Vs: SM-finaali 2014 SoJy-ViVe
ELK:ille ensin ja sitten muille...
No sepäs vasta olisi jotakin tuo Kainuun mestaruus niine nälkämaan lauluineen!
Muuten, eiköhän me vimpeliläiset opetella loppuviikon aikana ne nälkämaan laulun sanat. Hoilataan sitä pelin alussa (ja lopussa) niin, että palkeet raikaa! Saadaan hyvä hurmos päälle pelin alla ja vielä pelin jälkeenkin. Otetaan vielä uimahousut mukaan ja mennään siihen uimarannalle pulikoimaan ennen sotkamolaisia - riemuitaan hopeasta! Ei hoppee oo häppee!!! Mitäkähän nuo lehtimiehet siitä kirjoittelisi.
Mutta sitten se jatkuvuus. A-pojat jyräsivät taas finaaleihin. Ei muuta kuin hurmosta päälle ja kultaa vuolemaan. Kukas sieltä mahtaa tulla vastaan... ...jaa, katos - Sotkamo - korhoset ja pelit!! Bittilähteen sivuilta jo vähän käväisin vakoilemassa, että ketä siellä Sotkamon junnuporukassa pelaa; ei hääviltä näytä!! Eihän niillä ole siellä A-pojissa kuin joku Jere Vikström, Markus Tuikka, epävarma siepparin alku Onni Määttä, Topi Korhonen, Karin poika Saku Hakkarainen ja lukkarina jo aiemmissa viesteissä mainittu Joni Tervo... Kylläpä vaikuttaa kepoiselta nipulta, jos noita ei voiteta, niin jo on kumma. Tuskin kiinnostaa paljon tuota kokoonpanoa nämä junnupelit. Toisaalta, jos kiinnostaa, niin on taas Alajärven ABC:llä tikan ostajia. Pitäsikö kerätä porukka ja käydä siellä ABC:llä ihan tilataksilla. Tulisi meillekin henkisen valmentajan kanssa halvemmaksi ja pääsis porukalla luomaan hurmosta tulomatkalla. Ja uskaltaisi räkyttää vastaan niille alajärveläisille ukoille... -toisaalta jos sais Jymyn pelipaidat lainaan jostakin, niin ei varmaan ukot paljon kehtaisi poskea soittaa.
Itseäni olen kiusannut katselemalla noita viikonlopun pelejä nauhalta. Pakko yrittää, että sais jotakin tännekin kirjattua. Kun vain saisi sen Järvisenkin näitä juttuja lukemaan, tarkkaan kun lukisi, niin helpottaisi peliin valmistautumista ja taktiikkapalaverin pointtien terävöittämistä. Muutama seikka on tällekin sektorille selvinnyt.
1. Hurmoksen hakeminen. Sotkamolaiset hakevat sitä pelin ensimmäisestä ulkovuorosta, onnistuneilla suorituksilla ja sitä kautta hallinnan tunteella. No miten se meille on niin vaikeaa. Sunnuntaina voitto hutunkeitosta ja siitä ulos. Piiponniemi poltettiin Hartikaisen ensimmäisellä pompulla. Näytti ehtivän ja siitä mussutukset sotkamolaisilta tuomarille. Seuraavana Lassila haki hienon syöksykopin ja kenttä tyhjäksi- pääsi Roope lyömään tyhjään kenttään. Kohta sotkamolaisilla kolmostilanne ja Komulainen merkkaamattoman väliin - Pudun syöksykoppi. Vielä hieroivat kolmostilanteen ja Jokeri Tervon aika hienosta näpistä poltettiin ukko kotipesään, taas turpakäräjät.
