Tyhmät kysymykset pesäpallosta

[Räpylävirhe]

Olisiko Aulis Paski kaudella 1973. Edellisellä kaudella PuMu sai kasaan 16 pistettä ja karsi säilymisestä Loimaan kanssa. PuMu säilyi ja voitti seuraavalla kaudella mestaruuden uusinnan kautta ja myös tuplasi runkosarjan pisteensä (32 pinnaa).

Tuota voidaan kutsua menestystarinaksi. Mahtavaa!

 

[LBC]

Olisiko Aulis Paski kaudella 1973. Edellisellä kaudella PuMu sai kasaan 16 pistettä ja karsi säilymisestä Loimaan kanssa. PuMu säilyi ja voitti seuraavalla kaudella mestaruuden uusinnan kautta ja myös tuplasi runkosarjan pisteensä (32 pinnaa).

Toki, Vatto, Venäläinen ja myös Tainio vahvistivat joukkuetta. Tuohon aikaan moiset siirtyjät olivat isoja juttuja. Muistan hämärästi ihan Vaton haastattelun Urheiluruudussa mestaruuden jälkeen, jossa vähän selitteli "julkeaa siirtymistään".

Piti oikein katsoa tilastoista (ns virallisista eli tulospalvelusta), että Anteron ura taisi päättyä mestaruuteen? Hiljakkoin hän siirtyi valkoisemmille hiekkakentille.

PuMu sitten putosi seuraavalla kaudella. Josko vielä tuon pääsarjassa
näkisi.

Niin. Paski näytti palanneen pelaajaksi 1974, vaan ei auttanut.

 

[Varajokeri]

Totta. PuMu vaipui vuoden 1974 jälkeen Ruususen uneen. Ehkäpä joku puhdikas prinssi tulee ja herättää sen pitkästä yli puolivuosisataisesta unestaan.

Sateentekijä sen sijaan jatkoi matkaansa seuraavana vuonna 1975 Hyvinkäälle ja aloitti nyt hieman pidemmällä kaavalla uuden menestystarinan. Tahko nousi Paskin tulon jälkeen neljässä vuodessa huipulle ja voitti vuosina 1979-81 mestaruudet ja lisäksi tukun muita mitaleja.

 

[Sijais-Leija]

Jääkiekossa SaiPa on melkoisessa hurmiossa. Menestyksen arkkitehtinä pidetään joukkueen valmentajaa Raimo Helmistä, joka on nostanut SaiPan pohjamudista liigan kärkipäähän. Onko pesiksessä ollut joskus samanlaista "sateentekijää" pelinjohtajissa?

Aulis Väisänen nosti Sotkamon divarista mestariksi parissa vuodessa, eikä kyseessä ollut edes ostojoukkue.

 

[Varajokeri]

Totta. Väisänen teki neljässä kaudessa Sotkamosta mestarin ja oikeastaan omavaraisesti.

Ostojoukkueista puheen ollen, Kouvolan mestarijoukkueet 1966-69 olivat todella omavaraisia. Oliko joukkueissa Esko Halosen ja Pertti Salosen lisäksi muita, joiden kasvattajaseura ei sijaitsisi nykyisen Kouvolan alueella? Hekin lähistöltä Lahden seudulta.

 

[LBC]

Oliko joukkueissa Esko Halosen ja Pertti Salosen lisäksi muita, joiden kasvattajaseura ei sijaitsisi nykyisen Kouvolan alueella? Hekin lähistöltä Lahden seudulta.

Aika lähellä varmaan noin, tietoa ei tosin ole. Ja voihan listaan lisätä myös vuoden 1976 mestarit, ei sielläkään taida juuri muualta tulleita pelureita ollut. Ajat oli toki toisenlaiset. Pelaajia liikkui, mutta ei lähellekään siinä mitassa, kuin nyt. Tuon jälkeenhän Kouvola alkoi kokea liikkumista pois päin, Helsinkiin taas, vaikkei PuMuun ja Imatralle.

