Tässä osassa muistellaan menneitä

[Räpylävirhe]

Mielenkiintoista että perusjymyläisiä listoilta löytyy vain kaksi, Vuorinen ja Komulainen.

 

[Varajokeri]

Kyllä, ehkä kausia vain ei tullut tarpeeksi. Mm. Hakkaraisella on pesänväleillä lukemat 860 ja 945, Sirviöllä 0-1 välillä 1107, R.Korhosella 2-3 välillä 1035, A.Hartikaisella 1-2 välillä 973, M.Kuosmasella 0-1/1-2 748/727. Eli jäävät aina hieman ulos listoilta.

 

[Trone]

Jatkaako Juha Korhonen ensi kaudella? Jos jatkaa niin siirtyy 2-3 välin tilaston kärkeen ja pitkäksi aikaa, ellei Jani Komulainen tee comebackia.

Koreahan on jo kärjessä.

 

[Puukäsi-näppi]

Anteeksi uteliaisuuteni, mutta onko yleistä tietoa kuka on tämä ex-peluri, joka riitelee oikeudessa elatusmaksuista?

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Anteeksi uteliaisuuteni, mutta onko yleistä tietoa kuka on tämä ex-peluri, joka riitelee oikeudessa elatusmaksuista?

Ei ole yleistä tietoa mutta huhuja liikkuu. Parempi jättää kuitenkin nimi mainitsematta kun varmaa tietoa ei ole.

 

[Puukäsi-näppi]

Ei ole yleistä tietoa mutta huhuja liikkuu. Parempi jättää kuitenkin nimi mainitsematta kun varmaa tietoa ei ole.

Ok, parempi näin👍

 

[hansu]

Missä seurassa/seuroissa ko. kaveri on viime vuosina pelannut tai toiminut muussa roolissa?

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Käsittelypaikka oli Kainuun käräjäoikeus ja siitä saa jotain osviittaa.

 

[Tuppinäppi]

Itsenäisyyspäivän kunniaksi viimeisin pelattu pitkäpallo- ottelu by Ankkurit:

 

[Varajokeri]

Pieniä murusia miesten Superpesiksestä/mestaruussarjasta:

-Pienimmällä lyötyjen juoksujen määrällä (4,5/ottelu) on mestaruuden voittanut HP kaudella 1954. Seuraavaksi pienimmällä Sotkamo kaudella 2009 (6,0/ottelu).

-Suurimmalla päästettyjen juoksujen keskiarvolla (6,2/ottelu) on mestaruuden voittanut Oulun Lippo vuonna 1971. 1988 Alajärvi ja 1964 Kiri ovat lähellä (6,0/ottelu).

-Kaikkien aikojen korkein lyötyjen juoksujen kausikeskiarvo on ollut 18,2/ottelu LMV:llä kaudella 1951. Seuraavina ovat TPV/1945 (15,1/ottelu) ja ViVe/2018 (14,5/ottelu).

-Kaikkien aikojen pienin päästettyjen juoksujen kausikeskiarvo on ollut TPV:llä kaudella 1946 (1,9/ottelu). Seuraavina ovat LMV/1951 (2,0/ottelu), Kiri/1953 (2,2/ottelu) sekä Oulun Lippo/1995 ja LMV/1952 (2,3/ottelu).

-Vuodesta 1945 lähtien 64 (80%) mestaruutta on voittanut joukkue, joka on päästänyt vähiten tai toiseksi vähiten juoksuja kauden aikana. Eniten tai toiseksi eniten juoksuja kaudella lyönyt joukkue on voittanut mestaruuden 56 (70%) kertaa. Mitä tästä voimme päätellä. No, mestaruudet perustuvat hyvään ulkopeliin - tai hyvään sisäpeliin. 14 kertaa mestarijoukkue on ollut kauden paras sekä lyödyissä että päästetyissä juoksuissa. Viimeisimpänä ViVe/2016.

-Suurin yllätysmestaruus, jota eivät tilastot puoltaneet lainkaan, on ollut Tahkon vuoden 2007 mestaruus. Tahko ei mahtunut kaudella kolmen parhaan joukkoon lyötyjen juoksujen eikä päästettyjen juoksujen tilastoissa, mutta voitti silti mestaruuden. Muita lähes yhtä suuria yllätysmestaruuksia tilastojen valossa ovat olleet Oulun Lipon 1971, KPL:n 1976, SMJ:n 1987 ja JoMan 2019 mestaruudet.

