Tyhmät kysymykset pesäpallosta

[MieVaan]

Katsoppas muista kuvista niin näet miten se menee käsivarressa. Se on tuolleesti vain päältä musta, mutta sivuilta oranssi.

Tuo kuva sallii melkoisen zoomauksen. Siinä on selkeä musta päärne siellä käsivarressa ja oranssi hiha tulee sieltä alta. Se voi ihan hyvin olla yhtä paitaa tai sitten siinä on pitkähihainen aluspaita ja lyhythihainen pelipaita päällä.

Itseasiassa kun katson noita HP:n miesten ja naisten paitoja niissä on sama rakenne ja sitten esim Koplalla on selkeästi yksi pitkähihainen paita esim

HP - KOUVOLA 07.08.2023: hpkpl-1

pesiskuvathp.kuvat.fi

Mutta tosta ei erotu onko tuo HP:n paita kaksi erillistä paitaa vai yksi paita johon rakennettu tuollaiset hihat. Pitää kysyä kunhan näkee jotain tuttua joka tietää.

 

[ARG]

Siitäpä.

Edestä ja takaa on Kirittärien vieraspaita musta ja sivuilta ja hihoista oranssi.

Toisekseen ihan huoltaja sanoi heiltä, että eka kertaa vieraspaita käytössä oli.

 

[Idän Ponteva]

Tuo kuva sallii melkoisen zoomauksen. Siinä on selkeä musta päärne siellä käsivarressa ja oranssi hiha tulee sieltä alta. Se voi ihan hyvin olla yhtä paitaa tai sitten siinä on pitkähihainen aluspaita ja lyhythihainen pelipaita päällä.

Itseasiassa kun katson noita HP:n miesten ja naisten paitoja niissä on sama rakenne ja sitten esim Koplalla on selkeästi yksi pitkähihainen paita esim

HP - KOUVOLA 07.08.2023: hpkpl-1

pesiskuvathp.kuvat.fi

Mutta tosta ei erotu onko tuo HP:n paita kaksi erillistä paitaa vai yksi paita johon rakennettu tuollaiset hihat. Pitää kysyä kunhan näkee jotain tuttua joka tietää.

Naisten puolella taitaa olla oikeastaan kaikilla käytössä pitkähihainen aluspaita, ja sen päällä lyhythihainen pelipaita. Tähän syykin on varmaan ihan ymmärrettävä, esim. jos joutuu vaihtamaan vaikkapa jokeripaitaa päälle yleisön edessä, niin voisi olettaa että se on mukavampaa kun on tuollainen kaksiosainen ratkaisu. Toki käytäntöjä on varmasti muitakin, mutta uskoakseni tämä on yleisin.

 

[Idän Ponteva]

Ja esim. tuolta löytyy tarkemmin tietoa asuista: Pesäpallo ,Laadukkaat ja kotimaiset peliasut pesäpalloon/ Fibe - Peliasut

 

[Pukukoppijokeri]

Kyllähän miehetkin pelaa lyhythihaisilla pelipaidoilla ja käyttää siellä alla aluspaitoja, jotka suojaa kyynärvarsia syöksyessä. Toi on ihan kulutuksen kannalta järkevämpi ratkasu, että hajotetaan ja kulutetaan niitä ohuesta kankaasta tehtyjä aluspaitoja, kun kalliimmasta ja paksummasta kankaasta tehtyjä pelipaitoja.

 

[kännikoppari]

Onko koskaan julkaistu täydellistä valokuvaa pesäpallon syöksykopista jossa näkyy kun pallo on matkalla räpylään tai näkyy se pallo siellä räpylässä ja syöksyjä on vielä ilmassa?
Itse en ole vielä sellaista pesäpallosta nähnyt. Ainoastaan huonoja syöksykoppi kuvia joissa ei palloa näy.
Eli jotain tämän tyylistä haluaisin nähdä pesäpallosta: www.gettyimages.com/detail/1390717956 tai www.gettyimages.com/detail/1244115870

 

[Raumam Kettu]

Ei vars tyhmä kysymys, enemmän aamukahvin pesispähkinä.
Eli tulleeko mieleen poff-pareja, joissa 3-0 otteluvoitot olisi sulanut 3-4 tappioon?

