Katsojamääristä

[Masce]

Vs: Katsojamääristä

JP:n perusteluihin otan sen verran kantaa, että KYLLÄ, jaksosäännön tultua katsojamäärät tipahtivat varmastikin juuri tuon säännön vuoksi. Kun siihen lyödään vielä myöhemmin sopupelijupakat samaan, oli suo jo melko syvä.

Väitän kuitenkin, että nykyään katsojamäärät pesäpallolle ovat varsin hyvät. Pesäpalloa pelataan melko pienissä kunnissa (verrattuna itse mukaan ottamaasi jalkapalloon). Olisi mielenkiintoista nähdä tilastot niin, että laskettaisiin pesäpallopaikkakuntien SUHTEELLINEN katsojamäärä suhteessa paikkakunnan asukasmäärään. Rohkenen väittää, että tuolla tavalla laskettaessa yleisömäärät eivät nykypäivänä juuri häviä tuolle 90-luvun alkupuoliskolle.

Vertasit myös pesäpalloa jalkapalloon. Tämän eron selittää median suuri globalisoituminen. Jalkapalloa tulee nykyään joka tuutista. Se on lajille ilmaista mainosta. Siellä myös liikkuu valtavat rahamäärät pitkälti senkin vuoksi, että se on muualla maailmassa niin suuri laji. Se nostaa suosiota myös Suomessa. Nykypäivänä ei mielestäni voi puhua jalkapallosta ja pesäpallosta samassa lauseessa. Jalkapallo on suurten kaupunkien laji. Pesäpallo pienien. Tämän vuoksi pesäpalloa on yritetäänkin viedä suuriin kaupunkeihin, mutta tuon juurtuminen ottaa aikansa. Siihen asti pitää hyväksyä se, että ilmajokinen pesäpallojoukkue ei voi ikipäivänä taistella samanlaisista rahoista kuin helsinkiläinen jalkapallojoukkue. Kansainvälisyys kiinnostaa suomalaisia sponsoreita ja sille pesäpallo ei paljoa mahda. En silti väitä, että PPL olisi hoitanut sponsoriasiat mitenkään valtavan hyvin. Jalkapalloon vertaaminen on vain epäreilua.

Nykyään moni pesäpallonseuraaja ei ole edes nähnyt juoksusääntöä. Kuten esimerkiksi minä. Jaksosääntö on mielestäni hyvä, ja ylläolevin perustein väitän, että ainakin sinun perustelusi jalkapalloon vertailemalla ja yleisömääriä katselemalla eivät ole tänä päivänä kovinkaan valideja.

---

Sitten haluan laittaa oman lusikkani soppaan myös tähän väittelyyn. Jaksosääntö ei ole nykypesäpalloilun ongelma. Ottelun kesto on. Pesäpallopeli voi venyä pahimmillaan lähemmäs neljää tuntia, jos jaksoilla lyödään paljon läpilyöntejä ja ottelu etenee aina kotiutuskilpailun jatkokierroksille. Tutkitusti ihmiset pitävät urheilutapahtumaa hyvänä (hyvä tarkoittaa tässä tapauksessa, että jaksavat seurata), kun ottelu kestää 2 - 2,5 tuntia.

Itse haluaisin nähdä jakso- ja juoksusääntöjen yhdistelmän, jossa pelattaisiin nykyisellä tavalla, mutta 1-1 -tilanteessa ottelun voittaja ratkeaisi siten, että se kumpi on lyönyt enemmän juoksuja, voittaa ottelun. Mikäli molemmat joukkueet ovat lyöneet yhtä monta juoksua, seuraisi kotiutuslyöntikilpailu. Joo, kotiutuslyöntikilpailu on melkoista kolikonheittoa, kuten esimerkiksi rankkarit jalkapallossa ja jääkiekossa. Mutta ainakin tuolloin ottelulle saataisiin selvä, nopea loppu ja jännittävä kliimaksi tarvittaessa.

