Tässä osassa muistellaan menneitä

[Meltin sauna]

Kymen Sanomissa tänään mielenkiintoinen ja hauska juttukokonaisuus haminalaisesta Aseman koulusta, joka on jo hiljentynyt, mutta jota ovat aikoinaan käyneet hyvin monet ympyräkaupungissa asuneet...
Eversti Vesa Kangasmäen löytämässä kuvassa vuodelta 1969 on oppilaiden joukkue matsista opettajat vastaan oppilaat.
Kuvassa on yksi lyöjäkuningas eli Pekka Lavonen (pääsarjassa HP ja IPV) ja kaksi muuta Itä-Länsi -pelaajaa Kari Salmi (HP ja KiU) ja Mikko Parikka (HP, KiU, KPL). Lisäksi kuvassa näkyvistä myös Juha Virtanen pelasi jonkun ottelun HP:n ykkösessä. Vuoden 1974 suomenmestarin Hannu Montosen pikkuveli Markkukin pelasi muistamani mukaan ainakin HP:n junnujoukkueissa. Kangasmäki ja kuvassa näkyvä Risto Nevalainen olivatkin sitten jalkapalloilijoita Haminan Pallo-Kissoissa.

 

[Meltin sauna]

Nykyajan varsin hienoilla pesisareenoilla tai peräti stadioneilla vieraileva nuoremman polven pesäpallokatsoja ei osaa arvata, miten erikoisilla kentillä miesten Superpesiksen edeltäjää SM-sarjaa tahkottiin vielä 1960-70 -luvuilla, puhumattakaan vanhemmista ajoista.
Uuden pääsarjakauden alkaessa palautan mieliin muutaman erikoisen kentän, joilla joistakin tuli käytyä jo koulupoikana. Pääsin näet usein mukaan aikamiesten porukkaan, joka ajeli hulppealla Opel Rekordilla HP:n vierasotteluihin ympäri Suomea.
Nurmossa pelattiin kirkonkylässä Haalin kentällä, jonne johti yksi tie, joka oli täysin tukossa, kun 2000 muutakin ihmistä yritti tulla Nurmon Jymy-Hamina -matsiin. Kentän reunalla oli nimensä mukaisesti haali eli seuratalo, jonka seinällä hymyilivät julisteissa Reiska Taipaleet ja muut laulajasuosikit.
Halsualla pelattiin raviradan keskellä olevalla erittäin avaralla kentällä. Läpilyönnin perään sännännyt pelaaja saattoi joutua putsamaan hevosenkakkaa piikkareiden piikeistä. Autot ajettiin parkkiin raviradan sisälle. Katsojia saattoi olla Halsuan Toivon pelissä enemmän kuin kunnassa oli asukkaita. Halsuankin kentän vieressä oli tanssilava.
Puurtilan Kisapoikien kotikentällä Varkauden Kämärillä oli jopa pieni katettu katsomo, joka oli tietenkin tupaten täynnä. Kenttä vietti kakkospuolelle. Joidenkin katsojien verkkaripuseron selässä luki WP-35. Kämäri oli myös jääpalloilun huippujengin kotikenttä. Tanssi ja pesis löivät kättä Kämärilläkin, jossa oli myös tanssilava.
Ulvilassa pelattiin nurmikentällä, jota reunusti kakkospuolella maankuulu kuusiaita. Ulvilan katsomossa sai ihmetellä Porin kentältä noussutta matkustajalentokonetta. Taisi olla ensimmäinen kerta kun näin matkustajakoneen livenä. Hävittäjät olivat sitäkin tutumpia Etelä-Kymenlaakson taivaalla.
Jyväskylän Harjulla ei valitettavasti ollut katosta. Vettä tuli kuin aisaa. Pelaajat liukastelivat märällä nurmikolla. Kotiinpesään syöksynyt Haminan kärkimies Risto Kivelä pitkälle kaaren ulkopuolelle.
Outokummun Partio pelasi Kyykerin kentällä, jossa pallot pomppivat takarajan takaa kaivosyhtiön saunan pihalle. Kaivostorni näkyi tietysti tehtaan siluetissa. Outokumpukin oli erittäin hyvä yleisöpaikka. Suurin osa väestä joutui tosin seisomaan, sillä kolmospuolen nurmivallissa oli vain muutama penkkirivi.
Ja sitten vanhan ajan hankalin vieras kenttä: Imatran Maneesi Tainionkoskella. Yhtä koivukujaa pitkin asteltiin kentälle, jonka takana oli maneesi vai mikä navetta se nyt oli. Kentän reunalla 3000-3500 katsojaa, joita palveli yksi makkaranmyyjä, hänkin takarajan takana. Katsojien jutut olivat keskenkasvuisin korville turhan roiseja. Kuuluttajakin veti niin rankasta kotiin päin, että erotuomari vaihdatti speakerin. Ilpo Kytösalmi oli Maneesin kingi, hieno pelaaja.
Entäs sitten HP:n kotikenttä, vanha Vallikenttä? Varmaankin pääsarjahistorian ainoa kenttä, jossa katu kulki pelikentän ja yhden katsomon eli C-katsomon välistä!
Kolmospuolella oli maankuulu Elsan mansikkamaa, joka mainittiin usein valtakunnallisten lehtien jutuissa. Pallo näet hävisi usein Elsan, joka oli oikeastaan Esteri, kasvimaalle. Kotijoukkueella oli riittävä määrä palloja jemmassa maastossa. Viereisessä talossa asui romanimies perheineen. Hän saattoi tulla moitiskelemaan palloa etsinyttä ulkopelaaja. Hevoskärryt olivat pihalla aisat pystyssä kuin it-patteri. Taisi olla enemmän ravimiehiä, joka kummasteli jopa yli 5000 katsojan ilmaantumista naapuriinsa.