Ite en muista muita kuin Tahko, joka sukelsi 4 tappiota putkeen Pattulle, oliko kausi 2003? 🤔

Meriittihän se on tuokin, joskin ei ehkä niin mairitteleva, mutta joskus häviäjätkin muistetaan... 🙂

Ps. Näitä on aika vähän. Kiekossa Blues sulatti aikonaan KalPan, ja nousi viel finaaliin, sijalta 9 ! NHL-osiossa mietittiin kans näitä, eikä montaa ollu sielläkää...

 

[Mahtikotka]

Löytyipäs itselle sopiva ketju!
Eli kysytään: monesti kun pelaaja x tulee lyömään ja sattuu niin että kuti menee aivan vihkoon, 300 metriä laittomaksi niin selostaja meuhkaa että ”lukkari vei kyllä tämän ihan pystyyn jne”. Niin mistä ihmeestä ne sen tietää? Entä jos se lyönti nyt vaan oli huono? Siis toki näen itsekkin onko syöttö matala tai korkea mutta pystyykö asiantuntijat oikeasti näkemään että kuinka se pallo kiersi siinä lautasella? Itse en ainakaan millään ehdi sitä huomata. Tosi usein pesiksessä se on lukkarin ansiota kun lyönti epäonnistuu, onko oikeasti näin?

 

[Idän Ponteva]

Löytyipäs itselle sopiva ketju!
Eli kysytään: monesti kun pelaaja x tulee lyömään ja sattuu niin että kuti menee aivan vihkoon, 300 metriä laittomaksi niin selostaja meuhkaa että ”lukkari vei kyllä tämän ihan pystyyn jne”. Niin mistä ihmeestä ne sen tietää? Entä jos se lyönti nyt vaan oli huono? Siis toki näen itsekkin onko syöttö matala tai korkea mutta pystyykö asiantuntijat oikeasti näkemään että kuinka se pallo kiersi siinä lautasella? Itse en ainakaan millään ehdi sitä huomata. Tosi usein pesiksessä se on lukkarin ansiota kun lyönti epäonnistuu, onko oikeasti näin?

Itse ajattelen asian niin että superpesiksessä on nykyään niin hyviä lyöjiä kautta linjan, että ns. helppoon syöttöön harvoin tulee ihan totaalisia epäonnistumisia lyönneissä. Toki niin tapahtuu varmasti joskus kaikille, mutta harvoin. Ja uskoisin että nuo selostajat ja asiantuntijat ovat pelanneet tai nähneet niin paljon pesistä, että osaavat katsoa millaiseen syöttöön lyöjä joutuu lyömään. Ainakin ruudun asiantuntijoista esim. Antti Tokkarilla on varmasti aika hyvä käsitys lukkaripelistä.

 

[Juuret]

Muistan junnuna kun lukkaroinnissa puhuttiin kaksoisväärästä. Onkohan sellaista koskaan tullut pesiksen pääsarjassa?

 

[Neloskoppari]

Muistan junnuna kun lukkaroinnissa puhuttiin kaksoisväärästä. Onkohan sellaista koskaan tullut pesiksen pääsarjassa?

Siis tarkoitatko esim. sellaista syöttöä minkä lukkari ottaa kiinni ilmasta tai pallo osuu vaikka lukkariin vahingossa ennen osumista maahan?

On sellaisia tullut vuosien varrella ja tälläkin kaudella muistan ainakin yhden tapauksen.

 

[Mahtikotka]

Itse ajattelen asian niin että superpesiksessä on nykyään niin hyviä lyöjiä kautta linjan, että ns. helppoon syöttöön harvoin tulee ihan totaalisia epäonnistumisia lyönneissä. Toki niin tapahtuu varmasti joskus kaikille, mutta harvoin. Ja uskoisin että nuo selostajat ja asiantuntijat ovat pelanneet tai nähneet niin paljon pesistä, että osaavat katsoa millaiseen syöttöön lyöjä joutuu lyömään. Ainakin ruudun asiantuntijoista esim. Antti Tokkarilla on varmasti aika hyvä käsitys lukkaripelistä.