PS. Kommentoikaa ihmeessä, jos vuosiluvuissa tms. on epätarkkuutta.

 

[Sturm]

Pekka Arffman ruotii savolaisen pesäpallon historiaa eilen julkaistussa Elmon nettikirjoituksessa, jota asiavirheet kuormittavat tutuksi tulleeseen tyyliin. Hän väittää, ettei Savoon ole koskaan tullut miesten pesäpallomestaruutta ja naisten puolellakin vain yksi, SiiPen vuonna 1999 voittama. Miesten osalta tieto pitääkin paikkansa, mutta naisissa Arffman ei tiedä tai unohtaa kuopiolaisen Kelta-Mustien vuonna 1955 voittaman suomenmestaruuden, josta satuin vain muutama viikko sitten lukemaan Savon Sanomista kirjastossa. Mainiosta Hesarin Aikakoneesta löytyy myös juttu pelistä. KeMu löi ratkaisuottelussa Pallo-Toverit Kuopion keskuskentällä yli 700 katsojan edessä, mikä oli tuohon aikaan hyvä yleisömäärä naisten ottelulle ja vielä jalkapallon kehdossa.
Arffmanin mukaan Etelä- ja Pohjois-Savossa oli ennen vain viisi kaupunkia: Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Savonlinna ja Mikkeli. Hän ei ole ilmeisesti kuullut savolaiskaupungista nimeltä Pieksämäki, joka oli Rasilaisten tilastokoosteiden mukaan kerran jopa karsimassa paikasta pesäpallon miesten SM-sarjaan. Hyvin lähellä SM-sarjapaikkaa ovat olleet esimerkiksi Leppävirta ja Ristiinakin.
Kaikkien aikojen kymmenen parhaan savolaisen miespelaajan joukkoon olisi moni varmasti ottanut myös Puurtilan virtuoosin Eero Niemisen.

 

[Varajokeri]

Pekka Arffman ruotii savolaisen pesäpallon historiaa eilen julkaistussa Elmon nettikirjoituksessa, jota asiavirheet kuormittavat tutuksi tulleeseen tyyliin. Hän väittää, ettei Savoon ole koskaan tullut miesten pesäpallomestaruutta ja naisten puolellakin vain yksi, SiiPen vuonna 1999 voittama. Miesten osalta tieto pitääkin paikkansa, mutta naisissa Arffman ei tiedä tai unohtaa kuopiolaisen Kelta-Mustien vuonna 1955 voittaman suomenmestaruuden, josta satuin vain muutama viikko sitten lukemaan Savon Sanomista kirjastossa. Mainiosta Hesarin Aikakoneesta löytyy myös juttu pelistä. KeMu löi ratkaisuottelussa Pallo-Toverit Kuopion keskuskentällä yli 700 katsojan edessä, mikä oli tuohon aikaan hyvä yleisömäärä naisten ottelulle ja vielä jalkapallon kehdossa.
Arffmanin mukaan Etelä- ja Pohjois-Savossa oli ennen vain viisi kaupunkia: Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Savonlinna ja Mikkeli. Hän ei ole ilmeisesti kuullut savolaiskaupungista nimeltä Pieksämäki, joka oli Rasilaisten tilastokoosteiden mukaan kerran jopa karsimassa paikasta pesäpallon miesten SM-sarjaan. Hyvin lähellä SM-sarjapaikkaa ovat olleet esimerkiksi Leppävirta ja Ristiinakin.
Kaikkien aikojen kymmenen parhaan savolaisen miespelaajan joukkoon olisi moni varmasti ottanut myös Puurtilan virtuoosin Eero Niemisen.

Kaikkien aikojen listat ovat makuasioita ja jos Puurtilasta listalle pelaajia mietitään niin aina ensimmäisenä nousee mieleen Raimo Raak. Mielestäni hänen pitäisi olla ilman muuta tuolla listalla.

Ja naispelaajista ainakin Terhi Rönkä kuuluisi listalle. Jopa ykköseksi tai kakkoseksi.

 

[jjjjussi]

Ei näy Elmon nettisivuilla kuin uusimpana Jyväskylän Kirin kirjoitus.

