Miesten Superpesis 2022

[Thorlak]

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin esim tämän vuoden finaalit oli pelillisesti todella puuduttavia ja tapahtumien suhteen kaukana useista runkosarjaotteluista. Ymmärrän kyllä arvostaa hyvää ulkopeliä, mutta jos tuota sisäpeliä olisi pitänyt vielä jatkua parhaimmillaan/pahimmillaan kaksi ottelua lisää, niin ei kiitos. Saa olla toistakin mieltä.

Iso yleisö oli ainakin toista mieltä.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

En vaan näe siinä kilpailun kannalta mitään järkeä, että runkosarjassa tulee 12 kotipeliä ja pudotuspeleissä saattaa tulla mestarille toinen mokoma. Sen vuoksi 30 runkosarjapeliä ja Paras viidestä on mielestäni parempi vaihtoehto. Pudotuspelithän ovat periaatteessa ekstrapelejä sarjan päälle ja paras joukkue pystyttäisiin oikeastaan ratkaisemaan ilmankin. Kuten jalkapallossa, jossa kaikille tulee yhtä monta peliä.

Jalkapallosta voisi kopioida ylemmän ja alemman loppusarjan. Näin saataisiin enemmän hyviä ja tasaisia pelejä ja seuroille tuloja.

 

[Jaska]

Jalkapallon alemmassa loppusarjassa Espoon Hongalla oli 265 katsojaa, joten ei oikein panoksettomat pelit kiinnosta, vaikka kuinka olisi tasaista (Hongan peli päättyi muistaakseni 1-1).

Sinänsä superpesiksen ei tarvitse hävetä katsojalukujaan. Sunnuntain HJK - SJK pelissä, joka oli HJK:lle elintärkeä mestaruuden kannalta, oli noin 1100 katsojaa. Sää oli hyvä.

 

[olihansepalo]

Jalkapallosta voisi kopioida ylemmän ja alemman loppusarjan. Näin saataisiin enemmän hyviä ja tasaisia pelejä ja seuroille tuloja.

Ei voisi.

 

[Lutuuri]

Jalkapallosta voisi kopioida ylemmän ja alemman loppusarjan. Näin saataisiin enemmän hyviä ja tasaisia pelejä ja seuroille tuloja.

Ei voisi. Oli jo aikanaan käytössä ja täysin turhana syntynyt ajatus.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Ei voisi. Oli jo aikanaan käytössä ja täysin turhana syntynyt ajatus.

Miten se eroaa negatiivisessa mielessä nykyisestä täysin keinotekoisesta välisarjasta? Näissä lohkopeleissä ei ainakaan ole mitään järkeä ja kohtelevat joukkueita eri tavalla. Kolmenkertainen runkosarja voisi myös olla hyvä idea.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Jalkapallon alemmassa loppusarjassa Espoon Hongalla oli 265 katsojaa, joten ei oikein panoksettomat pelit kiinnosta, vaikka kuinka olisi tasaista (Hongan peli päättyi muistaakseni 1-1).

Sinänsä superpesiksen ei tarvitse hävetä katsojalukujaan. Sunnuntain HJK - SJK pelissä, joka oli HJK:lle elintärkeä mestaruuden kannalta, oli noin 1100 katsojaa. Sää oli hyvä.

Kyllähän peleihin panosta saadaan kun tehdään alempaan loppusarjaan runkosarjan jälkeiset play-out pelit missä ratkaistaan ketkä joutuvat karsintapeleihin ykköspesis joukkueita vastaan.

 

[Hampurin Heikki]

11 kotiottelua ei tuo tarpeeksi rahaa sisään ja merkittävästi vähemmän kuin, no, isompi kotiottelumäärä. Se on yksinkertaista matikkaa.

Peliruuhka johtui kahtena kautena koronan typistämästä kaudesta, eikö täällä jengi nyt vittu ajattele yhtään mistä puhuu? Alkuperäinen sarjaohjelma oli väljempi.

12 joukkuetta ei estä jumboa rämpimästä ja aina joku on viimeinen. Näihin asioihin parin jengin muutos ei välttämättä tee kovinkaan suurta eroa, toki keskimääräinen laatu paranee mutta yhä puolet peleistä on voitettuja ja puolet hävittyjä.