 

[Mika Hekkanen]

Eikö pohjoisessa pelata maakaria ollenkaan?

Nyt on näköjään myös pohjoisen maakuntasarjan lohkot (kyllä, kaksi) tulospalvelussa.

 

[Varajokeri]

Kausi lähestyy ja kelit kylmenee 🥶 ainaki ennusteen mukaan. Mikähän on "kylmyysraja" että peli jouduttaisiin siirtämään?

Alajärven ketjussa nimimerkki Nasse setä kysyi ”Onko pesäpallossa kylmyysrajaa”.

Tulospalveluun kirjatuista kevään avauskierrosten otteluista löytyi kaksi +2 asteessa pelattua peliä: 13.5.1990 LP-Tahko +2, sateista ja 11.5.2017 IPV-KeKi +2, tuulista. Ovatkohan nuo kylmimmät olosuhteet, joissa miesten pääsarjaa on pelattu? Vai löytyykö vielä kylmempiä? Onko pelattu pakkasella?

Vastapainoksi avauskierroksilta löytyi myös ottelu 17.5.2013 PattU-Joma +27 astetta.

 

[Räpylävirhe]

Jos lukkari syöttää asennottaman, tai matalan, niin pitääkö kaaren vedota se vääräksi, vai riittääkö väärätuomioon että lyöjä jättää niistä lyömättä? Lautasväärissähän ei epäselvyyttä ole.

 

[Harriv]

Jos lukkari syöttää asennottaman, tai matalan, niin pitääkö kaaren vedota se vääräksi, vai riittääkö väärätuomioon että lyöjä jättää niistä lyömättä? Lautasväärissähän ei epäselvyyttä ole.

Kaaren tekemisillä ei ole merkitystä. Jos lyöjä ei lyö, syöttötuomarin pitää tuomita oikeaksi tai vääräksi.

 

[remudor]

Moi. Mä oon pesäpallon uudehko fani ja joitain erikoisia sääntöjä on vaikea tulkita pelkän kuvan perusteella ja selkeitä ummikolle aukeavia ohjeita en löydä. Tänään Tahkon kotipelissäkin oli tilanne, jossa kaverin avaussisävuorolla kakkospesällä oli kaveri kahden palon tilanteessa ja jokeri tuli lyömään. Sisävuoro loppui siihen lyöntiin, tuli kolmas palo, kun kaveri yritti kakkoselta juosta kotiin asti ilman realistista mahista. Jostain luin, että sisävuoro loppuu aina jos kaikki on lyönyt kaksi kertaa ilman juoksuja. Jossain taas luki, että se loppuu vaan, jos tässä ajassa ei ole tullut kahta juoksua. Jokerit saa lyödä kerran per sisävuoro, mutta jos sisävuoro loppuu jokaisen käytyä kaksi kertaa lautasella, miten jokeri voi vielä tulla lyömään, kun lyöntikerrat on täynnä? Vai voiko kaikki jokerit vaikka peräjälkeen tulla vielä lyömään, kun kaikki 9 on lyönyt kaksi kertaa? Entä, jos kaikki jokerit on jo käynyt lautasella ja vuorot loppuu ja pesillä on porukkaa, onko se vuoro siinä vai saako jokeri tulla vielä yrittämään kotiutusta?
Hankalaa pelkän kuvan perusteella tajuta miksi vuoro loppuu yhtäkkiä.

 

[LBC]

Jokaisella lyöntikierroksella on saatava kaksi juoksua, en tiedä, missä lienee lukenut tuo kaksi kertaa lyömässä. Jokerit voi tosiaan käyttää vapaasti vaikka peräkkäin viimeisen ulkona pelaavan jälkeen (ekassa vuorossa ja usein muutoinkin ysi) muttakutakin Jokeria voi käyttää kerran vuoroparissa.
Aikoinaan piti saada vain yksi juoksu, mutta tulikohan kolmen jokerilyöjän tultua sääntöihin se kaksi. Sekin oli aika kauan sitten, olin silloin melkeinpä nuori.