 

[Mauri-Antero]

Vs: Katsojamääristä

Ainakin täällä Jokioisissa pesäpallo- toiminta on nostanut päätään huimasti pari viime vuotta. Useampi C-junnu ikäinen pelaa ja harjoittelee edustuksen mukana, joka ei olisi tullut kuuloonkaan 10 vuotta sitten. Pöytyällä tehdään hienoa juniorityötä, siellä A-pojat pelaa superia. Turussakin taitaa olla menossa parhain kausi vuosikymmeniin, ja sielläkin omia kasvatteja kokoonpanossa. Hämeenlinnassa on junioritoiminta nostanut päätää, ja sieltäkin edustusjoukkue pitkästä aikaa suomensarjassa. Että ainakin täällä hämeen- ja varsinais-suomen puolella eteenpäin on menty laajalla rintamalla, ja vielä niissä kaupungeissa, jossa jääkiekko on ehdoton ykköslaji.

Minusta JP2012 kävelee tässä keskustelussa ohuella nuoralla. Ei yhden ihmisen mielipiteen perusteella voida ruveta muuttamaan sääntöjä. Kuten olen aiemmin sanonut, kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on todella raakaa, eikä ainakaan alkukesän vallitsevat sääolot kohenna yleisömääriä. Nykyihminen ei mene sateella istumaan niille märille puupenkeille. Ja tuskin pesäpallo tulee ikinä menemäänkään jalkapallon, puhumattakaan jääkiekon ohi, koska kansainvälisyys puuttuu. Kun kaavitaan kakun päältä ne lätkä, koris, jalkapallo- ihmiset, niin ei jää jäljelle kuin läjä satunnaiskatsojia. Siihen nähden on katsomoissa hyvin kansaa.

Pesiksen nousu on todella hidasta, mutta varmaa. Esimerkiksi Espoossakin on harrastajat lisääntyneet paljon, rakennettiinpa sinne uusi hiekkatekonurmikin. Vanhemmat ovat alkaaneet ymmärtämään, että on muitakin harrastuksia, kun järjettömän kallis jääkiekko. Tää on jo todella hyvä suuntaus.

 

[JP2012]

Vs: Katsojamääristä

Masca,
kirjoitit ottelun kestosta. Juuri jaksosääntö on ollut suuri syy siihen, miksi pesäpallo-ottelut venyvät pitkiksi ja myös sille, miksi ottelun kestot vaihtelevat niin suuresti. Ilman jaksosääntöä, voitaisiin pesäpalloa pelata aikapelinä vaikkapa tyyliin "2 tuntia plus tasavuorot". Tällä tavalla saataisiin peliaika vakioitua niin tarkasti kuin ylipäätään pesäpallon tyyppisessä pelissä mahdollista on. Eikä ylipitkiä otteluita nähtäisi koskaan.


"Itse haluaisin nähdä jakso- ja juoksusääntöjen yhdistelmän, jossa pelattaisiin nykyisellä tavalla, mutta 1-1 -tilanteessa ottelun voittaja ratkeaisi siten, että se kumpi on lyönyt enemmän juoksuja, voittaa ottelun."

Oletko yhtään miettinyt tätä asiaa? Tuo ehdotuksesi tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä yhdistetään jaksosäännöstä ja juoksusäännöstä juuri ne kummankin säännön huonoiksi puoliksi todetut seikat: Juoksusäännöstä se, että ottelun voittaja voi ratketa huonolla tuurilla jo hyvin varhain ja jaksosäännöstä se, että siinä pisteitä jaetaan jo tauolla. Ja kaiken kukkuraksi se tuo lisää monimutkaisuutta ottelun seuraamiseen sekä verrattuna vanhaan juoksusääntöön että nykyiseen jaksosääntöön. Tässähän täytyisi seurata samaan aikaan sekä 2. jakson tilannetta että ottelun kokonaisjuoksutilannetta. Muutenhan ei pysy kärryillä siitä, miten ottelun sarjapisteet jaetaan.

Muutama esimerkki: Oletetaan, että 1. jakso on päättynyt 5-3.
* jos tilanne 2. jaksolla 1-0, ovat jaksovoitot menossa 2-0, jolloin pisteet menossa 3-0
* jos tilanne 2. jaksolla 1-1, ovat jaksovoitot menossa 1-0 ja pisteet 2-0.
* jos tilanne 2. jaksolla 1-2, ovat jaksovoitot menossa 1-1, juoksujen kokonaistilanne 6-5 ja pisteet menossa 2-1
* jos tilanne 2. jaksolla 1-3, ovat jaksovoitot menossa 1-1, juoksujen kokonaistilanne 6-6 ja ollaan menossa kotariin ratkomaan sitä, jaetaanko pisteet 2-1 vai 1-2
* jos tilanne 2. jaksolla 1-4, ovat jaksovoitot menossa 1-1, juoksujen kokonaistilanne 6-7 ja pisteet ovat menossa 1-2.