Ei tulot vaan menot. Niitä seuroja, jotka eivät ammattimaisia pelimäärästä riippumatta ole, estää ammattimaistumasta kykenemättömyys investoida kasvuun.

 

[TeMe]

Kyllähän peleihin panosta saadaan kun tehdään alempaan loppusarjaan runkosarjan jälkeiset play-out pelit missä ratkaistaan ketkä joutuvat karsintapeleihin ykköspesis joukkueita vastaan.

Eikös Siipellä ollut paljon panosta tänä kesänä loppupeleissä. Pelasi laskuni mukaan 21 kotiottelua kauden aikana saman määrän kuin Manse. Kyllä se vaan niin on että menestys tuo katsojia tai sitten joukkueessa täytyy olla kiinnostavia persoonia tyyliin Puhtimäki.
Kyllä nuo välisarjan "paikallisottelut" ovat kiinnostavia ainakin Tahkolaiset varmaan käy Kouvolassa katsomassa miten entiset omat pelaajat pärjää ja päin vastoin.
Kyllä ensi kesälle 24 ottelun runkosarja ja neljä välisarjan ottelua on riittävä määrä.
Paras viidestä (3/5) loppupelit tuo maksimissaan 15 ottelua lisää jolloin otteluita voi tulla yhteensä 24+4+15 = 43 ottelua.
Minimissäänkin 37 ottelua.
Tämä tietysti vain niille jotka pärjäävät tai ovat putomisvaarassa.
Manse pelasi viime kesänä yhteensä 40 ottelua Kopla 39, SoJy 38, ViVe 37.
Noille väliinputoajille 9-11 sijoittuneet joukkueet voisi saada pari lisäpeliä " säälipleijareilla" jääkiekon tapaan.

 

[Kupitkaakkoon]

Ei tulot vaan menot. Niitä seuroja, jotka eivät ammattimaisia pelimäärästä riippumatta ole, estää ammattimaistumasta kykenemättömyys investoida kasvuun.

Tarkoitatko, että jossakin ei yksinkertaisesti osata kehittää toimintaa, vaikka pääomaa olisikin käytettävissä?
Parannuksia tuskin on jatkossakaan luvassa jos ottelumäärä vähenee. Tapahtumista saadut tulot laskevat, näkyvyys vähenee pelien mukana ja tätä myötä myös yhteistyö (sponsorikuviot) liike-elämän kanssa vaikeutuu.

Menoja on vaikea lisätä, jos ei ole tuloja. Lainalla taas ei kannata nousua yrittää etenkään lajissa, jonka parissa ei rahaa kummemmin liiku.

 

[Huppu]

Ei tulot vaan menot. Niitä seuroja, jotka eivät ammattimaisia pelimäärästä riippumatta ole, estää ammattimaistumasta kykenemättömyys investoida kasvuun.

Toki mutta jos pelimäärää noin pudotetaan niin on Manseilla ja Sotkamoillakin hurjat säästökuurit edessä, melkein sellaista että luodaan koronakesien säästötarve itse uudestaan. Ei kannata.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Eikös Siipellä ollut paljon panosta tänä kesänä loppupeleissä. Pelasi laskuni mukaan 21 kotiottelua kauden aikana saman määrän kuin Manse. Kyllä se vaan niin on että menestys tuo katsojia tai sitten joukkueessa täytyy olla kiinnostavia persoonia tyyliin Puhtimäki.
Kyllä nuo välisarjan "paikallisottelut" ovat kiinnostavia ainakin Tahkolaiset varmaan käy Kouvolassa katsomassa miten entiset omat pelaajat pärjää ja päin vastoin.
Kyllä ensi kesälle 24 ottelun runkosarja ja neljä välisarjan ottelua on riittävä määrä.
Paras viidestä (3/5) loppupelit tuo maksimissaan 15 ottelua lisää jolloin otteluita voi tulla yhteensä 24+4+15 = 43 ottelua.
Minimissäänkin 37 ottelua.
Tämä tietysti vain niille jotka pärjäävät tai ovat putomisvaarassa.
Manse pelasi viime kesänä yhteensä 40 ottelua Kopla 39, SoJy 38, ViVe 37.
Noille väliinputoajille 9-11 sijoittuneet joukkueet voisi saada pari lisäpeliä " säälipleijareilla" jääkiekon tapaan.