Eli onko siis niin että jos annetaan vaikka roopelle helppoja syöttöjä sata kpl ja tarkoitus on lyödä ne vaikka kolmosjatkeelle niin 90/100 ne osuu kohdalleen. Vaikealla syötöllä lukkari saa lyönnin reilusti laittomaksi?

Tästä seuraa jatkokysymys että pitääkö lukkarin osata ”arvata” mitä lyöjä yrittää? Eli jos hän olettaa suunnan olevan vaikka 3 jatke—>syöttää sille lyönnille hankalan, mutta lyöjä onkin päättänyt lyödä 2 jatkeelle ja tästä syystä syötöstä tuleeki lyöjälle ”helppo”?? Toimiiko tämä näin?

Sekava selitys mutta toivottavasti saatte kiinni mitä tarkoitan

 

[Idän Ponteva]

Eli onko siis niin että jos annetaan vaikka roopelle helppoja syöttöjä sata kpl ja tarkoitus on lyödä ne vaikka kolmosjatkeelle niin 90/100 ne osuu kohdalleen. Vaikealla syötöllä lukkari saa lyönnin reilusti laittomaksi?

Tästä seuraa jatkokysymys että pitääkö lukkarin osata ”arvata” mitä lyöjä yrittää? Eli jos hän olettaa suunnan olevan vaikka 3 jatke—>syöttää sille lyönnille hankalan, mutta lyöjä onkin päättänyt lyödä 2 jatkeelle ja tästä syystä syötöstä tuleeki lyöjälle ”helppo”?? Toimiiko tämä näin?

Sekava selitys mutta toivottavasti saatte kiinni mitä tarkoitan

Epäilisin että esim. Roopen kohdalla tuo luku voi ihan hyvinkin pitää paikkansa. Tietysti jos tarkoitat että lyökö Roope juoksun 90 kertaa sadasta, niin siihen tietysti vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkästään syöttö. Mutta tyhjään kenttään jos pitää vaan pallo saada tietylle alueelle, niin luulisin että tuolla prosentilla onnistuukin.

Jälkimmäinen kysymys taas on sellainen johon en osaa kunnolla vastata. Jospa täältä löytyisi joku muu joka voisi paremmin valaista asiaa?

 

[Pukukoppijokeri]

Eli onko siis niin että jos annetaan vaikka roopelle helppoja syöttöjä sata kpl ja tarkoitus on lyödä ne vaikka kolmosjatkeelle niin 90/100 ne osuu kohdalleen. Vaikealla syötöllä lukkari saa lyönnin reilusti laittomaksi?

Tästä seuraa jatkokysymys että pitääkö lukkarin osata ”arvata” mitä lyöjä yrittää? Eli jos hän olettaa suunnan olevan vaikka 3 jatke—>syöttää sille lyönnille hankalan, mutta lyöjä onkin päättänyt lyödä 2 jatkeelle ja tästä syystä syötöstä tuleeki lyöjälle ”helppo”?? Toimiiko tämä näin?

Sekava selitys mutta toivottavasti saatte kiinni mitä tarkoitan

Lukkari ei varsinaisesti arvaa tai oleta mihin lyöjä lyö, mutta sillä lautasen hallinnalla ja syötön sijoittelulla eri kohtiin lautasta pelataan sektoreita pois. Tähän vaikuttaa myös ulkokentän pelaaminen. Ulkokenttä tukkii jotain aluetta pois ja lukkari syöttää sen mukaan, että lyöjällä on vielä vaikeampaa lyödä sinne missä on tilaa.
Helpoin esimerkki löytyy ehkä vaihtotilanteista, kun menopesän puolella on eniten tilaa. Lukkari sijoittaa syöttöään lautasella sitten niin, ettei lyöjä pääse ihan unelmapassista lyömään sinne tyhjälle puolelle kenttää. Ja vastaus vielä kysymykseen, että jos pelaaja tässä kohtaa onkin päättänyt lyödä toiselle puolelle kenttää, niin onko se syöttö sitten helppo: ei ole. Tai ainakin huippulukkareilla 99% se syöttö ei ole koskaan helppo lyödä, kun se on matala, siinä on vähän kierrettä, syöttöliike on vähän epäselvä jne.