Sanoisin, että ottelun seuraaminen on varsin hankalaa tällä säännöllä.

Lisäksi siinä on se hankala pointti, että vaikka ottelu pelattaisiin jaksosäännöllä, niin jaksovoiton ratkettuakin, jouduttaisiin tasoittavatkin sisävuorot pelaamaan, jotta kummallekin joukkueelle saadaan yhtä monta sisävuoroa peliä, koska käytännössä ottelun voittaja määräytyy aina kokonaisjuoksujen perusteella.

Jos halutaan enemmän juoksuja voittavan ottelun, niin miksi suotta sotkemaan jaksopeliä siihen mukaan? Tuossa mallissahan voittaja joka tapauksessa on aina se, joka tekee enemmän juoksuja.

 

[JP2012]

Vs: Katsojamääristä

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on todella raakaa, mutta eipä pesäpalloväki ole tosissaan yrittänytkään osallistua tähän kilpailuun. Nostellaan vain käsiä pystyyn ja odotellaan, että laji valloittaisi isot kaupungit (jolloin voitaisiin ikuisiksi ajoiksi unohtaa inhottavat maakunnat, joissa ennen pesäpalloa pelattiin aktiiviisesti) ja samoin nostellaan käsiä pystyyn sen edessä, että pesäpallo sattuu olemaan kansallinen pallopeli, jolla ei ole kansainvälisiä ulottuvuuksia.

Kansainvälinen ulottuvuus on pesäpalloihmisten ulottuvilla hyvin yksinkertaisella keinolla. Laajennetaan repertuaaria. Ei tyydytä pelaamaan pelkästään pesäpalloa muutaman kuukauden ajan kesällä vaan opetetaan pesäpalloa harrastavat nuoret pelaamaan talvella sisäkrikettiä. Näin saadaan lajin harrastajien ja katsojien ulottuville sisäkauden pallopeli, jonka kautta lajin harrastajien on mahdollista saada niitä kansainvälisiäkin kontakteja. Ei tarvitse vaihtaa jalkapalloon tai lentopalloon tai jääkiekkoon tämän takia vaan voi pelata pesäpalloa kesällä ja sisäkrikettiä talvella. Tällä ratkaisulla saadaan pallonlyöntipelien lajityyppi huomattavasti näkyvämpään rooliin Suomessa ympärivuotiseksi yleisölajiksi. Tällä tavalla saadaan nostettua lajityypin profiilia myös sponsoreitakin kiinnostavaan suuntaan. On ihan eri asia tukea vaikkapa Vimpelin Vetoa silloin, kun Veto pelaa toukokuusta syyskuuhun pesäpalloa ja jatkaa vaikkapa marraskuusta maaliskuulle sisäkriketin parissa.

Tällainen repertuaarin laajennus parantaa olennaisesti myöskin pallonlyöntipelien harrastajien mahdollisuuksia pelata pesäpalloa/sisäkrikettiä ammatikseen tai puoliammattilaisena. Pelkällä pesäpallolla tähän ei käytännössä päästä.

Kyllä mahdollisuuksia olisi vaikka mihin, mutta kun ei tohdita edes kokeilla mitään uutta.

 

[Kaptah]

Vs: Katsojamääristä

Pisteiden jakautuminen ei ole ainakaan minulle minkäänlainen ongelma. Ei myöskään ottelun kesto, tosin seuraan nykyään yleensä netistä. Pitää kuitenkin muistaa että 4-tuntiset ottelut ovat aina poikkeuksia. Ja toisaalta pitkissä otteluissa ovat yleensä jännittävimmät hetket ottelun lopussa. En myöskään usko että olisin jonkinlainen poikkeus näissä asioissa.

