Tässä osassa muistellaan menneitä

[Varajokeri]

Aika hyvin on tasapaino ulko- ja sisäpelin välillä saatu pidettyä kenttä- ja sääntömuutoksilla.

-Vuoden 1954 kaikkien aikojen nihkeimmän sisäpelikauden jälkeen tuli varmaankin tuo kentän pidennys.
-1967 vuoteen jatkuneelle nousulle ei noista löydy suoraan selitystä. Olisiko siis syynä vain sisäpelin kehittyminen. Pomppu?
-1975 pienet lukemat johtunevat tuosta pomppukaaren lisäämisestä? Kentän pidennys ei tasapainottanut tilannetta.
-81/82 kausien eroa eivät kentän muutokset selitä. Olosuhteet tai pelivälineen muutos saattaisivat sen selittää. Ehkä?
-94-97 pienet juoksumäärät liittyvät sen aikaisiin isoihin muutoksiin, joita tuli jaksopelin myötä. Silloin tuli radikaali muutos ulkopeliin ja todennäköisesti se pudotti juoksumääriä. Myös jokerisäännöt muuttuivat noihin aikoihin. Tosin niiden luulisi vaikuttaneen juoksuja lisäävästi.
-2001 poikkeavan suuret juoksumäärät eivät varmaan johtuneet kahden juoksun säännön tulosta. Olisivatko välineiden ominaisuudet muuttuneet? Seuraavalla kaudella palattiin jälleen alle keskiarvojen.

Melkoista tasapainottelua tuo on. Juuri nyt ollaan menossa hieman sisäpeli edellä, joka on varmaankin ihan hyvä asia.

 

[Idän mies]

Tokkari kertoi joskus pelimiehestä joka teki siviilihommia kentänhoitajana ja kovana pomppumiehenä oli ns. voiton varmisteluna sekoittanut sementtiä tms. etukentälle heti kaaren taakse. Onko tietoa kenestä on kysymys? Rikos lienee kuitenkin jo vanhentunut.

 

[Histo]

Kaudelle 2000 kenttä pidennettiin nykyiseen mittaansa, 96 metriin. Samalla otettiin käyttöön kolmen jokerin sääntö.

Kesken tuon kauden 2000 tuli käyttöön kahden juoksun sääntö. Se ei siis tullut vasta kauden 2001 alkuun.
MTV:n uutinen aiheesta vuodelta 2000: Kahden juoksun sääntö pesäpalloon

Kaudella 2001 ei ollut enää joitakin silloisia lajin IL-tason pelaajia koskettaneita pelikieltoja, jotka saattoivat vaikuttaa tai olla vaikuttamatta edeltävien kahden kauden juoksumääriin.

 

[Nape]

-94-97 pienet juoksumäärät liittyvät sen aikaisiin isoihin muutoksiin, joita tuli jaksopelin myötä. Silloin tuli radikaali muutos ulkopeliin ja todennäköisesti se pudotti juoksumääriä. Myös jokerisäännöt muuttuivat noihin aikoihin. Tosin niiden luulisi vaikuttaneen juoksuja lisäävästi.

Merkittävä tekijä ulkopelin kehittymiseen oli Sotkamon Jymy ja sumputtaminen. Myös hiekkatekonurmet tulivat noihin aikoihin lopuille superpesisjoukkueiden kentille ja se varmasti vaikutti pelaamiseen. Viimeisin hiekkakentällä pelattu finaaliottelu oli 1994 Hyvinkäällä. Dramaattisia hetkiä vuoden 1994 pesäpallofinaalissa

 

[Varajokeri]

Juoksu- ja kunnarimäärissä miesten ylimmällä tasolla on vuosien saatossa ollut muutamia erikoisia laaksoja ja kukkuloita. Vuodesta 1945 lähtien laskettuna keskiarvot ovat olleet kunnareissa 0,9/ottelu ja juoksuissa 13,3/ottelu. Viime kesän lukemat 1,2/13,6 ovat hieman keskiarvojen yläpuolella.

Kaikkien aikojen alhaisimmat lukemat ovat vuodelta 1954, jolloin kunnareita lyötiin 0,5/ottelu ja juoksuja 9,4/ottelu. Siitä alkoi juoksumäärien nousu, joka huipentui vuoteen 1967 (1,0/16,1). Johtuiko nousu sitten sisäpelin, sääntöjen vai välineiden kehityksestä ja muutoksista?