Editoidaan vielä sen verran lisää, että tottakai lukkarit opiskelee lyöjiä, että mihin ne lyö ja mitkä niiden parhaita lyöntejä on ja pelataan sitten niitä pois. Onko se sitten arvailua lyöjän aikeista vai ei. Ehkä vähän sitäkin, mutta enemmänkin yritetään sillä ulkokentän sijoittumisella ja lukkarin syötöllä ohjata lyöjää lyömään tiettyyn suuntaan tietynlaista lyöntiä.

 

[Heka]

Kun on paloton ajolähtö ja viimeinen lyönti, niin usein lyödään ns antautumislyönti, jolla tulee varmasti palo. Miksei lyödä vaikka näpy rajaan, jolla täydellisesti onnistuessaan voisi tulla juoksu. Jos ei onnistu, niin tulee palo eli yhtä hyvä tilanne säilyisi kuin tuolla antautumislyönnilläkin. Jos vielä kolmosella on nopea etenijä, niin vaikka lyönti olisi laiton, niin tilannehan säilyisi jopa parempana kuin antaumislyönnin ja palon jälkeen.

 

[Pystärilaaka]

Kun on paloton ajolähtö ja viimeinen lyönti, niin usein lyödään ns antautumislyönti, jolla tulee varmasti palo. Miksei lyödä vaikka näpy rajaan, jolla täydellisesti onnistuessaan voisi tulla juoksu. Jos ei onnistu, niin tulee palo eli yhtä hyvä tilanne säilyisi kuin tuolla antautumislyönnilläkin. Jos vielä kolmosella on nopea etenijä, niin vaikka lyönti olisi laiton, niin tilannehan säilyisi jopa parempana kuin antaumislyönnin ja palon jälkeen.

Jos haetaan täydellistä näpyä rajaan, siinä on myös iso riski sellaiseen epäonnistumiseen, jolla tulee kaksi paloa.

 

[Pukukoppijokeri]

Kun on paloton ajolähtö ja viimeinen lyönti, niin usein lyödään ns antautumislyönti, jolla tulee varmasti palo. Miksei lyödä vaikka näpy rajaan, jolla täydellisesti onnistuessaan voisi tulla juoksu. Jos ei onnistu, niin tulee palo eli yhtä hyvä tilanne säilyisi kuin tuolla antautumislyönnilläkin. Jos vielä kolmosella on nopea etenijä, niin vaikka lyönti olisi laiton, niin tilannehan säilyisi jopa parempana kuin antaumislyönnin ja palon jälkeen.

Tai jos lyödään laiton niin tulee palo ja pallo on nopeasti lukkarin saatavissa jolloin seuraavalta lyöjältä menee ensimmäinen lyönti hukkaan, kun etenijät palailevat pesilleen.

 

[Mahtikotka]

Lukkari ei varsinaisesti arvaa tai oleta mihin lyöjä lyö, mutta sillä lautasen hallinnalla ja syötön sijoittelulla eri kohtiin lautasta pelataan sektoreita pois. Tähän vaikuttaa myös ulkokentän pelaaminen. Ulkokenttä tukkii jotain aluetta pois ja lukkari syöttää sen mukaan, että lyöjällä on vielä vaikeampaa lyödä sinne missä on tilaa.
Helpoin esimerkki löytyy ehkä vaihtotilanteista, kun menopesän puolella on eniten tilaa. Lukkari sijoittaa syöttöään lautasella sitten niin, ettei lyöjä pääse ihan unelmapassista lyömään sinne tyhjälle puolelle kenttää. Ja vastaus vielä kysymykseen, että jos pelaaja tässä kohtaa onkin päättänyt lyödä toiselle puolelle kenttää, niin onko se syöttö sitten helppo: ei ole. Tai ainakin huippulukkareilla 99% se syöttö ei ole koskaan helppo lyödä, kun se on matala, siinä on vähän kierrettä, syöttöliike on vähän epäselvä jne.

