Tässä osassa muistellaan menneitä

[Varajokeri]

Monipuolisuudesta ja aikojen muuttumisesta kertoo ehkä myös ns. 1/1-kerho, johon kuuluvat pelaajat, joilla on urallaan sekä lyötyjen että tuotujen keskiarvo ottelua kohti yli 1.

Kerhoon kuuluvat (Lyödyt/Tuodut):

Jussi Kiikerin monipuolisuudesta kertoo se, että hän voitti sekä lyöjäkuninkuuden että etenijäkuninkuuden kaudella 1958.

 

[Varajokeri]

Ei pitäisi päästää käsistä ennen tarkistusta. Kerhoon kuuluvat lisäksi Pertti Jaakkola 1,1/1,1 ja Kalevi Luoma 1/1.

 

[Varajokeri]

Alla olevassa taulukossa on esitetty Hyvinkään Tahkon kaikkien aikojen tilastokärjet laskettuna pelattuja otteluita kohden. Taulukoissa on otettu huomioon vain pelaajan Tahkossa pelaamat ottelut. Mukaan on otettu myös vain yhden kauden pelanneet pelaajat (miksikäs ei). Näin laskien mukaan nousee yllättäviäkin nimiä.

L=lyödyt juoksut, K=kunnarit, T=tuodut juoksut, KL=kärkilyönnit

 

[Varajokeri]

Miltä kuulostaisi Paloaukea Hyvinkään kentän nimenä?

Urheilupuiston pesäpallokenttä muutti nimensä Pihkalaksi vuonna 1980 kesäkuun 1. päivänä pelatun mestaruussarjaottelun Tahko – Alajärven Ankkurit yhteydessä. Pesäpallokentälle tehtiin edellisenä talvena mittava kasvojenkohotus, jonka yhteydessä katsomoiden kapasiteetti nostettiin yli neljään tuhanteen katsojaan ja niinpä uusittu Suomen suurin pesäpallostadion päätettiin nimetä uudelleen. Järjestettiin nimikilpailu, johon tulikin jopa 170 ehdotusta. Niiden joukossa olivat mm. Pesta, Paloaukea, Sahara, Kisapesä ja Kisapuisto. Myös Rääkylää ehdotettiin. Ehkäpä sitä ehdotti joku kentän äänistä suivaantunut lähistön asukas. Pihkala kuitenkin valittiin nimeksi (se oli saanut viisi eri ehdotusta). Valintaa perusteltiin seuraavasti: ”Nimi on kunnianosoitus pesäpallon luojaa ja kehittäjää Lauri Pihkalaa kohtaan, lisäksi nimeen Pihkala yhdistetään automaattisesti myös sana Tahko. Kenttä sijaitsee myös pihkaisten mäntyjen katveessa.”* Tahko voitti stadionin avausottelun 14-4.

Tuo Paloaukea olisi upea nimi jollekin sopivalle pesäpallokentälle. Ehkäpä jossain Pohjois-Karjalan suunnalla.

*(Hyvinkään Erikois-Uutiset 6.6.1980)

 

[rehaaja]

Alla olevassa taulukossa on esitetty Hyvinkään Tahkon kaikkien aikojen tilastokärjet laskettuna pelattuja otteluita kohden. Taulukoissa on otettu huomioon vain pelaajan Tahkossa pelaamat ottelut. Mukaan on otettu myös vain yhden kauden pelanneet pelaajat (miksikäs ei). Näin laskien mukaan nousee yllättäviäkin nimiä.

katso liitettä 3447
L=lyödyt juoksut, K=kunnarit, T=tuodut juoksut, KL=kärkilyönnit

Tästähän näkee kuinka mainio ja tärkeä osanen Puhtimäki oli Tahkolle nimenomaan mailan varressa ja vaihtajana. Tässä vahvuudessa herra nimenomaan Tahkoon hankittiinkin ja toivottiin, että jos se lukkaripelikin saataisiin kuntoon. Epäilijöitä oli paljon. Nythän on selvinnyt että asia tuli kuntoon paljolti Matti Iivarisen ohjein ja tuella.

 

[Varajokeri]

Kyllä se lukkaripelikin oli muistaakseni jo Tahkossa ihan hyvällä tasolla, mutta hieman aliarvostettua. Kehittyi kyllä sitten edelleen Joensuussa ja Tampereella. Sisäpelissä Puhtimäen parhaat kaudet osuivat juuri Tahkon aikaan. Tahkossa Puhtimäki pelasi monia pelejä myös muilla ulkopelipaikoilla loukkaantumisten ym. paikkaajana ja sielläkin onnistuneesti.

Alla vielä Tahkon kaikkien aikojen pesävälikohtaisten kärkilyöntiprosenttien parhaimmisto. Niissäkin Puhtimäki on kärkipäässä kaikissa (kentällemenokin lähes 60%).