 

[Jaska]

Olen kuullut epämääräisiä juttuja tapauksesta, jossa pesäpallon sm-sarjassa 1970-80 luvuilla olisi pelaaja x saanut vieraspelissä ulosajon lyötyään pallon tahallaan katsomoon suivaannuttuaan kyseisestä katsomonosasta tulleista huudoista?

Muistaako/tietääkö kukaan tapausta?

 

[jjjjussi]

Toisessa ketjussa mainittiin että Jukka Holttinen oli voittamassa 1998 Oulun Lipon paidassa kultaa. Mauri Pyhälahti oli pelinjohtaja ja ulkopelissä kehitti ristivitonen nimellä kulkeneen kuvion. Voisiko joku selvittää tätä.

 

[MieVaan]

Toisessa ketjussa mainittiin että Jukka Holttinen oli voittamassa 1998 Oulun Lipon paidassa kultaa. Mauri Pyhälahti oli pelinjohtaja ja ulkopelissä kehitti ristivitonen nimellä kulkeneen kuvion. Voisiko joku selvittää tätä.

Auttaisko toi Hautalan blogi vai haetko miten kuvio syntyi?

Takatilanteen yleisimmät ulkopelikuviot

Lippo- / Jussi-kuvio 2000-luvun suosituin takatilannekuvio näyttää suurinpiirtein tältä. Toiset sanoo Lippo- toiset Jussi-kuvioksi. Joku kutsuu nokkakuvioksi ja toinen tappikuvioksi. Erityisen suos…

perttuhautalablog.wordpress.com

 

[jjjjussi]

Auttaisko toi Hautalan blogi vai haetko miten kuvio syntyi?

Takatilanteen yleisimmät ulkopelikuviot

Lippo- / Jussi-kuvio 2000-luvun suosituin takatilannekuvio näyttää suurinpiirtein tältä. Toiset sanoo Lippo- toiset Jussi-kuvioksi. Joku kutsuu nokkakuvioksi ja toinen tappikuvioksi. Erityisen suos…

perttuhautalablog.wordpress.com

hyvä linkki olikin. mut ei tossa sanottu mistä se nimi tulee.

 

[Pystärilaaka]

Eiköhän se tule siitä, että takakentälle muodostuu viiden pelaajan ristikuvio (tai oikeammin rasti), jossa kakkospolttaja on ns. syväpelaajana.