Tuon jälkeen lukemat tasoittuivat, kunnes vuonna 1974 tuli jonkinlainen aallonpohja lukemin 0,6/11,8. Sen jälkeen tasaista menoa, kunnes vuosina 1981 ja -82 tapahtui jotakin. Vuodessa keskiarvot putosivat luvuista 1,0/15,0 lukuihin 0,5/12,6. Kunnarilukemat siis lähes puolittuivat yhden vuoden aikana. Mikähän tuohon oli syynä? Oliko sateinen kesä vai tapahtuiko ulkopelitaktiikassa tai säännöissä joku isompi muutos? Vai tehtiinkö palloon muutoksia?

Vuosina 1994-97 on havaittavissa pieni lama, jonka aikana keskiarvot olivat 0,8 ja 11,9. Lama saattoi johtua vuonna 1994 alkaneesta uudesta jaksopelistä, johon joukkueet vielä totuttelivat sekä ehkä samoihin aikoihin ulkopelissä tapahtuneesta pelitavan muutoksesta. Vaikuttiko juoksumäärien pienentymiseen myös samaan aikaan tullut uusi jokerisääntö?? Kukapa tietää.

90-luvun lopulta aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle lukemat pyörivät hieman keskiarvojen alapuolella lukuun ottamatta vuosia 2001, jolloin juoksulukemat olivat silmiinpistävän korkeat (1,1/15,1) ja vuotta 2008, jolloin juoksumäärä jäi pienimmäksi (11,4) sitten vuoden 1956. Tämän jälkeen etenkin kunnarilukemissa noustiin seuraavina vuosina keskiarvon yläpuolelle. Pientä kalibrointia pelivälineessä ehkä?

Vuonna 2018 oli kaikkien aikojen huippuvuosi juoksulukemien suhteen (1,6/17,1). Nousua edelliseen vuoteen oli kunnareissa jopa 50%. Sen jälkeen juoksumäärät ovat palautuneet keskiarvon tuntumaan. Kunnarilukemat sen sijaan ovat jääneet pysyvästi reilusti keskiarvon yläpuolelle.

Säällä on saattanut olla joinakin vuosina isokin vaikutus pelin tasapainoon:

-Kesällä 1974 oli hyvin sateista ja vilpoista. Esimerkiksi Kuopiossa satoi 2 kertaa normaalia enemmän eikä hellepäiviä ollut kuin kaksi. Sinä vuonna jäätiin perin alhaisiin juoksulukemiin.

-Kesä 1982 oli poikkeuksellisen kylmä (tilastojen kylmimpiä). Kesäkuun keskilämpötila oli 1,5…4,5 astetta keskiarvon alapuolella. Taisin olla itsekin pelikentällä kesäkuun puolivälissä, kun peli keskeytettiin lumisateen vuoksi ja jatkettiin sitten pitkähkön tauon jälkeen. Koko kesä jäi selvästi ”pakkasen” puolelle verrattuna keskiarvoihin. Ja juuri tuolloin tapahtui tuo kunnarimäärän puolittuminen edellisestä vuodesta.

-Kesä 2008 oli tavallista pilvisempi, viileämpi ja sateisempi. Useilla alueilla etenkin maan itä- ja pohjoisosissa ei hellettä mitattu vuoden aikana lainkaan. Tällöin jäätiin pienimpään juoksumäärään sitten 1950-luvun.

Ainakin noina vuosina on saattanut säällä olla näppinsä pelissä juoksumääriin koko kauden mittakaavassakin.

 

[Varajokeri]

Tässä hieman lisätilastoja miesten Superpesiksen vaihtolyöjistä.

Ensimmäisessä taulukossa on listattu kaikkien aikojen eniten kärkilyöntejä (vaihtolyöntejä) 1-2 ja 2-3 -väleillä yhteensä lyöneet pelaajat. Toisessa taulukossa on esitetty eniten onnistuneita vaihtolyöntejä/ottelu lyöneet pelaajat ja kolmannessa taulukossa on esitetty kärkilyönnit/ottelu, kun kaikki pesänvälit on otettu huomioon.

Noiden taulukoiden perusteella voi jo melko hyvin arvioida kaikkien aikojen parhaita vaihtolyöjiä. Kalevi Luoma, Jani Komulainen ja Kari Hakkarainen sekä myös Teemu Haataja nousevat selvästi esiin.