Teemu Haataja löytyy kaikilta pesänväleiltä ja Puhtimäki sekä Jari Laurila kolmelta! Nykyisestä joukkueesta Petteri Alanen olisi kentällemenoissa sijalla 13, Valentin Ikonen 2-3 välillä sijalla 17 ja Santtu Patova kotiutuksissa sijalla 11.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Tästähän näkee kuinka mainio ja tärkeä osanen Puhtimäki oli Tahkolle nimenomaan mailan varressa ja vaihtajana. Tässä vahvuudessa herra nimenomaan Tahkoon hankittiinkin ja toivottiin, että jos se lukkaripelikin saataisiin kuntoon. Epäilijöitä oli paljon. Nythän on selvinnyt että asia tuli kuntoon paljolti Matti Iivarisen ohjein ja tuella.

Eipäs todellakaan hankittu sisäpelin takia, vaan nimenomaan lukkarirooliin. Sisäpeli oli sitten se sivutuote, jonka Sirviö sai lentoon🤔👍

 

[rehaaja]

Eipäs todellakaan hankittu sisäpelin takia, vaan nimenomaan lukkarirooliin. Sisäpeli oli sitten se sivutuote, jonka Sirviö sai lentoon🤔👍

Se lukkaripeli oli jotenkin jumissa Kossun aikana ennen etelään tuloa. Tahko tarvitsi tosiaan lukkaria ja päätyi Juhaan. Nimenomaan täällä somen huutelijoissa sitä epäluuloa oli. Ja olen käsittänyt että Matti I:n apu tuli hyvään aikaan ennen Tahkoon tuloa ja sitten hyvin myös lautasella näkyi. Sisäpeliansiot olivat hyvin tiedossa ja se oli plussaa tietysti kun siirto tapahtui.

 

[Räpylävirhe]

Se lukkaripeli oli jotenkin jumissa Kossun aikana ennen etelään tuloa. Tahko tarvitsi tosiaan lukkaria ja päätyi Juhaan. Nimenomaan täällä somen huutelijoissa sitä epäluuloa oli. Ja olen käsittänyt että Matti I:n apu tuli hyvään aikaan ennen Tahkoon tuloa ja sitten hyvin myös lautasella näkyi. Sisäpeliansiot olivat hyvin tiedossa ja se oli plussaa tietysti kun siirto tapahtui.

Juha Puhtimäki on kärsinyt aina lautaskammosta, mutta noussut silti vuoden lukkariksi â tavoittelee kesällä kolmatta peräkkäistä SM-kultaa

Juha Puhtimäen pesäpallokausi päättyi neljästi peräkkäin tappioihin Joensuun Mailaa vastaan, kunnes ilmajokinen siirtyi JoMan paitaan vuolemaan kultaa.

yle.fi

 

[LBC]

Joskus on Onkamaan Tovereitakin vastaan pelattu, mutta ei enää

Nimet | Yli satavuotias urheiluseura vaihtoi nimeään – syynä Venäjä

Haminalaisseuran uusi nimi on Onkamaan Urheiluseura.

www.hs.fi

Tuosta juolahti mieleen vanhojen pesäpallokenttien paikat kartalla. Ei ole enää mielikuvaa tuon, tai vaikka Ahvion ja Saveron kenttien sijainnista. Onkohan jollain täällä koordinaatteja moisiin, ja saa tulla muitakin unhoon jääneitä kenttiä. En tosin edes tiedä ovatko nuo täysin unhoon jääneitä vai onko vielä toimintaa?

 

[Eläkeläinen]

Kaikilla noilla kentillä olen pelannut, mutta sijainnit ovat unholaan jääneet....toki vuosiakin on vierähtänyt viitisenkymmentä niistä peleistä...

 

[MieVaan]

Mulla on hämärä mielikuva, että Saverossa pelattiin Nuorisoseuran talon vieressä olevalla kentällä. Mutta nyt tuossa linkissä puhutaan nurmikentästä Seuratalon nurmikentällä kelpaa potkia palloa vaikka isommallakin porukalla.

Kesäisiä harrastusmahdollisuuksia kylällä | Savero

Pienen Maanmittauslaitoksen karttapaikkaharjoittelun perusteella sanoisin, että Seuratalo on tossa linkissä ja siinä näyttäisi olevan nurmikenttä vieressä. Kentän muoto kyllä viittaa vahvasti pesäpallokenttään

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

Mutta @saveron viritys :sen tietämystähän(?) tämä huutaa.

 

[Harriv]

Pienen Maanmittauslaitoksen karttapaikkaharjoittelun perusteella sanoisin, että Seuratalo on tossa linkissä ja siinä näyttäisi olevan nurmikenttä vieressä. Kentän muoto kyllä viittaa vahvasti pesäpallokenttään

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

Mutta @saveron viritys :sen tietämystähän(?) tämä huutaa.