 

[Kaptah]

Vs: Katsojamääristä

Eikö pesäpallo ja baseball yhdistelleet liittoja pari vuotta sitten? Baseball on tietääksi kansainvälinen laji ja lisäksi se on jonkinlainen sukulaispeli.

http://www.pesis.fi/?x21605=4151841

 

[JP2012]

Vs: Katsojamääristä

Kyllä, mutta baseballin kautta ei saada lähellekään vastaavia mahdollisuuksia kuin sisäkriketin kautta.

Baseballia pelataan Suomessa samaan vuodenaikaan kuin pesäpalloakin eli tässä ei saada mitään hyötynäkökulmia. Lyhyellä kesän sarjakaudella ei ole käytännössä juurikaan mahdollisuuksia saada aikaiseksi mitään yhteistyötä. Eikä baseballille löydy lähellekään yhtä toimivaa (eli koko Suomessa pelattavissa olevaa) sisäversiota kuin mitä sisäkriketti on. Baseballin aloituskynnys on (olennaisesti vaikeamman lyöntisuorituksen takia) pesäpalloilijalle huomattavasti korkeammalla kuin mitä on sisäkriketin aloituskynnys. Tästä sisäkauden pallopelistä kun pitäisi saada sellainen laji, jota voitaisiin pelata koko Suomessa ja kaikenikäisten pelaajien toimesta.

Minä arvostan kaikenlaista sukulaispeliyhteistyötä, mutta sisäkriketti on ylivoimaisesti paras mahdollinen sukulaispeliyhteistyömuoto Suomessa. Suomessa pelataan jo talvella sisäkrikettisarjaa, joten olemassa olevaa tietämystä lajista löytyy jo tällä hetkellä. Nyt vain pitäisi saada tämä pallopeli levitettyä koko maahan, ja siinä pesäpalloväen ja krikettiväen yhteistyöllä on mahdollista saada aikaiseksi aivan ennennäkemättömiä tuloksia. Ja tässä asiassa muuten pääkaupunkiseutu ja muutkin suuret kaupungit ovat etulyöntiasemassa, koska esimerkiksi Helsingissä on lukuisia aktiivisia krikettiseuroja, joilla on tämän asian osaamista yllin kyllin. Kaikista muistakin suurimmista kaupungeista löytyy ainakin yksi krikettiseura.

 

[Kaptah]

Vs: Katsojamääristä

Airopallolla ei ole mitään tekemistä pesäpallon kanssa. Eikä tule koskaan olemaankaan. Tuollaiset sisäairopallot ovat täysin naurettavia, tai no ehkä menettelee jossakin juniorien loppukevennyksenä.

En tosin usko että pesäpallo hyötyy mitään baseball yhteistyöstäkään. No jotakin on Lahdessa torstaina:
http://www.baseball.fi/fin/uutiset.php?newsid=1840&newIndex=no

 

[Masce]

Vs: Katsojamääristä

Masca,
kirjoitit ottelun kestosta. Juuri jaksosääntö on ollut suuri syy siihen, miksi pesäpallo-ottelut venyvät pitkiksi ja myös sille, miksi ottelun kestot vaihtelevat niin suuresti. Ilman jaksosääntöä, voitaisiin pesäpalloa pelata aikapelinä vaikkapa tyyliin "2 tuntia plus tasavuorot". Tällä tavalla saataisiin peliaika vakioitua niin tarkasti kuin ylipäätään pesäpallon tyyppisessä pelissä mahdollista on. Eikä ylipitkiä otteluita nähtäisi koskaan.


"Itse haluaisin nähdä jakso- ja juoksusääntöjen yhdistelmän, jossa pelattaisiin nykyisellä tavalla, mutta 1-1 -tilanteessa ottelun voittaja ratkeaisi siten, että se kumpi on lyönyt enemmän juoksuja, voittaa ottelun."

Oletko yhtään miettinyt tätä asiaa? Tuo ehdotuksesi tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä yhdistetään jaksosäännöstä ja juoksusäännöstä juuri ne kummankin säännön huonoiksi puoliksi todetut seikat: Juoksusäännöstä se, että ottelun voittaja voi ratketa huonolla tuurilla jo hyvin varhain ja jaksosäännöstä se, että siinä pisteitä jaetaan jo tauolla. Ja kaiken kukkuraksi se tuo lisää monimutkaisuutta ottelun seuraamiseen sekä verrattuna vanhaan juoksusääntöön että nykyiseen jaksosääntöön. Tässähän täytyisi seurata samaan aikaan sekä 2. jakson tilannetta että ottelun kokonaisjuoksutilannetta. Muutenhan ei pysy kärryillä siitä, miten ottelun sarjapisteet jaetaan.