Nykypelaajista vaihtolyöntien määrissä lähellä kymmenen kärkeä ovat myös Juha Puhtimäki (1722) ja Tuomas Jussila (1713). Ottelua kohti lyötyjen onnistuneiden vaihtolyöntien määrässä lähellä listaa ovat Juuso Lattu (3,97), Juha Toikka (3,78) ja Tuomas Jussila (3,70).

Ja tässä vielä täydennykseksi kaikkien aikojen kärkilyönti-%. Ensi kesän jälkeen voi tämä lista näyttää perin erilaiselta, sillä Haapakosken % on ollut viive vuodet laskussa ja Korhosen nousussa. Myös Kanala saattaa huippukauden sattuessa kohentaa sijaansa, samoin Anttila.

 

[Varajokeri]

Tässä vielä jatkoksi muutaman tilastoissa esiin tuleen pelaajan vaihtotilanneprosentteja:

1-2 -välillä Kari Hakkaraisella näyttäisi olevan paras prosentti ja 2-3 -välillä Jarmo Korhosella, kun taas kokonaisprosentti on paras Kalevi Luomalla.

Vaikeaa olisi valita kaikkien aikojen paras vaihtolyöjä. Tasaista on, mutta se on joko Luoma tai Hakkarainen. Vai sittenkin Korhonen tai Komulainen? Vai löytyisikö ennen 1980-lukua pelanneita mailataitureita, joille voisi tuota arvonimeä sovitella?

Kallistuisin itse Luomaan.

 

[Muuanmies]

Hyvin kallistuttu!

 

[Supervuoron Sankari]

Itselleni Jani Komulainen on se kaikkien aikojen vaihtaja. Ei käyttänyt pomppua, vaakamailasivalluksia ympäri kenttää joissa jatkuva läpilyönnin uhka, unohtamatta loistavia näppejä. Aloitti 1-til vaihtajana, vaihtoi 2-tila vaihtajaksi ja lopetti kotiuttajana, oli parhaimmillaan syksyllä kun peleissä oli merkitystä ja ratkaisupaikoissa pystyi laittamaan tilanteeseen kuin tilanteeseen.

 

[Varajokeri]

Hyvin kallistuttu!

Joo, kielikuva kaatui ojaan. 🙂

Itselleni Jani Komulainen on se kaikkien aikojen vaihtaja. Ei käyttänyt pomppua, vaakamailasivalluksia ympäri kenttää joissa jatkuva läpilyönnin uhka, unohtamatta loistavia näppejä. Aloitti 1-til vaihtajana, vaihtoi 2-tila vaihtajaksi ja lopetti kotiuttajana, oli parhaimmillaan syksyllä kun peleissä oli merkitystä ja ratkaisupaikoissa pystyi laittamaan tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Alla play-off tilasto kärkinimien osalta. Prosentit ovat Murtoa ja Laurilaa lukuun ottamatta laskeneet runkosarjasta.

Vaihtolyöntitilastoja hieman vääristää se, että Kalevi Luoman parhaina kausina ei vielä tilastoitu onnistumisprosentteja. Siellä on esimerkiksi 203 (9,2 KL/ott) kärkilyönnin kausi, jossa ei varmaan vaihtotilanne-epäonnistumisia juurikaan ole, kun ottaa huomioon Luoman keskiarvon kärkilyöntiyrityksissä (10,4/ottelu).

Alla vielä onnistuneimmat yksittäiset kaudet vaihtolyöntien osalta (toivottavasti kaikki löytyivät):

Taulukossa olevien lisäksi mm. V.Viita, P.Pohjola, A.Laurila, A.Vihtkari, J.Myllyniemi, T.Murto, Pekka Harju, J. Komulainen ja Jarmo Korhonen ovat pelanneet yli 82 % kauden.

 

[Takaväärä]

Joo, kielikuva kaatui ojaan. 🙂

Alla play-off tilasto kärkinimien osalta. Prosentit ovat Murtoa ja Laurilaa lukuun ottamatta laskeneet runkosarjasta.

katso liitettä 3412

Vaihtolyöntitilastoja hieman vääristää se, että Kalevi Luoman parhaina kausina ei vielä tilastoitu onnistumisprosentteja. Siellä on esimerkiksi 203 (9,2 KL/ott) kärkilyönnin kausi, jossa ei varmaan vaihtotilanne-epäonnistumisia juurikaan ole, kun ottaa huomioon Luoman keskiarvon kärkilyöntiyrityksissä (10,4/ottelu).

