu).
Ylemmän sarjatason runkosarjan päätyttyä (oman joukkueen viimeinen ottelu) ylempänä pelannut
pelaaja voi edustaa seuransa alemman sarjatason joukkuetta vain seuraavasti:
- Pelaajalla ei ole karenssia voimassa JA
o Karenssi alemmalle sarjatasolle määräytyy kauden aikana ylemmällä sarjatasolla
pelattujen otteluiden mukaisesti (taulukko alla) ja karenssivuorokausien laskenta
aloitetaan viimeisestä ylemmällä sarjatasolla pelatun ottelun jälkeisestä päivästä.
- Pelaaja on pelannut ko. alemman sarjatason joukkueessa vähintään 25 % joukkueen
runkosarjan otteluista (ks. taulukko § 11.1).
- Mikäli pelaaja on pelannut sopimuksen mukaisen ylemmän sarjan pelejä (ylemmän sarjan
runkosarja tai jatko-ottelut) 1.8. jälkeen ei pelaajalla ole oikeutta alemman sarjan jatko-
otteluihin.
Kaksoisedustuspelaajat Niskakangas ja Mäkiviita näyttävät pelanneen superin runkosarjaotteluissa 1.8. Mansea ja 3.8 Virkiää vastaan. Jääkö tulkinnoille tilaa?
Nähtäisiinköhän ensi kaudella kilpailumääräyksissä sellaista tekstiä, ettei tällaisiin tulkintoihin olisi mahdollisuutta?Jää.
1.8. jälkeen
Mikäli pelaaja pelaa ylemmällä sarjatasolla
- Voi pelata alemman sarjatason runkosarjan loppuun
Tuo kohta antaa vapauden peluuttaa juniori-ikäisiä hamaan tappiin asti alemman runkosarjassa, vaikka taulukossa tämä taas kääntyy toisin päin.
MUTTA. Tämä mainittu ennen sitä taulukkoa. Tuon kohdan perään pitäisi laittaa sulkeet (ks. taulukko/kohta 21.3.). Lukijan ei voida olettaa että kohta 21.3. pätee kohdassa 21 ilman, että siitä on tarkentavaa mainintaa.
Omassa gradussa nimittäin jouduin taulukoiden sun muiden kanssa värkätä ja niiden piti täsmätä viitteiden kanssa. Kertalaakista tuli opittua viittaamisen tärkeys ja selkeys.