Kartalle urheilukenttä ilmestyy Vanhojen karttojen mukaan vasta vuoden 1980-kartassa: Vanhat kartat

Toki voihan se siellä olla jo aiemminkin, mutta ei kartoissa..

 

[MieVaan]

Kartalle urheilukenttä ilmestyy Vanhojen karttojen mukaan vasta vuoden 1980-kartassa: Vanhat kartat

Toki voihan se siellä olla jo aiemminkin, mutta ei kartoissa..

Hmm, mutta ei tuo koulun aluekaan näytä siltä, että siihen olisi pesäpallokenttä mahtunut. 1967 kartassa on jo Seuratalon vierestä pelto kadonnut juuri siitä kohtaa missä nyt on urheilukenttä.

 

[Eläkeläinen]

En muista muilla nurmikentillä pelanneeni kuin kotikentälläni. Mutta saattaa muisti pettää, taas.

 

[MieVaan]

En muista muilla nurmikentillä pelanneeni kuin kotikentälläni. Mutta saattaa muisti pettää, taas.

Se, että siellä on tänään nurmi tai heinä tms ei välttämättä tarkoita että siellä olisi meidän peliaikoina moinen ollut

 

[Nape]

Unhoon jääneistä pesäpallokentistä puheenollen muun muassa Tipasojan Iskun ja Etelä-Leppävirran Kiipperän kotikentillä voi aistia menneisyyden tuulahduksia. Kentät ovat olemassa, mutta sarjapelejä ei aivan äskettäin ole pelattu.

 

[Räpylävirhe]

Erikoisin miljöö jossa olen pesisottelun pelannut oli Konnunsuon vankila-alueella ollut kenttä, joka sijaitsi aivan vankilan tuntumassa. Tämä tapahtui 1975 ja kyseessä oli harjoitusottelu, kun valmistauduimme Puolusvoimien mestaruusturnaukseen. Katsomo oli täynnä miehiä jotka olivat päässeet ottelua seuraamaan vapaalipulla, mutta ottelun jälkeen tuo vähäinen vapaus luultavasti päättyi.

 

[Varajokeri]

Voivat olla joillekin tuttua asiaa, mutta kertaus ei ole pahasta:

Kahden kesälajin, jalkapallon ja pesäpallon, pelaaminen pääsarjatasolla on urheilijalle melko harvinaista, mutta on joitakin pelaajia, jotka ovat tuonkin tehneet. Emma Körkkö taitaa olla tutuin tapaus. En löytänyt muita naispelaajia, jotka pomminvarmasti olisivat tuon tehneet, mutta ainakin yksi lisävarmistusta tarvitseva nimi löytyi.

Sen sijaan miesten puolelta löytyi ainakin viisi varmaa tapausta:

Arvo Jantunen (1929-2018) pelasi pesäpalloa 1951 ja 1954-56 Tampereen Pyrinnössä. Otteluita kertyi 22. Jalkapalloa hän pelasi Ilves-Kissoissa vuonna 1951. Päälajina hänellä oli kuitenkin koripallo, jossa pelasi 50 maaottelua, kolmet EM-kisat sekä pelasi 1952-66 SM-sarjassa 260 ottelua, kaikki Pyrinnössä. Hän toimi myös koripallomaajoukkueen apuvalmentajana.

Seppo Aarnivala (1929-2003) pelasi pesäpalloa vuosina 1947, 1949-51 sekä 1954-56 Tampereen Pyrinnössä. Otteluita kertyi 82, Itä-Länsiä 3 sekä pronssi vuodelta 1949. Jalkapallossa hän edusti Ilves-Kissoja vuoden 1949 mestaruussarjakaudella. Päälajina hänellä oli käsipallo, jossa kuului maajoukkueeseen. Myös koripallo ja jääpallo SM-sarjatasolla kuuluivat hänen lajeihinsa.

Kaarle H. Pentti (1918-2014) pelasi pesäpalloa 1937-1940, 1943 ja 1945-47 HPL:n joukkueessa sekä 1948 TPV:ssä yhteensä 42 ottelua sekä 1 Itä-Lännen. Vuonna 1938 tuli Suomen mestaruus. Jalkapalloa hän pelasi KIF:n joukkueessa 1945. Lisäksi hän harrasti mestaruussarjatasolla myös jääkiekkoa, koripalloa, käsipalloa ja maahockeytä. Urheilun ohella () hän oli mm. Lemminkäinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Shellin operatiivinen johtaja sekä Neste Oy:n varatoimitusjohtaja.

