Viikolla tuli se levollinen tunne. Vaikka matka kolmanteen finaalipellin oli epätasainen, niin silti luottamus joukkuetta ja pelinjohtoa kohtaa vain kasvoi.
Ryde toi jymyyn terveen tuulahduksen. Tatuoitu rämäpää. Mutta vielä 2019 kaudella joukkueen nuorennusleikkaus oli kesken ja kultasormikaan ei ollut vielä valmis. Tällä kaudella nuori saapumiserä tuli, eikä anellut pelipaikkoja, vaan raakasti otti ne. Ja edelleen, mitä nuoria he ovat! Kuunnellaanpa vaikka Aapo Komulaisen haastatteluja, ei sitä perhana uskoisi mitenkään, että hän on 17v! On olemassa hiton lahjakkaita pelaajia ja on sitten tyyppejä kuten Kalle Kuosmanen ja Aapo Komulainen. Huippu-urheilijan fysiikan päällä keikkuu pää, joka suhtautuu juuri oikealla tavalla urheiluun. Aapon yksi haastattelu tältä päivää, kertoi, miten koki finaalipelin jännityksen. Huonoja unia, heräämistä aamuvarhaisella miettimään pelin eri vaihtoehtoja. Ja kaiken tämän sanoi ääneen. Kaikki ei tuohon pysty. Myöntämään pelon olemassaolon ja silloin kun sen pystyy tekemään, siitä voi ottaa hallinnan.
Kultasormi Sr on saanut kyllä niin paljon paskaa niskaansa, ettei tosikaan. Mutta vain Jani osaa sanoittaa ne tunteet, mitä hän joutui kokemaan tilanteessa, missä analyysien perusteella todettiin, että Aapo on se lukkari, jolla jymyllä on parhaat mahdollisuudet mennä päätyyn. 17v junioripelaajan lisäksi kyseessä on oma poika. Esikoinen, joka on tehnyt Janista isän. Kaikkea tätä on käytetty raakasti Jania vastaan ja lyöty kuin sitä vierasta sikaa. Mutta jos joku noista voi pesäpallossa selvitä, niin se on jani Komulainen. Ja tulos nähtiin tänään.
KPL, ei pahaa sanottavaa. Soturiryhmä. Joensuun tiputtamiseen tarvittiin isot pallit ja ne Kouvolalla oli. Pala oli kurkussa siinäkin kohtaa, kun Kapteeni Lammilaa haastateltiin. Urheilu on raakaa ja vain toinen voittaa.
Tämä on vain pesäpalloa ja urheilua. Mutta pakko myöntää, tuntuu aivan s a a t a n a n hyvältä nyt! On tuo Jymy 2020 hieno joukkue kertakaikkiaan!