Alla vielä onnistuneimmat yksittäiset kaudet vaihtolyöntien osalta (toivottavasti kaikki löytyivät):

katso liitettä 3413

Taulukossa olevien lisäksi mm. V.Viita, P.Pohjola, A.Laurila, A.Vihtkari, J.Myllyniemi, T.Murto, Pekka Harju, J. Komulainen ja Jarmo Korhonen ovat pelanneet yli 82 % kauden.

Ei tuu muuten tummalla taustalla mitään noiden taulukoiden lukemisesta.

 

[Varajokeri]

Ei tuu muuten tummalla taustalla mitään noiden taulukoiden lukemisesta.

Kiitos tiedosta. Noita en valitettavasti enää voi muokata. Pitääpä lisätä mahdolliset taulukot ym. tulevaisuudessa kuvan sijasta tekstinä.

 

[Varajokeri]

Juha Vartiamäki on miesten Superpesiksen kaikkien aikojen tasaisimmin suorittanut pelaaja, jos tasaisuutta mitataan kärkilyöntien tasaisimmalla jakaumalla (keskihajonnalla mitattuna). Vartiamäen saldo on: 110 - 116 - 119 - 102 = 447. Tuon tasaisemmin ei ole kukaan yli 100 kärkilyöntiä lyönyt pelaaja pystynyt suorituksiaan jakamaan. Jari Koski ja Stig Tainio pääsevät lähes yhtä tasaiseen suoritukseen.

Jos rajaksi laitetaan 1000 kärkilyöntiä niin tasaisimman rivin on lyönyt Hannes Rajala: 294 - 280 - 348 - 292 = 1214. Lähes yhtä tasaiseen riviin pääsevät myös Ismo Mäkelä ja Juha Nieminen.

Yli 2000 kärkilyönnin pelaajilla tasaisimmat saldot ovat Jukka Holttisella (586 – 526 – 751 – 542), Henri Puputilla ja Jan Hautalalla.

Kaikkein epätasaisimmin kärkilyönnit ovat jakautuneet vähemmän yllättävästi Elmeri Purmosella (616 - 23 - 9 -13 = 661), Lauri Kaartokalliolla ja Tommi Mäentaustalla.

 

[jjjjussi]

Juha Vartiamäki on miesten Superpesiksen kaikkien aikojen tasaisimmin suorittanut pelaaja, jos tasaisuutta mitataan kärkilyöntien tasaisimmalla jakaumalla (keskihajonnalla mitattuna). Vartiamäen saldo on: 110 - 116 - 119 - 102 = 447. Tuon tasaisemmin ei ole kukaan yli 100 kärkilyöntiä lyönyt pelaaja pystynyt suorituksiaan jakamaan. Jari Koski ja Stig Tainio pääsevät lähes yhtä tasaiseen suoritukseen.

Jos rajaksi laitetaan 1000 kärkilyöntiä niin tasaisimman rivin on lyönyt Hannes Rajala: 294 - 280 - 348 - 292 = 1214. Lähes yhtä tasaiseen riviin pääsevät myös Ismo Mäkelä ja Juha Nieminen.

Yli 2000 kärkilyönnin pelaajilla tasaisimmat saldot ovat Jukka Holttisella (586 – 526 – 751 – 542), Henri Puputilla ja Jan Hautalalla.

Kaikkein epätasaisimmin kärkilyönnit ovat jakautuneet vähemmän yllättävästi Elmeri Purmosella (616 - 23 - 9 -13 = 661), Lauri Kaartokalliolla ja Tommi Mäentaustalla.

Mitä nämä luvut tarkoittaa? Siis Hannes Rajala SMJ, neljä kautta joissa jokaisella melkein 300 kärkilyöntiä?

 

[Varajokeri]

Mitä nämä luvut tarkoittaa? Siis Hannes Rajala SMJ, neljä kautta joissa jokaisella melkein 300 kärkilyöntiä?

Hannes Rajalan kärkilyöntien saldo koko uraltaan on pesänväleittäin 294 - 280 - 348 - 292 ja kokonaismäärä siis 1214. Rajalalla kärkilyönnit ovat jakaantuneet kaikkein tasaisimmin eri pesänväleille yli 1000 kärkilyöntiä lyönneiltä pelaajilta. Selvenikö?

