Vs: Hyvinkään Tahko 2016
Kyllähän tässä nyt huonompi vaihe Tahkon pelissä on menossa. Kovin pitkään sellaiseen ei kuitenkaan ole varaa, jos halutaan välttää sijat 6 ja siitä alaspäin. Tahkon päävastustajat ovat Oulu, Kopla ja Kossu, jotka ratkaisevat sijat 4-7.
Mistä syntyvät erot näiden välillä? Kaikilla noilla kolmella muulla on erinomainen kärki, suoritusvarmempi kuin Tahkolla. Koplalla se on pompun varassa, kuten eilenkin nähtiin mutta sellaisena murhaavan tehokas. Näkemissäni päävastustajien peleissä noiden päävastustajien ulkopeli on ollut hieman heikompaa kuin Tahkolla, mutta tämä ei päde eiliseen, jolloin tosin Tahko ei edes kunnolla haastanut Koplan ulkopeliä.
Mielestäni Tahkon mahdollisuu erottautua edukseen noista kolmesta perustuu lyöntipelin kovuuteen (läpilyönteihin ja niiden uhkaan), mikä edellyttää, kuten Kisailija tuossa edellä antaa ymmärtää, että oikeat tilanteet tulevat oikeille pelaajille. Tässä suhteessa ei pitäisi tehdä lyöntijärjestystä (kuten eilen), jossa Nikkanen on jo kolmosena. Hänen lyöntivoimansa ja uhkansa menee hukkaan, jos jän joutuu ykkös- ja jopa nollatilanteeseen. Ja vaikka ymmärränkin yhdellä kärjellä pelaamista, niin ei se niin lyhyt voi olla, että se on käytännössä vain kolme pelaajaa plus kolme jokeria (kuten eilen). Kun Tahkon peli ei perustu pomppupeliin, varsinkin kovempia joukkueita vastaan on epätodennäköistä, että kolmen pelaajan jälkeen on paloton ajotilanne vaan todnnäköisempää on, että kolmen pelaajan jälkeen on paloton tai yhden ( ja joskus ikävä kyllä kahden) palon ykköskakkos-, ykköskolmos tai kakkoskolmostilanne, jossa jo nelosena pelaaavalle Nikkaselle saadaan läpilyönnin uhkaa, kuten tietysti myös hänen jälkeensä tuleville Korhoselle ja Kerolle.
Ehdotukseni siis on, että lyöntijärjestys palautetaan alkukauteen, eli Vierimaa, Puhtimäki, Wahl, Nikkanen ja lyöjäjokerit tilanteen mukaan. Hokkanen vitosena pystyy vielä myös jatkamaan tarvittaessa tilanteita. Ja tuolloin alkukaudestahan myös siitä eteenpäin saatiin jonkin verran jatkotilanteita.