 

[Sivustaseuraaja]

Ei näy Elmon nettisivuilla kuin uusimpana Jyväskylän Kirin kirjoitus.

Jostain syystä artikkeli löytyy päävalikon alta

Savo on pesäpallokartan musta aukko

 

[Tohtoori]

Kaikkien aikojen listat ovat makuasioita ja jos Puurtilasta listalle pelaajia mietitään niin aina ensimmäisenä nousee mieleen Raimo Raak. Mielestäni hänen pitäisi olla ilman muuta tuolla listalla.

Ja naispelaajista ainakin Terhi Rönkä kuuluisi listalle. Jopa ykköseksi tai kakkoseksi.

Joo, kyllähän Raak oli jo porukan sisällä eri luokitusta kuin Eero.

 

[Sturm]

Joo, kyllähän Raak oli jo porukan sisällä eri luokitusta kuin Eero.

Pitänee paikkansa tämä arvio Raakista, mutta kyllä Nieminenkin oli kova pelimies ja jälkikasvu omaa luokkaansa, mikä on tietysti ihan toinen juttu. Netistä löytyi muuten Raakista lehtijuttu, jossa hänen kerrottiin toimineen myös varamaalivahtina Warkauden Urheilijoiden jääkiekkoilijoiden ainoalla kaudella SM-sarjassa. Arffmanin nostama Puurtilan Eino Ropponen oli puolestaan jääpallon moninkertaisen mestarijoukkueen WP-35:n veskari. Ja Terhi Rönkä on tietysti huippusavolaisnimi naisten puolella. Itse olisin nimennyt myös ikisuosikkini, pohjoiskarjalaislähtöisen lukkarin Anu "Turbo" Turpeisen, joka oli melkoinen velhotar Mantulla.

 

[Tohtoori]

Pitänee paikkansa tämä arvio Raakista, mutta kyllä Nieminenkin oli kova pelimies ja jälkikasvu omaa luokkaansa, mikä on tietysti ihan toinen juttu. Netistä löytyi muuten Raakista lehtijuttu, jossa hänen kerrottiin toimineen myös varamaalivahtina Warkauden Urheilijoiden jääkiekkoilijoiden ainoalla kaudella SM-sarjassa. Arffmanin nostama Puurtilan Eino Ropponen oli puolestaan jääpallon moninkertaisen mestarijoukkueen WP-35:n veskari. Ja Terhi Rönkä on tietysti huippusavolaisnimi naisten puolella. Itse olisin nimennyt myös ikisuosikkini, pohjoiskarjalaislähtöisen lukkarin Anu "Turbo" Turpeisen, joka oli melkoinen velhotar Mantulla.

Näinpä. - WU:ssa ettäs WP-35:ssä palasi kyllä muitakin Puurtilan pesis sankareita. - Eerosta jäi mieleen ulkopelin osalta hänen tyylinsä pelata ajoittain "lottoa". Välillä hurrattiin välillä huokaistiin. Lisäksi Eeron jälikasvuhan livahti Kiriin, joten en sitten laskenut niitä Savonmuan kisaan mukaan!. - Hyvät joulit !

 

[Varajokeri]

Juoksu- ja kunnarimäärissä miesten ylimmällä tasolla on vuosien saatossa ollut muutamia erikoisia laaksoja ja kukkuloita. Vuodesta 1945 lähtien laskettuna keskiarvot ovat olleet kunnareissa 0,9/ottelu ja juoksuissa 13,3/ottelu. Viime kesän lukemat 1,2/13,6 ovat hieman keskiarvojen yläpuolella.

Kaikkien aikojen alhaisimmat lukemat ovat vuodelta 1954, jolloin kunnareita lyötiin 0,5/ottelu ja juoksuja 9,4/ottelu. Siitä alkoi juoksumäärien nousu, joka huipentui vuoteen 1967 (1,0/16,1). Johtuiko nousu sitten sisäpelin, sääntöjen vai välineiden kehityksestä ja muutoksista?

Tuon jälkeen lukemat tasoittuivat, kunnes vuonna 1974 tuli jonkinlainen aallonpohja lukemin 0,6/11,8. Sen jälkeen tasaista menoa, kunnes vuosina 1981 ja -82 tapahtui jotakin. Vuodessa keskiarvot putosivat luvuista 1,0/15,0 lukuihin 0,5/12,6. Kunnarilukemat siis lähes puolittuivat yhden vuoden aikana. Mikähän tuohon oli syynä? Oliko sateinen kesä vai tapahtuiko ulkopelitaktiikassa tai säännöissä joku isompi muutos? Vai tehtiinkö palloon muutoksia?