Totta, itse olen huomioinut saman. Tuo toki vain ehdotus ratkaisuna tälle, kun ongelmana pidetään jaksosäännöllä epäreiluna tätä, jos jaksot menevät 2-1, 1-10. Mielestäni suurin ongelma kuitenkin on tuo ottelun kesto, joka voi olla todella pitkäkin. Se aiheuttaa varmasti jonkinnäköisen kynnyksen tulla otteluihin esim. lapsiperheille.

Jaksosääntöön, kun aikoinaan Veikkauksen painostuksesta/toiveesta siirryttiin, niin enää tuskin siirrytään takaisin, eikä sille mielestäni edelleenkään ole tarvetta. Toki joku Liitto-Lehdistö tai vastaava tapahtuma voitaisiin ihan näytösottelu-mielessä vielä juoksusäännöllä pelata. Voisi olla ihan kiinnostavaa nähdä.

 

[Kaptah]

Vs: Katsojamääristä

Mielestäni suurin ongelma kuitenkin on tuo ottelun kesto, joka voi olla todella pitkäkin. Se aiheuttaa varmasti jonkinnäköisen kynnyksen tulla otteluihin esim. lapsiperheille.

Tilastoin tämän kauden kesäkuun otteluiden kestot, otteluita on pelattu 36.

Ottelun kesto on keskimäärin ollut 2:18h jakaantuen seuraavasti:
<2h: 3kpl, 8.33%
2h...2.5h: 24kpl, 66.67%
2.5h...3h: 8kpl, 22.22%
>3h: 1kpl, 2.78%

Joku voi tilastoida myös toukokuun ottelut, mutta minusta näyttää ettei otteluiden kesto mikään kovin ratkaiseva ongelma ole.

 

[Mauri-Antero]

Vs: Katsojamääristä

Mun mielestä on kanssa turha syyttää pelin kestoa. Kotiutuslyönti- kilpailuihin kuitenkin harvemmin mennään. Jääkiekon Liiga- ottelutkin kestää nykyään kauemmin mitä Pesäpallo- ottelut. Pesäpallossa on taukoa lukuunottamatta koko aika itse peliä, jääkiekossa reilusta kahdesta tunnista vain 60min on itse peliä.

 

[Masce]

Vs: Katsojamääristä

Tässäpä muuten hyvä kuva: https://pbs.twimg.com/media/Bq1MCylIQAEcGtR.png

Prosentit kertovat, kuinka suuri osa kunnan asukkaista käy pesäpallo-ottelussa (oletuksena kuitenkin käsittääkseni, että jokainen ottelussa käyvä on kunnan asukki, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa).

EDIT: Ja kuvahan on Twitteristä käyttäjältä @ripsmooth

EDIT2: Toinen hyvä kuva samalta käyttäjältä: https://pbs.twimg.com/media/Bqw1UfqCMAAuoZP.png:large
Tässä kuvassa jalkapallon ja pesäpallon eri joukkueiden katsojakeskiarvoja tältä kaudelta 22.6. saakka. Boldatut jalkapallojoukkueita (Veikkausliigasta Kakkoseen) ja tavalliset pesäpallojoukkueita (Superista Suomariin)

 

[Tikka]

Vs: Katsojamääristä

No onpahan ainaki juttelua!

Noihin katsojamääriin vaikuttaa varmasti monetkin tekijät. Nyt juuri kuluneina viikkoina, ja ainakin kuluvalla viikolla vielä, aika talviset sääolosuhteet pitää väen pois katsomoista!

Sitten yks juttu, jonka olen todennut monta kertaa, eli suomalaisethan on vain ja ainoastaan menestyshullua kansaa! Ei urheiluhullua, kuten usein väärin mainitaan.... Eli jos paikallinen Pesä-pyllistys pelaa pari huonoa peliä, tai puhumattakaan huonoista kausista, lähtee heti ne ylimääräaset katsojat pois! Tää on vaan fakta!

