- Viestejä
- 201
Lyöjä tekee näpissä kaksoiskosketuksen/käsiosuman, mutta lukkari nappaa sen kopiksi.
Joutuuko etenijä palaamaan lähtöpesään vai rajoja pitkin kotiin?
Joutuuko etenijä palaamaan lähtöpesään vai rajoja pitkin kotiin?
Lyöjä tekee näpissä kaksoiskosketuksen/käsiosuman, mutta lukkari nappaa sen kopiksi.
Joutuuko etenijä palaamaan lähtöpesään vai rajoja pitkin kotiin?
Näin itsekin sen loogisesti aattelisin.Vanhalla mutulla - laiton lyönti, takas löhtöpesään. Miksi se ei olisi laiton?
Laiton. Paitsi jos lukkari oli sektorissa kun lyöjä löi. Tällöin estäminen ja aktiivisille etenijöille vapaataival. Koppi ei missään tilanteessa.Lyöjä tekee näpissä kaksoiskosketuksen/käsiosuman, mutta lukkari nappaa sen kopiksi.
Joutuuko etenijä palaamaan lähtöpesään vai rajoja pitkin kotiin?
Noi käsiosumatkin oli välillä ainakin itse pelatessa vähän tulkintoja. Riitti että käsi oli näppiä lyödessä lähellä osumakohtaa ja pilli soi eikä siinä urputukset auttaneet. Nopeassa tilanteessa toki vaikea nähdä ja lukkarin säestämänä menee helposti halpaan ja jos jäit valittamaan lukkari käytti sen armotta hyväkseen ja uutta nostoa putkeen. Kaksoisosumat näkee varmemmin.Vanhalla mutulla - laiton lyönti, takas löhtöpesään. Miksi se ei olisi laiton?
Laitonhan se on, jos kaksoisosuma tai käsiosuma. Jos noin kävi, niin iso moka tuomareille.Näin itsekin sen loogisesti aattelisin.
Tässä kohtaa kuitenkin kotiyleisöstä tuli laittoman välittömästä vihellyksestä raivokasta huutoa että sehän oli koppi ja tuomaristo kokoontui. Ja sen tuloksena 1->2 etenijä palasi haavoittuneena kotiin.
On siinä se mahdollisuus, että tuomari teki virheen viheltäessä pallon joka ei vielä osunut maahan rajojen ulkopuolella. Oma tulkinta vihellyksen nopeudesta oli, että lyöjällä oli tullut tekninen virhe.
Pallon pesään tulemisella ei ole merkitystä. Palo tulee jo siinä hetkessä, kun etenijä astuu pesään ennen kuin laittomalta palaava on ehtinyt ensin takaisin pesään (pelisääntöjen 35§).Nyt on pinnalla ollut ähky -tilanne, eli tuplahaava, mutta pesällä oleva pelaaja on vasta palaamassa sinne laittomalta lyönniltä. Sääntöjen mukaan jos edelliseltä pesältä tulija ehtii pesään ennen kuin laittomalta palaava pelaaja on pesään ehtint, ja pallo tulee pesään, palaava pelaaja palaa. Riippumatta siitä tuleeko pallo pesään ennen vai jälkeen palaavan pelaajan pesään astumista.
Mutta miten tilanne etenee jos palloa ei toimiteta pesään? Pesään tuleva pelaaja poistuu haavoittuneena, mutta mikä on palanneen pelaajan status?
Näin sen itsekin voisin loogisesti ajatella, että jos lyönti on laiton, niin ei siitä koppia voi ottaa, kun ei sillä juoksuakaan, tai vaihtolyöntiä voi tehdä.Vanhalla mutulla - laiton lyönti, takas löhtöpesään.
Aivan, oli vähän turhan mutkikkaasti 36§ tulkinnat ilman viittausta tuohon kirjoitettu. Eli käytännössä palaava pelaaja palaa samalla hetkellä kuin pesään saapuva pelaaja pesään astuu.Pallon pesään tulemisella ei ole merkitystä. Palo tulee jo siinä hetkessä, kun etenijä astuu pesään ennen kuin laittomalta palaava on ehtinyt ensin takaisin pesään (pelisääntöjen 35§).
Entä miten sitten menee silloin, kun on kaksi paloa alla ja tapahtumaketju, jossa syntyy sekä juoksu että viimeinen palo ykköselle? Määriittääkö sentään tässä pallon saapuminen palon? Sitä olen siis joskus miettinyt, että ei kai ykköselle armotta palaavan pelaajan juoksun hidastelemisella ole merkitystä?
Kotipesän tapauksessa palo, mutta kenttäpesillehän saa palata, ja pesäturva vieläpä palautuu seuraavasta syötöstä.Kertokaahan joku miten sääntö menee, jos lyöjä/etenijä on irti kopilla ja palaa takaisin pesään? Tuleeko automaattisesti palo, vai pitääkö palloa toimittaa pesälle ja jos ei toimita palloa pesälle mitä sitten? Jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut, eli siis kopilla irti pesästä oloa.
Onneksi säännöissä on sentään esimerkkitapaukset kaikille mahdollisille järjestyksille. En oikein löydä näistä sellaista logiikka että nämä pystyisi päättelemään opettelematta ulkoa joka kohtaa. Ei käyt tuomareita kateeksi. Tuossa kohdassa b) etenijä menettää ainoastaan pesäturvansa ja pitää erikseen pallottaa.Aivan, oli vähän turhan mutkikkaasti 36§ tulkinnat ilman viittausta tuohon kirjoitettu. Eli käytännössä palaava pelaaja palaa samalla hetkellä kuin pesään saapuva pelaaja pesään astuu.
Onneksi säännöissä on sentään esimerkkitapaukset kaikille mahdollisille järjestyksille. En oikein löydä näistä sellaista logiikka että nämä pystyisi päättelemään opettelematta ulkoa joka kohtaa. Ei käyt tuomareita kateeksi. Tuossa kohdassa b) etenijä menettää ainoastaan pesäturvansa ja pitää erikseen pallottaa.
Esimerkki: Ykköstilanne, toinen lyönti on laiton. Kolmas lyönti jää kopiksi, jolloin etenijä
on kopinottohetkellä vielä palaamassa laittomalta. Kaikki seuraavat
tilanteet tapahtuvat ykköspesällä (sanalla lyöjä viitataan lyömässä olleeseen lopullisesti
etenijäksi muuttuneeseen pelaajaan).
a) Etenijä pesään, pallo pesään, lyöjä pesään.
Ratkaisu: Etenijä jää ykköselle, lyöjästä palo.
b) Etenijä pesään, lyöjä pesään, pallo pesään.
Ratkaisu: Etenijä menettää pesäturvansa, lyöjä haavoittuu.
c) Lyöjä pesään, etenijä pesään, pallo pesään.
Ratkaisu: Lyöjä haavoittuu, etenijä palaa (”ähky/tukehtuminen”).
d) Lyöjä pesään, pallo pesään, etenijä pesään.
Ratkaisu: Lyöjä haavoittuu, etenijä palaa (”ähky/tukehtuminen”).
e) Pallo pesään, lyöjä pesään, etenijä pesään.
Ratkaisu: Lyöjä palaa, etenijä jää ykköselle.
f) Pallo pesään, etenijä pesään, lyöjä pesään.
Ratkaisu: Lyöjä palaa, etenijä jää ykköselle.