Itselleni tuottaa ainakin vaikeuksia löytää esim. Tahkon ja Koplan välisistä otteluista kovin kiihkeää paikallisvääntöä. Kyllä tuo "rivalry" pitää olla paikkakuntien välistä, esim. Rauma ja Pori tai Pohjanmaan paikkakunnat.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Toki mutta jos pelimäärää noin pudotetaan niin on Manseilla ja Sotkamoillakin hurjat säästökuurit edessä, melkein sellaista että luodaan koronakesien säästötarve itse uudestaan. Ei kannata.

Parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat fokusoida tulopuolen siten, että lipputuloilla on mahdollisimman vähän vaikutusta seuran taloudelliseen kokonaistulokseen. Fokus pitää olla yrityskumppanuuksien myynnissä, fanituotemyynnissä ja ottelutapahtumien oheismyynnin tuottojen maksimoinnissa. Avainasemassa ovatkin, kuten aiemmin totesin, kenttä olosuhteet. Miten yritysvieraita voidaan huomioida ja kestitä ja miten ihmisille saadaan myytyä mahdollisimman paljon kaikenlaista syömistä, juomista ja fanitavaraa. Jos kentällä ei ole edes katettua katsomoa ja ainoat myytävät tuotteet ovat kahvi ja makkara muutamalla myyntipisteellä niin kovin isoa taloudellista menestystä ei voi luvata.

 

[TeMe]

Ehkä noinkin, mutta Hamina ja Kouvola pelit pelataan ensi kesänä ykkösessä.

 

[Hampurin Heikki]

Tarkoitatko, että jossakin ei yksinkertaisesti osata kehittää toimintaa, vaikka pääomaa olisikin käytettävissä?
Parannuksia tuskin on jatkossakaan luvassa jos ottelumäärä vähenee. Tapahtumista saadut tulot laskevat, näkyvyys vähenee pelien mukana ja tätä myötä myös yhteistyö (sponsorikuviot) liike-elämän kanssa vaikeutuu.

Menoja on vaikea lisätä, jos ei ole tuloja. Lainalla taas ei kannata nousua yrittää etenkään lajissa, jonka parissa ei rahaa kummemmin liiku.

Ei tämäkään aivan poissuljettu vaihtoehto ole, vaikka tuskin kenelläkään pääoma nyt mikään erityisen mittava on. Ehkä jakaisin kahteen leiriin:
1. Seurat, jotka järjestävät pesäpallopelejä, yleisön tehtävä on tulla paikalle kannustamaan ja paikalliset yritykset tukevat, minkä pystyvät;
2. Seurat, jotka järjestävät pesäpalloviihdettä yleisölle joka on myös kumppaneille kiinnostava kohderyhmä.

Ensimmäiset toistavat samoja juttuja vuodesta toiseen odottaen erilaista lopputulosta tai maagista suosion heräämistä esim. yllättävän pelillisen menestyksen myötä. Jälkimmäiset rakentavat ja vahvistavat kulttuuria ja tunnelmaa, joka on jo itsessään antoisa lisä yleisön arkeen, vaikka ottelun lopputulos ei sillä kertaa olisikaan tavoiteltu.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Kyllähän peleihin panosta saadaan kun tehdään alempaan loppusarjaan runkosarjan jälkeiset play-out pelit missä ratkaistaan ketkä joutuvat karsintapeleihin ykköspesis joukkueita vastaan.

Play-out pelejä kokeili aikanaan jääkiekkoliiga ja tuloksena 1500 hengen katsomoita jääkiekon kaltaisessa mahtilajissa ja kokeilu kuopattiin vähin äänin vuoden jälkeen. Jäljet siis pelottavat.

 

[Blackie]

Jalkapallon alemmassa loppusarjassa Espoon Hongalla oli 265 katsojaa, joten ei oikein panoksettomat pelit kiinnosta, vaikka kuinka olisi tasaista (Hongan peli päättyi muistaakseni 1-1).