 

[Viuhka]

Toisessa ketjussa mainittiin että Jukka Holttinen oli voittamassa 1998 Oulun Lipon paidassa kultaa. Mauri Pyhälahti oli pelinjohtaja ja ulkopelissä kehitti ristivitonen nimellä kulkeneen kuvion.

Käsittääkseni Lipon 90-luvun mestaruusjoukkueissa Pyhälahti oli pelinjohtajana 1994 ja Alasmäki 1998. Lukkarina Kallio 1994 ja Holttinen 1998. Tosin kysymykseen tämä ei vastannut, mutta eiköhän tuossa edellä ollut siihen vastaus.

 

[jjjjussi]

94 olin unohtanutkin. mut siitä olen varma että pyhis tuon kehitteli.

 

[Sturm]

En epäile yhtään Pyhälahden ansioita pelinjohtajana ja ulkopelikuvioiden kehittäjänä, mutta ristivitonen termin olen kuullut kymenlaaksolaisilta pelaajilta jo siihen aikaan, kun Pyhis itse nosteli tolppia lautasen äärellä. Luultavasti varmistuksen saisi yhdeltä KPL:n vanhan liiton pelaajalta.

 

[jjjjussi]

no olisiko ollut että ottivat sen käyttöön mitä muut eivät käyttäneet. ja mestaruus tuli.

 

[LaitonKoppi]

Isäni pelasi 50-luvun alussa pesistä nuorena poikana miesten alemmissa sarjoissa. Välillä oli pallo hukassa, mutta erikoisin tapaus oli kun lukkarilta oli pudonnut silmä. Hänellä oli lasisilmä, oli menettänyt silmänsä sodassa.

 

[mr Madizine]

Näin finaalipäivänä on kiva muistella menneitä.

Nuori olen edelleen, mutta pari-kolmekymmentä vuotta sitten olin minäkin vielä nuorempi ,
jolloin ratkaisevia finaaleja tuli usein seurattua paikan päällä.

Finaaliotteluiden päätyttyä keräsin tuoreiden mestareiden nimmareita palloihin.
Sotkamossa syksyllä 1992 nappasin kentälle jääneen finaaliottelusarjan ratkaisseen ottelupallon.
Muistan saaneeni tähän palloon mm. Eero Okkosen nimmarin.
Myöhemmin lahjoitin pallon Jymyn pelissä heidän toimistolleen. Harmi etten tullut ottaneeksi silloin siitä pallosta valokuvaa.

1999 olin Kiteellä, jolloin KiPa voitti mestaruuden - oliko peräti kautta aikain ensimmäinen Poika heille..?
Kuvan vasemman puoleiseen palloon keräsin nimmarin jokaiselta pelaajalta ja pj:ltä.
Viimeisenä ja kiireisenä sain Pasi Pirisen nimen.
- Muistan hyvin kun Pasi totesi ennen nimmaria kylmissään ( oli kastunut Rantakentän viereisessä järvessä ) että pitäisi jo hänenkin selvitä lämpimään pukuhuoneeseen, mutta mies kirjoitti kuitenkin vielä nimmarinsa, mistä tietenkin olin oikein hyvilläni.
Kuvassa Sami Aholan nimi näkyy selkeästi. Monen muun pelaajan nimmari on epäselvä, mutta kyllä sieltä
muutaman nimen jopa tunnistaa, kun tietää mestaripelaajat.

Oikean puoleinen pallo on ajalta 14.9.2006 Sotkamosta; tällöin PattU oli voimissaan ja vei Hiukassa mestaruuden.
Marko Rasinkangas oli erittäin fiksu mies jutellen muutaman sanasen ventovieraalle fanillekin. Hänen nimmarinsa näkyy
pallossa hyvin.

Niin ikään Jomalle ratkenneen pronssipallon onnistuin nappaamaan suojaverkon läheltä kotipesää; sen pallon
vein myös samantien huoltajalle, joka lupasi toimittaa pallon ratkaisujuoksun lyöneelle Jonne Kemppaiselle.
Vuotta en tarkalleen muista, mutta se taisi olla pitkän pronssiputken viimeinen (tai toiseksi viimeinen) vuosi.