No eikö niitä onnistuneita suorituksia siinä ollut, missä hallinnan tunne??? Isoketo - haava, Kanala - haava, Haapakoski ykköselle ja Pudu vaihtamaan: ekalla lennosta ja e-juniorinäppy suoraan Onni Määtälle. Rinta-aho vaihtamaan Pudua ja nyt jo d-junnutason koukkunäppy suoraan Markus Tuikalle - kerkesikö kakkoselle, ei ihan! No Kuusisto ylitti itsensä ja pääsi väärällä kentälle. Eli hienon ulkovuoron jälkeen saatiin kokonaista 2 kärkilyöntiä. Jos sitä hurmosta ei saada omien hienojen pelisuoritusten avulla päälle, niin puhumallako sitten ensi viikonlopuksi.
2. Yllätyksellisyys. Puputti yrittää kahdella ensimmäisellä läpilyöntiä. No näköjään osasi vihulainen varautua. Kukas muu yritti??? Yllätysottoja kotiin on aika hankala ottaa, kun kolmosellekin saadaan ukko kokonaista neljä kertaa. Kopitellaan aina peräpää pois ja tehdään tilanne ykköskeulalla. Siinäpä sitä on sitten monta lyöntiä aikaa yrittää niitä "yllätyksiä". Ainoa tapa yllättää sotkamolaiset, on varmaan se, että heti ensimmäinen näppi saadaan edes kenttään. No toisaalta Roope Korhonen ykköselle ja Kohonen viimeisenä lyöjänä lyömään. Ekalla yritys viedä kakkoselle ja lyönti kakkospesän päältä jokeen. No nyt on se Korhonen jo kolmosella - yllättikö??? Varmaankaan ei noita sotkamolaisia, mutta meidät ainakin. Tai ei edes meitä, ainoastaan meidän kakkospuolen...
3. Peli-ilme. Ensimmäinen jakso, neljännen aloittava ja tilanne kutkuttavasti 1-1. Sotkamo tekee ykköskeulalla ajolähdön ja ottaa aikalisän. Tv-kamera suoraan kohti Mikko ja Roope Korhosta ja Jani Komulaista joka ihan virnuilee. Sopivat, että Roope lyö ensin. Komulaisen kommentti siihen: " Niin ja yks pinna, rauhassa, täällä on kovia miehiä tulossa takana" siihen vielä naurun turskaukset päälle. No miten kävi. Ei lyönyt Roope pinnaa. Komulainen läväytti seuraavana lyöjänä ensimmäisellä lyönnillä Pudun eteen. 1-2! No sitten tuo Kohonen lyömään ja ensimmäisellä tappimiehen yli ja 1-3. Tekivät vielä viimeisellä lyöjällä neljännen... Ja meidän vuoro tasoittaa. Meidän ukoilla ykköskeulalla etupesät täyteen ja aikalisä. Järvinen ja Pudu neuvottelee ja taas yllättäen jostain kommentti: Mitä me halutaan, kolmostilanne vai ratkaista jakso kerralla! Olisko ollut Hautalan pojan kysymyksiä. Ajot päälle, pari pinnaa ja lyötynä koppiin. Jumalauta, finaali tasan viimeisessä vuorossa ja aikalisällä heittelevät vitsejä. No näytti toimivan. On valtava ero, kun noiden ukkojen naamoja katsoo, toisista paistaa rentous ja toiset ovat hieman vakavampia.
4. Vielä tuosta lukkaripelistä. Kun Kohonen syöttää meidän kärkimiehille, niin tolppa on aina metrin verran korkeampi, kuin peräpäälle. Kun taas Huuskonen syöttää ukolle, jota ei saa päästää kentälle, niin silloin tulee väärää. Jos on joku pelle hermanni lyömässä, niin jopa silloin pysyy lautasella. Siinä on varmaan ajatusmaailmassa eroa. Kumpiko miettii, että ei mene ainakaan helpolla kentälle ja kumpi taas, että kunhan en vaan väärällä päästä...
Mäkelä kuitenkin iski kaksi pinnaa siitä ylisuuresta kakkospuolen saumasta. Varmistelivat varmaan sotkamon pojat sitä Onni Määtän tonttia ja jäi sauma aika suureksi, huomasi sen jopa Tokkari...
Niin niin... van kuitenniin!