Sinänsä superpesiksen ei tarvitse hävetä katsojalukujaan. Sunnuntain HJK - SJK pelissä, joka oli HJK:lle elintärkeä mestaruuden kannalta, oli noin 1100 katsojaa. Sää oli hyvä.

Veikkaanpa, että HJK kärsi ottelun ajankohdasta. Samaan aikaan pelattiin mm. Liverpool - Manchester City, joka on ollut yksi isoimmista peleistä globaalisti viimeiset nelisen vuotta. Taisi siinä suomalainen peruspentt valita kotisohvan ja television. Kuitenkin Ykkösen yläloppusarjassa oli päivää aiemmin mm. Vaasassa vajaat 1400 katsojaa. Itse kyllä tykkään, että futiksessa nuo mahdollistavat jännittävän lopun kaudelle, mutta toki mitalit jaetaankin sarjataulukon perusteella toisin kuin pesiksessä. Siinä mielessä ei voi verrata suoraan.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Play-out pelejä kokeili aikanaan jääkiekkoliiga ja tuloksena 1500 hengen katsomoita jääkiekon kaltaisessa mahtilajissa ja kokeilu kuopattiin vähin äänin vuoden jälkeen. Jäljet siis pelottavat.

Juu, näinhän se oli jääkiekossa, eivät olleet menestys. Karsintapelit missä ratkaistiin liigapaikka sensijaan vetivät hyvin yleisöä. Voidaanhan se play-out jättää väliin ja laittaa neljä huonointa pelaamaan karsintaa ykköspesisläisten kanssa.

 

[MieVaan]

Juu, näinhän se oli jääkiekossa, eivät olleet menestys. Karsintapelit missä ratkaistiin liigapaikka sensijaan vetivät hyvin yleisöä. Voidaanhan se play-out jättää väliin ja laittaa neljä huonointa pelaamaan karsintaa ykköspesisläisten kanssa.

Jos superin joukkueella ei ole kovasti paljon loukkaantumisia päällä niin kovin vaikea on ykköspesistä varten kootun kokoonpanon voittaa superin jengi ainakaan useampaa kertaa. Nähtiinhän se tänä vuonnakin Lippo Juniorit - SiiPe sarjassa. Ei mahdotonta mutta vaikeaa ja näin se tietty pitää ollakin koska ykkösen joukkue on koottu ykkösen pelaamista varten ja superin joukkue superin pelaamista varten.

Kyllä ykkösestä ainakin yhden joukkueen pitäisi nousta pelkästään ykkösen joukkueita vastaan pelaamaalla ja vastaavasti superista pitäisi ainakin yhden joukkueen pudota ainoastaan superin joukkueita vastaan pelaamalla.

 

[Kupitkaakkoon]

Ei tämäkään aivan poissuljettu vaihtoehto ole, vaikka tuskin kenelläkään pääoma nyt mikään erityisen mittava on. Ehkä jakaisin kahteen leiriin:
1. Seurat, jotka järjestävät pesäpallopelejä, yleisön tehtävä on tulla paikalle kannustamaan ja paikalliset yritykset tukevat, minkä pystyvät;
2. Seurat, jotka järjestävät pesäpalloviihdettä yleisölle joka on myös kumppaneille kiinnostava kohderyhmä.

Ensimmäiset toistavat samoja juttuja vuodesta toiseen odottaen erilaista lopputulosta tai maagista suosion heräämistä esim. yllättävän pelillisen menestyksen myötä. Jälkimmäiset rakentavat ja vahvistavat kulttuuria ja tunnelmaa, joka on jo itsessään antoisa lisä yleisön arkeen, vaikka ottelun lopputulos ei sillä kertaa olisikaan tavoiteltu.

Miten nämä 2. ryhmän seurat luovat/rakentavat kulttuuria ja tunnelmaa? Onko viestintään tai someen panostaminen tälläistä toimintaa vai ehkä katsomo-olosuhteiden kohentaminen?

Entä mikä käytännön ero on pesäpallopelillä ja pesäpalloviihteellä? Ja mitkä seurat ovat esimerkkejä tästä pesäpalloviihteestä?