 

[Juuret]

Nostanpa myös eteenpäin tämän vaillinaiseksi jääneen sääntöuudistuksen. Miten otteluajan lyhennys toimii jatkossa Superissa vs. Manse - Kitee ottelussa missä uudistus lopetettiin eka kierroksen kotareihin?

 

[Kalle]

Nostanpa myös eteenpäin tämän vaillinaiseksi jääneen sääntöuudistuksen. Miten otteluajan lyhennys toimii jatkossa Superissa vs. Manse - Kitee ottelussa missä uudistus lopetettiin eka kierroksen kotareihin?

Sääntöjen mukaan: "Jos ottelu on viiden parin ryhmien jälkeen edelleen tasan, kotiutuskilpailua jatketaan kolmen parin ryhmissä ratkaisuun saakka. Joukkueet nimeävät uudestaan kolme lyöjää ja kolme eri etenijää. Kotiutuskilpailun edelliset vaiheet eivät rajoita ryhmien nimeämistä."

En tiedä, että oliko tällä muutoksella tarkoitus vaikuttaa kokonaisotteluaikaan. Menikö Manse-Kitee kuitenkin tämän säännön mukaisesti?

 

[Mutikainen]

Lykkään tämän tänne, kun oli hämmentävä tilanne itsellekin Video: Supermaanantain ottelussa nähtiin sääntöharvinaisuus

 

[Mutikainen]

Moi. Mä oon pesäpallon uudehko fani ja joitain erikoisia sääntöjä on vaikea tulkita pelkän kuvan perusteella ja selkeitä ummikolle aukeavia ohjeita en löydä.

Moi Remudor!
Sellainen kirja kuin Annukka Koskelan Pesis - Opas jännittävän pelin seuraajille ja harrastajille on aika kiva. Tosin sen oon itse huomannut, että pesiksen sääntöjä on kauhean raskas lukea ja niiden pänttääminenkin on vähän tylsää. Sitten taas hyväkään selitys ei välttämättä vastaa kaikkiin epäselviin kysymyksiin, koska aina on niitä itsestäänselvyyksiä, joita ei sanota.
Netissä on kyllä säännöt ja myös kivoja Pesäpalloliiton? opetusvideoita eri nimisistä lyönneistä - en kyllä nyt saa kiinni millä sivulla - mahtaisiko @MieVaan jaksaa auttaa?

Ihaninta olisi saada joku ihminen matsiin, joka jaksaa selittää tilanteita livenä. Toisaalta myös hyvät kenttäkuuluttajat ja ruudun intomieliset selostajat ovat ihan parhaita matkaoppaita. Ja ainakin omasta mielestäni kymmenen pisteen jättipotti on päätyä Vimpelin kannattajien kanssa samaan katsomonosaan kovapanoksisessa kärkimatsissa, koska niiden asiantuntevat välihuudot on oma taiteenlajinsa. Se jos mikä on pesistaikaa parhaimmillaan.

 

[Mika Hekkanen]

Kysymyksissä kotiutuskisan sääntöuudistuksessa on vissiin kyse siitä, että aloitusvuoro vaihtuu ensimmäisten 5 parien jälkeen mentäessä jatkopalloille?

Kyllä, tarkoituksena on vähentää matsin ratkaisuvaiheissa vuoronvaihdosta syntyvää joutoaikaa ja pitää peli kiinnostavampana ja nopeampana.

Kotareitten on katsottu päättyvän lähes aina viimeistään 8 parin jälkeen, joten vuoronvaihtosääntö ei yllä enää toisille jatkopalloille.

On aivan eri asia, onko tällä muutoksella lopulta merkitystä taukojen mittaan tai pelin kiinnostavuuteen. Merkitys koko ottelun kestoon on kyllä häviävän pieni, minuuttia enempää tuossa ei voi säästää.