Ottelun kestolla, puhumattakaan sisäkriketistä, ei varmaan ole suurtakaan vaikutusta, suuntaan eikä toiseen....

Samoin kuin silläkään, että mahdollinen futismatsi samalla paikkakunnalla samaan aikaan tai vaikka samana viikonloppuna veis katsojia? Siinä puhutaan vaan näistä satunnaisista, kun futis ja pesis omaa kuitenkin aika pitkälle omat kuulijakuntansa! Tämänkin olen maininnu monesti, eli fanaattiset futisihmiset varsinkaan ei edes kuse pesäpalloon, ja myös toisin päin...

Jossain kuulin myös, että meneillään olevat MM-kisat olis yks syy? Ei sekään varmaan kyllä vie kuin ne muutamat hassut, etenkin kun pelejä näytetään myös 22 ja 01 alkaen.....

Mikä sitten? kas siinä kysymys? Lajia varmaan pitäis markkinoida sitkeemmin, pitkäjänteisimmin! Itä-Lännessäkin Eppu Normaali sai katsomot täyteen, mutta ei varmaan pelkkä merkitsemätön leikkipeli olis sitä yksinään tehny? Hyvä alku sekin!

 

[JP2012]

Vs: Katsojamääristä

Kyllähän pesäpallo-ottelun kesto on aika useinkin nostettu esille silloin, kun on haettu syitä sille, miksi pesäpallo-otteluissa ei katsojia näy.

Ymmärtääkseni ongelma ei niinkään ole ottelun liiallinen pituus vaan se, että ottelun pituus vaihtelee liian paljon. Nykyihminen on tarkka ajankäytöstään ja haluaa esimerkiksi arvioida sen, milloin ottelu loppuu (ehtiikö käydä ruokaostoksilla ottelun jälkeen, pääseekö katsomaan iltauutisia tai lähtemään mökille tms.) ja nykysäännöillä pelaten tämä arvioiminen on varsin hankalaa.

Kun ottelua pelataan jaksopelinä, on pelattavien vuorojen määrässä huomattavasti suurempi vaihtelu kuin pelattaessa ottelua juoksupelinä. Tätä suurta vaihtelua korostaa vielä sekin, että jaksopeli vaatii käytännön pakosta senkin, että ottelun voittaja on aina löydettävä superissa tai viimeistään kotarissa. Juoksupelissähän tällaista välttämätöntä pakkoa ei ole. Vastaan heti kysymykseen "miksi muka"? Siksi, koska mikäli jaksopelissä ei voittajaa tule (eli se voisi päättyä tasan varsinaisen peliajan jälkeen), niin tämä tarkoittaisi automaattisesti sitä, että erittäin usein toinen joukkueista menettäisi mahdollisuuden otteluvoittoon jo tauolla ja kuten olemme tilastoista nähneet, jaksovoitoillakin on taipumus ratketa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, joten käytännön tasolla otteluvoittoon mahdollisuudet menisivät toiselta joukkueelta jo muutaman pelatun vuoroparin jälkeen.

4+4+1+1-formaatin jaksopelissä peliaika voi olla joko vain 15 vuoroa tai sitten 16, 17, 18, 18 + etukäteen määräämätön määrä kotiutuskisoja.

8 vrp juoksupelissä peliaika on aina joko 15 tai 16 vuoroa. Kyseessä on olennainen ero.

Ja kaiken lisäksi peliajan vakioiminen on juoksupelissä mahdollista myös aikapelinä. Sovitaan, että peliaika on vaikka nyt 2 tuntia plus tasoittava sisävuoro. Tähän ei voida koskaan mennä jaksopeliä pelattaessa.


Tällaiset asiat ovat tärkeitä silloin, kun mietitään esimerkiksi jalkapallon etuja pesäpalloon verrattuna. Kiinteä peliaika on yksi ehdoton jalkapallon valttikortti. Jaksopeliä pelattaessa pesäpallo antaa täysin tarpeetonta "tasoitusta" tässäkin asiassa.