Editoidaan vielä sen verran lisää, että tottakai lukkarit opiskelee lyöjiä, että mihin ne lyö ja mitkä niiden parhaita lyöntejä on ja pelataan sitten niitä pois. Onko se sitten arvailua lyöjän aikeista vai ei. Ehkä vähän sitäkin, mutta enemmänkin yritetään sillä ulkokentän sijoittumisella ja lukkarin syötöllä ohjata lyöjää lyömään tiettyyn suuntaan tietynlaista lyöntiä.

Erinomainen selvennys,kiitos👌

 

[Dalton]

Kun on paloton ajolähtö ja viimeinen lyönti, niin usein lyödään ns antautumislyönti, jolla tulee varmasti palo. Miksei lyödä vaikka näpy rajaan, jolla täydellisesti onnistuessaan voisi tulla juoksu. Jos ei onnistu, niin tulee palo eli yhtä hyvä tilanne säilyisi kuin tuolla antautumislyönnilläkin. Jos vielä kolmosella on nopea etenijä, niin vaikka lyönti olisi laiton, niin tilannehan säilyisi jopa parempana kuin antaumislyönnin ja palon jälkeen.

Tähän vaikuttaa voimakkaasti seuraavilla pesillä olevien etenijöiden nopeus sekä pelin tilanne. Esimerkkitilanne: kuluneen kesän Joensuun Maila tulee neljännen tasoittavalle vuorolle hakemaan yhtä juoksua jaksovoittoon. Kolmosella on erittäin nopea Konsta Kettunen, kakkosella on hidas Juho Hacklin ja ykkösellä keskiverto Henri Litmanen. Oleellista on kuitenkin se, että Kettunen ehtii vapaalla välilyönnillä kotiin mutta Hacklin ehtii vain lentomerkillä. Viimeisen laittomalla saadaan pidettyä Kettusen jalat seuraavan lyöjän vapaita varten ja sen myötä kasvatetaan todennäköisyyttä saada se tarvittava yksi juoksu aikaiseksi. Käytännössä siis kahden (tai kolmen) pelaajan vapaiden lyöntien lyöminen nopealle etenijälle nähdään tuottavan yhden juoksun todennäköisemmin kuin painepallojen lyömisen hitaammilla etenijöillä.

Vastaavasti jos Joensuu tarvitseekin tilanteessa viisi juoksua niin tahallista laitonta lyötäisiin tuskin ikinä. Myöskin jos pesillä on kolme yhtä hyvää etenijää niin silloinkin näitä tahallisia laittomia nähdään äärimmäisen harvoin.

Tämän päälle on olemassa myös tilanteet, joissa ulkokenttä voi ottaa ehtopallokuvion, eli etukenttä tulee lähelle ja linja sumputetaan. Näissä tilanteissa varmasti maihin lyödyillä lyönneillä saadaan hyvin harvoin juoksua etäisyyksien takia. Tässäkin tilanteessa muiden etenijöiden nopeus on kriittinen muuttuja.

 

[LBC]

Pokela mainitsi säilytyskuvion. Kertokaa epätietoiselle, mikä kuvio ja missä tilanteissa pelataan?

Kai tuota käytetään viimeisellä lyönnillä jossa ulkokenttä "tietää", että sisäpelijoukkue haluaa tilanteen jatkuvan (ajolähdössä siis), esim ei paloja tai yksi palo, ja kotiutusvoimaa tai yleensäkin lyöjiä jäljellä.

Jaa ryhmitys, enpä ole painanut mieleen, onko versioita, mutta eiks siinä ole vahva oletus, että ilmalyöntiä tai rajakovia ei tule ja ryhmitytään hieman enemmän sumppuun? ja sitten lyötiin laiton ja Raudasoja jäi kakkoselle En tosin muista käytettiinkö siinä säilytyskuviota, mutta Pokelahan saattoi tuota tarkoittaa. Laiton on tavallaan sisäpelijoukkueen säilytys.

Nämä liittyvät tuohon aiempaan kysymykseen. Olenkohan edes oikeilla jäljillä säilytyskuviossa? tietävät oikaiskoot. Ehtopallokuvio kuulostaa samalta?