 

[Pukukoppijokeri]

Moi. Mä oon pesäpallon uudehko fani ja joitain erikoisia sääntöjä on vaikea tulkita pelkän kuvan perusteella ja selkeitä ummikolle aukeavia ohjeita en löydä. Tänään Tahkon kotipelissäkin oli tilanne, jossa kaverin avaussisävuorolla kakkospesällä oli kaveri kahden palon tilanteessa ja jokeri tuli lyömään. Sisävuoro loppui siihen lyöntiin, tuli kolmas palo, kun kaveri yritti kakkoselta juosta kotiin asti ilman realistista mahista. Jostain luin, että sisävuoro loppuu aina jos kaikki on lyönyt kaksi kertaa ilman juoksuja. Jossain taas luki, että se loppuu vaan, jos tässä ajassa ei ole tullut kahta juoksua. Jokerit saa lyödä kerran per sisävuoro, mutta jos sisävuoro loppuu jokaisen käytyä kaksi kertaa lautasella, miten jokeri voi vielä tulla lyömään, kun lyöntikerrat on täynnä? Vai voiko kaikki jokerit vaikka peräjälkeen tulla vielä lyömään, kun kaikki 9 on lyönyt kaksi kertaa? Entä, jos kaikki jokerit on jo käynyt lautasella ja vuorot loppuu ja pesillä on porukkaa, onko se vuoro siinä vai saako jokeri tulla vielä yrittämään kotiutusta?
Hankalaa pelkän kuvan perusteella tajuta miksi vuoro loppuu yhtäkkiä.

Tervetuloa pesiksen pariin! Sisävuorossa olevan joukkueen pelaajat saavat vuoroparin aikana lyödä vain kerran (kolme lyöntiä tietenkin käytettävissä), ei kahta. Jos joukkue onnistuu tekemään sen kaksi juoksua, niin sitten joukkue saa uuden lyöntikierroksen. Jokerit saa käyttää miten tahansa, mutta jokeripelaajia ei koske tämä uuden lyöntikierroksen sääntö. Toivottavasti selvensi!

 

[Harriv]

Tervetuloa pesiksen pariin! Sisävuorossa olevan joukkueen pelaajat saavat vuoroparin aikana lyödä vain kerran (kolme lyöntiä tietenkin käytettävissä), ei kahta. Jos joukkue onnistuu tekemään sen kaksi juoksua, niin sitten joukkue saa uuden lyöntikierroksen. Jokerit saa käyttää miten tahansa, mutta jokeripelaajia ei koske tämä uuden lyöntikierroksen sääntö. Toivottavasti selvensi!

Täsmennetään sen verran että kun tulee kaksi juoksua täyteen, tulee juoksun lyöjästä viimeinen lyöjä. Eli jos lyönnit alkaa alusta, ykkönen menee kentälle ja kakkonen lyö kunnarin, viimeinen lyöjä on sen jälkeen numero 2.

Pienimpien junioreiden sarjoissa on poikkeuksia. Kaikki pääsee lyömään kerran, ja jos ei ole kolmea paloa tullut niin lyödään enintään kaksi kierrosta. Jokerit saa lyödä vain kerran.

 

[Trone]

Kysymyksissä kotiutuskisan sääntöuudistuksessa on vissiin kyse siitä, että aloitusvuoro vaihtuu ensimmäisten 5 parien jälkeen mentäessä jatkopalloille?

Kyllä, tarkoituksena on vähentää matsin ratkaisuvaiheissa vuoronvaihdosta syntyvää joutoaikaa ja pitää peli kiinnostavampana ja nopeampana.

Kotareitten on katsottu päättyvän lähes aina viimeistään 8 parin jälkeen, joten vuoronvaihtosääntö ei yllä enää toisille jatkopalloille.

Tuossahan se Pesäpalloliiton pettämätön logiikka onkin, että jos kotarit menevät pidemmälle niin sitten yhtäkkiä ei enää olekaan tarpeen yrittää lyhentää ottelun kestoa jatkamalla ilman vuoronvaihtoa. Tähän pystyvät vain samat ajatusten tonavat, jotka ovat myös PesisTV-farssin takana. 🙄