 

[JP2012]

Vs: Katsojamääristä

Jatkan vielä. Minusta pitäisi viimeinkin päästä eroon tästä "ongelmien vähättelyn kulttuurista", mikä pesäpallomaailmassa vallitsee. Ei lajilla menisi näin surkeasti, jos ei siinä olisi ongelmia ja ellei jotakin asioita olisi tehty huonosti. Tämä täytyy kyetä myöntämään.

Samoin pitää päästä eroon siitä, että hyväksytään vain ne ongelmat, joille ei voida mitään (esimerkiksi maaseudun väestökato ja MM-kisat, formulat, jne).

Ei yritysmaailmassakaan vain selitellä ja selitellä vaan heikkoa menestystä pyritään korjaamaan keinolla millä hyvänsä. Kaikki mitä on tehtävissä, tehdään.

Sama pätee pesäpalloonkin. Jos katsojia ei lajissa näy ja jos medianäkyvyys on kehnoa ja jos harrastajat kaikkoavat muihin lajeihin, niin tähän asiaan on puututtava! Ei voida vain katsoa sivusta. Esimerkiksi tämä sisäkrikettikuvio on todellakin sellainen, jota olen vuosikausia miettinyt ja uskon vakaasti, että yhteistyöllä nimenomaan Suomen krikettiväen ja pesäpalloväen välillä, on mahdollista saada olennaista parannusta kaikkiin noihin yllämainitsemiini ongelmiin. Pesäpallo on marginalisoitumassa todella pienen piirin palloilupeliksi. Sitä voidaan ehkä pelata joskus 2020-luvulla jossakin suurissa kaupungeissa (mitä useat täällä olijat haikailevat), mutta ei sitten enää juuri missään muualla.


Kaptah,
kysyit jossakin Seinäjoen juniorijoukkuemääristä. Voin kertoa Sinulle, että sillä alueella romahtaminen on ollut jopa suurempaa kuin muussa maakunnassa.

Vuonna 2009 oli nykyisen Seinäjoen alueella 43 CDEF-ikäistä juniorijoukkuetta. Nyt vuonna 2014 määrä on 29. Pudotusta 33%. Ja kaiken lisäksi Seinäjoki on muuttovoittokunta. Siellä väkiluku kasvaa hurjaa tahtia mutta pesäpallo hiipuu siitä huolimatta.

Kyllä pesäpallo on katoamassa maakunnista aivan käsittämättömän nopeaa tahtia. Kovasti saadaan suurissa kaupungeissa tehdä työtä, jotta saadaan lähellekään kompensoitua tätä hävikkiä. Seinäjoellakaan siihen ei pystytä.

 

[Etumies]

Vs: Katsojamääristä

Urheilutapahtuman onnistunut markkinointi on avainasia katsojamääriin. Naapurikunnassani Raumalla Fera on panostanut viime vuosina voimakkaasti ottelutapahtuman markkinointiin ja katselijoiden viihtyvyyteen. Uskoisin, että tämän työn hedelmiä korjataan jo tänä vuonna tunnelmallisissa loppukesän peleissä.

 

[Pyöreän kirkon poika]

Vs: Katsojamääristä

Urheilutapahtuman onnistunut markkinointi on avainasia katsojamääriin. Naapurikunnassani Raumalla Fera on panostanut viime vuosina voimakkaasti ottelutapahtuman markkinointiin ja katselijoiden viihtyvyyteen. Uskoisin, että tämän työn hedelmiä korjataan jo tänä vuonna tunnelmallisissa loppukesän peleissä.

Samaa mieltä. Myös kokonaisvaltainen pelipäivän elävöittäminen oheistapahtumineen, stadionin palvelujen ja ravintola/ruokatarjoilujen monipuolisuus auttaa kovasti asiaan.

Tosin enempää en jaksa tästä täällä turista, sillä voittajat on jo ratkaistu: sisäkriketti ja jaksopeli. Kokemusta Ylen palstalta sen verran pitkältä aikaa, että heitän pyyhkeen kehään.

 

[Tikka]

Vs: Katsojamääristä

Jep, no noistahan oli jo aikoinaan paljonkin juttua.... Sillon vaan ottelutapahtuman kehittämisestä unohtui sisäkriketti!

Who cares about "mökämusa", just as long as we have insidecricket!! Kesän jatkot!