 

[jjjjussi]

Selvenikö?

Jännä, että kun minä muistan että oli vain lyöjäpuolen miehiä.

 

[Varajokeri]

Jännä, että kun minä muistan että oli vain lyöjäpuolen miehiä.

On ehkä uran alkupuolella voinut olla enemmän etenijän ja vaihtajan rooleissa samalla tavalla kuin esim. Henri Puputtikin, jolla jakauma oli myös melko tasainen, vaikka kärkilyöntejä on yli 3000. Mutta Vartiamäen riviä tasaisempaa on vaikea saada, vaikka tähtäisi koko peliuransa siihen.🙂😉

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

On ehkä uran alkupuolella voinut olla enemmän etenijän ja vaihtajan rooleissa samalla tavalla kuin esim. Henri Puputtikin, jolla jakauma oli myös melko tasainen, vaikka kärkilyöntejä on yli 3000. Mutta Vartiamäen riviä tasaisempaa on vaikea saada, vaikka tähtäisi koko peliuransa siihen.🙂😉

Jep, Hannes oli uran alkuaikoina Ilmajoella kaikkea muuta kuin kotiuttaja🙈

 

[Pystärilaaka]

Juha Vartiamäki on miesten Superpesiksen kaikkien aikojen tasaisimmin suorittanut pelaaja, jos tasaisuutta mitataan kärkilyöntien tasaisimmalla jakaumalla (keskihajonnalla mitattuna). Vartiamäen saldo on: 110 - 116 - 119 - 102 = 447. Tuon tasaisemmin ei ole kukaan yli 100 kärkilyöntiä lyönyt pelaaja pystynyt suorituksiaan jakamaan. Jari Koski ja Stig Tainio pääsevät lähes yhtä tasaiseen suoritukseen.

Jos rajaksi laitetaan 1000 kärkilyöntiä niin tasaisimman rivin on lyönyt Hannes Rajala: 294 - 280 - 348 - 292 = 1214. Lähes yhtä tasaiseen riviin pääsevät myös Ismo Mäkelä ja Juha Nieminen.

Yli 2000 kärkilyönnin pelaajilla tasaisimmat saldot ovat Jukka Holttisella (586 – 526 – 751 – 542), Henri Puputilla ja Jan Hautalalla.

Kaikkein epätasaisimmin kärkilyönnit ovat jakautuneet vähemmän yllättävästi Elmeri Purmosella (616 - 23 - 9 -13 = 661), Lauri Kaartokalliolla ja Tommi Mäentaustalla.

Tässä on hyvin kuvattu, mikä nykypelissä (siis säännöissä) on pielessä. Hannesrajaloita, juhavartiamäkiä, jukkaholttisia ja henripuputteja tarvittaisiin rajusti lisää eikä niitä enää uusia paljon tule niin kauan kuin roolittaminen on mahdollista nykytavalla. Enemmän ja enemmän tullaan näkemään näitä elmeripurmosia, laurikaartokallioita ja juhaniemiä, mikä on iso sääli. Pelaajissa ei ole siis mitään vikaa, en sitä tarkoita. Siis nykyisillä säännöillä.

 

[Varajokeri]

Tässä on hyvin kuvattu, mikä nykypelissä (siis säännöissä) on pielessä. Hannesrajaloita, juhavartiamäkiä, jukkaholttisia ja henripuputteja tarvittaisiin rajusti lisää eikä niitä enää uusia paljon tule niin kauan kuin roolittaminen on mahdollista nykytavalla. Enemmän ja enemmän tullaan näkemään näitä elmeripurmosia, laurikaartokallioita ja juhaniemiä, mikä on iso sääli. Pelaajissa ei ole siis mitään vikaa, en sitä tarkoita. Siis nykyisillä säännöillä.

Tarkastelulla halusin vain nähdä keillä pelaajilla jakauma on tasaisin ja se kyllä tukee näkemystäsi, sillä nykypelaajista sadan tasaisimman joukkoon mahtuvat vain Juho Heikkala, Jussi Korhonen, Mikko Kosonen, Santtu Patova ja Henri Puputti. Erikoistumista on selvästi tapahtunut. Ehkä jokerisääntö on sisäpelissä hieman liian dominoiva, mutta se taitaa olla toisen keskusteluketjun aihe.