Vuosina 1994-97 on havaittavissa pieni lama, jonka aikana keskiarvot olivat 0,8 ja 11,9. Lama saattoi johtua vuonna 1994 alkaneesta uudesta jaksopelistä, johon joukkueet vielä totuttelivat sekä ehkä samoihin aikoihin ulkopelissä tapahtuneesta pelitavan muutoksesta. Vaikuttiko juoksumäärien pienentymiseen myös samaan aikaan tullut uusi jokerisääntö?? Kukapa tietää.

90-luvun lopulta aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle lukemat pyörivät hieman keskiarvojen alapuolella lukuun ottamatta vuosia 2001, jolloin juoksulukemat olivat silmiinpistävän korkeat (1,1/15,1) ja vuotta 2008, jolloin juoksumäärä jäi pienimmäksi (11,4) sitten vuoden 1956. Tämän jälkeen etenkin kunnarilukemissa noustiin seuraavina vuosina keskiarvon yläpuolelle. Pientä kalibrointia pelivälineessä ehkä?

Vuonna 2018 oli kaikkien aikojen huippuvuosi juoksulukemien suhteen (1,6/17,1). Nousua edelliseen vuoteen oli kunnareissa jopa 50%. Sen jälkeen juoksumäärät ovat palautuneet keskiarvon tuntumaan. Kunnarilukemat sen sijaan ovat jääneet pysyvästi reilusti keskiarvon yläpuolelle.

 

[MieVaan]

Ulkokenttäähän on vuosien aikana muutettu joka saattaa vaikuttaa asiaan. Ainakin tuollaisia muutoksia vuosien aikana, osa ei varmaan ole vaikuttanut juoksujen määrään.

• Ylipäätään takaraja 1931 86 metriä kotipesästä
• 1933 kotitaipaleelle mutka
• 1937 kenttäpesiä suurennettiin
• 1954 kenttä pidennettiin 91-metriseksi
• 1959 syöttölautanen syvemmälle kotipesään
• 1959 sivurajojen leikkauspiste 4 m takapesien eteen - tarkoittiko tämä etukentän levenemistä.
• 1975 pomppukaari kotipesään
• 1975 kenttä pidennettiin 94-metriseksi
• 1985 jokerilyöjä käyttöön, korvasi räpyläpelaajan
• 1987 ensimmäinen hiekkatekonurmi, pudotuspelit alkavat
• 1989 jokeri ei enää korvannut räpyläpelaajaa, tuli numeropelaajien väliin
• 1990 supervuoro
• 1994 jaksopeli
• 1996 kotiutuskisa
• 2001 kahden juoksun sääntö lyöntikierroksen jatkoon

 

[jjjjussi]

Ulkokenttäähän on vuosien aikana muutettu joka saattaa vaikuttaa asiaan. Ainakin tuollaisia muutoksia vuosien aikana, osa ei varmaan ole vaikuttanut juoksujen määrään.

• Ylipäätään takaraja 1931 86 metriä kotipesästä
• 1933 kotitaipaleelle mutka
• 1937 kenttäpesiä suurennettiin
• 1954 kenttä pidennettiin 91-metriseksi
• 1959 syöttölautanen syvemmälle kotipesään
• 1959 sivurajojen leikkauspiste 4 m takapesien eteen - tarkoittiko tämä etukentän levenemistä.
• 1975 pomppukaari kotipesään
• 1975 kenttä pidennettiin 94-metriseksi
• 1985 jokerilyöjä käyttöön, korvasi räpyläpelaajan
• 1987 ensimmäinen hiekkatekonurmi, pudotuspelit alkavat
• 1989 jokeri ei enää korvannut räpyläpelaajaa, tuli numeropelaajien väliin
• 1990 supervuoro
• 1994 jaksopeli
• 1996 kotiutuskisa
• 2001 kahden juoksun sääntö lyöntikierroksen jatkoon

Jäihän tästäkin listauksesta pois mm. Lukkarin kaaren hyväksikäyttö kotiutustilanteissa. Etukaaren siirtelyt pomppupelin kuriin saamiseksi.