Eino Kanerva (1910-1942) pelasi pesäpalloa 1928-29 Viipurin Pallonlyöjissä ja voitti 1928 Suomen mestaruuden. Jalkapalloa hän pelasi mestaruussarjassa Viipurin Palloseurassa vuonna 1930. Lisäksi hän pelasi mestaruussarjatasolla jääpalloa. Eino Kanerva kaatui jatkosodassa Poventsassa tammikuussa 1942.

Olavi Laaksonen (1921-2004) pelasi pesäpallon mestaruussarjassa TuTo:ssa vuonna 1945 12 ottelua. Jalkapallo oli kuitenkin hänen päälajinsa. Jalkapallossa hän pelasi mestaruussarjaa TuTo:ssa vuosina 1949 ja 1954-55. Hän oli Suomen olympiajoukkueen maalivahti vuonna 1952 ja pelasi yhteensä 21 maaottelua. TuTo:n pelaajavalmentajana hän oli 1946-56 ja maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1962-74 yhteensä 88 ottelussa. Sen jälkeen hän oli vielä TPS:n valmentajana 1975-77. Vuonna 1975 TPS voitti Suomen mestaruuden.

Muistuuko mieleen muita nimiä?

 

[Tohtoori]

Voivat olla joillekin tuttua asiaa, mutta kertaus ei ole pahasta:

Kahden kesälajin, jalkapallon ja pesäpallon, pelaaminen pääsarjatasolla on urheilijalle melko harvinaista, mutta on joitakin pelaajia, jotka ovat tuonkin tehneet. Emma Körkkö taitaa olla tutuin tapaus. En löytänyt muita naispelaajia, jotka pomminvarmasti olisivat tuon tehneet, mutta ainakin yksi lisävarmistusta tarvitseva nimi löytyi.

Sen sijaan miesten puolelta löytyi ainakin viisi varmaa tapausta:

Arvo Jantunen (1929-2018) pelasi pesäpalloa 1951 ja 1954-56 Tampereen Pyrinnössä. Otteluita kertyi 22. Jalkapalloa hän pelasi Ilves-Kissoissa vuonna 1951. Päälajina hänellä oli kuitenkin koripallo, jossa pelasi 50 maaottelua, kolmet EM-kisat sekä pelasi 1952-66 SM-sarjassa 260 ottelua, kaikki Pyrinnössä. Hän toimi myös koripallomaajoukkueen apuvalmentajana.

Seppo Aarnivala (1929-2003) pelasi pesäpalloa vuosina 1947, 1949-51 sekä 1954-56 Tampereen Pyrinnössä. Otteluita kertyi 82, Itä-Länsiä 3 sekä pronssi vuodelta 1949. Jalkapallossa hän edusti Ilves-Kissoja vuoden 1949 mestaruussarjakaudella. Päälajina hänellä oli käsipallo, jossa kuului maajoukkueeseen. Myös koripallo ja jääpallo SM-sarjatasolla kuuluivat hänen lajeihinsa.

Kaarle H. Pentti (1918-2014) pelasi pesäpalloa 1937-1940, 1943 ja 1945-47 HPL:n joukkueessa sekä 1948 TPV:ssä yhteensä 42 ottelua sekä 1 Itä-Lännen. Vuonna 1938 tuli Suomen mestaruus. Jalkapalloa hän pelasi KIF:n joukkueessa 1945. Lisäksi hän harrasti mestaruussarjatasolla myös jääkiekkoa, koripalloa, käsipalloa ja maahockeytä. Urheilun ohella () hän oli mm. Lemminkäinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Shellin operatiivinen johtaja sekä Neste Oy:n varatoimitusjohtaja.

Eino Kanerva (1910-1942) pelasi pesäpalloa 1928-29 Viipurin Pallonlyöjissä ja voitti 1928 Suomen mestaruuden. Jalkapalloa hän pelasi mestaruussarjassa Viipurin Palloseurassa vuonna 1930. Lisäksi hän pelasi mestaruussarjatasolla jääpalloa. Eino Kanerva kaatui jatkosodassa Poventsassa tammikuussa 1942.

Olavi Laaksonen (1921-2004) pelasi pesäpallon mestaruussarjassa TuTo:ssa vuonna 1945 12 ottelua. Jalkapallo oli kuitenkin hänen päälajinsa. Jalkapallossa hän pelasi mestaruussarjaa TuTo:ssa vuosina 1949 ja 1954-55. Hän oli Suomen olympiajoukkueen maalivahti vuonna 1952 ja pelasi yhteensä 21 maaottelua. TuTo:n pelaajavalmentajana hän oli 1946-56 ja maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1962-74 yhteensä 88 ottelussa. Sen jälkeen hän oli vielä TPS:n valmentajana 1975-77. Vuonna 1975 TPS voitti Suomen mestaruuden.

Muistuuko mieleen muita nimiä?

Janstsalle voit lisätä myös käsipallon. Siinä lisänä myös yksi Maajoukkue vs Lehdistö.