-- Tiedä sitten missä määrin pallojen vastaanottajat uskoivat tuntematonta ihmistä, joka tuo heille mukamas
ottelun ratkaisuun päätyneen pallon, mutta itse ainakin tiesin mistä oli kyse.

Kuvassa pallojen kokoero on näennäinen johtuen otetusta kuvakulmasta.

 

[Kine]

Hienoa toimintaa

Oikean puoleinen pallo on ajalta 14.9.2006 Sotkamosta; tällöin PattU oli voimissaan ja vei Hiukassa mestaruuden.
Marko Rasinkangas oli erittäin fiksu mies jutellen muutaman sanasen ventovieraalle fanillekin. Hänen nimmarinsa näkyy
pallossa hyvin.

Tuohon pieni korjaus, että PattU voitti mestaruuden 2008 eikä 2006. Rasinkankaan Manesta olen samaa mieltä; Ollut aina mutkattoman tuntuinen mies ja joukkuepelaaja isolla Jiillä. Nousi PattU:n kapteeniksi jo 19-vuotiaana vuonna 1997. Nykyäänhän Mane pyörittää rautakauppaa Raahessa.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Kun olen katsellut Youtubesta Tepi Hapsun videoita 80-luvun peleistä niin eniten on kiinnittänyt huomiota se, että niissä Mauri Pyhälahdella ja kumppaneilla ei ole mitään tietoa mistään syöttöasennosta. Suoraan taskusta kiskotaan vaan palloa ylös. Missä kohtaa sääntöihin tuli vaatimus syöttöasennosta?

 

[LBC]

Muistelisn kyllä, että alkuasento on ollut säännöissä "aina", ainakin 1970-luvun lopulta, mutta onkohan tuohon tullut lisäys:

Lukkari pitää ennen syöttöliikkeen alkamista palloa selvästi havaittavan hetken paikoillaan lautasen päällä kämmentensä välissä.

Melkoista nykimistä on tosiaan ollut. Toisaalta se on myös nopeuttanut peliä, kun lukkarilla selvästi oli mahdollisuus syöttää nopeasti, niin silloinhan sitten syötettiin.

 

[Pesäveikko]

no olisiko ollut että ottivat sen käyttöön mitä muut eivät käyttäneet. ja mestaruus tuli.

Kai ristivitosessa on jotain hienosäätöä ajan mittaan tehty, mutta itse ihastelin Ulvilassa 60-70-lukujen vaihteessa, kun Pertti Kurppa siirtyi tiukoissa tilanteissa kakkospesältä takaristikon keskelle ottamaan poikittaissyöksykoppeja.
Saman tien Meitin saunan hienoon vanhojen kenttien muisteluun täsmennys, että Ulvilassa kuusiaita oli kolmospuolella ja kiertyi kotipesän taakse, jossa tuolloin ei ollut katsomoa. Katsomoihin pääsi takarajan takaa ja kakkospesän kohdalta.

 

[Tohtoori]

Kun olen katsellut Youtubesta Tepi Hapsun videoita 80-luvun peleistä niin eniten on kiinnittänyt huomiota se, että niissä Mauri Pyhälahdella ja kumppaneilla ei ole mitään tietoa mistään syöttöasennosta. Suoraan taskusta kiskotaan vaan palloa ylös. Missä kohtaa sääntöihin tuli vaatimus syöttöasennosta?

Pahin kaikista sääntöpykälien suomista etuisuuksien käyttäjistä oli lukkari Jorma Hyry ! - Parhaina vuosinaan joukkueen pelinjohtaja oli Pulla Heikkilä, joka myös laati pykälät liiton puolella sääntöihin.

 

[Kalevi Kuoma]

Pahin kaikista sääntöpykälien suomista etuisuuksien käyttäjistä oli lukkari Jorma Hyry !

Jorma Hyry, PuMu! Poikavuosien idoli.

 

[Voice]

Historian havinaa on jo tässäkin dokumentissa: Tosi tarina | Pelipäivä