 

[Kaptah]

Vs: Katsojamääristä

Ottelupäivässä näkyy suurta eroa Suomessa (missä lajissa tahansa) ja esim. Saksassa. Siellä ottelupäivänä näkyy aamusta asti kotijoukkueen ja myöskin vierasjoukkueen värit, siis sellaisillakin jotka eivät ole itse menossa stadionille. Viime syksynä lähdin noin neljä tuntia ennen ottelun alkua stadionille paikallisjunassa. Laskin että meitä oli vaunussa 27 matkustajaa, joista kolmella ei ollut kummankaan joukkueen tunnuksia.

 

[JP2012]

Vs: Katsojamääristä

Puhutaan eri asioista. Ottelutapahtuman markkinoinnin ja itse tapahtuman kehittäminen on mielestäni itsestäänselvyys. Tätä tehdään kaikissa muissakin lajeissa. Ja tästä on pesäpallossakin puhuttu niin kauan kuin itse muistan.

Mutta aivan uusi ja ennenkokematon mahdollisuus on pallonlyöntipelikulttuurin levittäminen ympärivuotiseksi mahdollisuudeksi. Tätä ei Suomessa olla vielä koskaan nähty.

Minusta se tie, jossa pesäpalloilijat ovat vain "pelkkiä" pesäpalloilijoita, on jo kuljettu loppuun. Näemme, että pesäpallo ei kykene pärjäämään kilpailussa muille lajeille. Liian paljon lahjakkaita palloilijoita siirtyy vuosien varrella muiden lajien pariin lähinnä kahdesta syystä: a) mielekkäämpi kilpailukauden pituuden suhde harjoittelukauteen ja b) kansainväliset mahdollisuudet.

Pesäpalloa pelaamalla ei voida pärjätä näissä kahdessa kysymyksessä koskaan. Aina pesäpallo jää korkeintaan sen kakkoslajin asemaan. Lajissa on erittäin lyhyt kilpailukausi ja kansainväliset mahdollisuudet ovat lähinnä teoreettisia ja näennäisiä. Koskaan emme tule lajin MM-kisoissa näkemään korkeatasoista maajoukkuetta missään muussa kuin Suomen paidassa.

Siksi minusta pesäpalloväen pitäisi luopua vanhanaikaisesti ajattelusta, jossa lapset ja nuoret opetetaan pelaamaan vain kansallista pesäpalloa. Tämän rinnalle on otettava myös kansainväliset mahdollisuudet tarjoava sukulaislaji, pallonlyöntipeli, joka mahdollistaa kilpailulliset mahdollisuudet periaatteessa millä tahansa tasolla. Juniorien piiritason kilpailuista aina aikuisten MM-kisoihin asti. Ja tämän takia minusta sisäkriketti on täysin ehdoton ykkönen. Kun suomalaiset pallonlyöntiharrastajat pelaavat kesäkaudella pesäpalloa / baseballia / softballia / krikettiä ja talvikaudella sisäkrikettiä, on saatu tälle lajityypille erinomaiset mahdollisuudet nousta Suomessa aivan olennaisesti merkittävämpään asemaan niin harrastajamäärien kuin vaikkapa medianäkyvyyden suhteen. Ollaan aivan eri tilanteessa kuin nykyisin, kun pesäpalloa nähdään urheilu-uutisissa vain muutaman kuukauden ajan kesällä ja muita pallonlyöntipelejä vielä sitäkin vähemmän.


Tässä sisäkriketin kehittämisessä nimenomaan pääkaupunkiseudun pesäpalloseuroilla olisi kaikkein parhaat mahdollisuudet ottaa niitä ensiaskelia. Niillä on erittäin helppo käynnistää erilaisia yhteistyökuvioita alueella jo pitkään toimineiden krikettiseurojen kanssa. Ei tarvitse opetella kaikkea ihan itse alusta lähtien vaan tietotaitoa löytyy käden ulottuvilta. Ja ne kansainväliset yhteistyöverkot on jo valmiiksi rakennettuina.

Ei yhteistyötä pidä tehdä selkeiden kilpailijalajien, kuten lentopallo, kanssa. Sitä on rakennettava sukulaislajien kesken niin, että saadaan oman pallopelin lajityypin arvostusta ja näkyvyyttä nostettua maassamme ja myös harrastajat pysymään mahdollisimman pitkään lajin parissa.