Miesten Superpesis 2022

[Jippo]

Mutta eikös Sotkamo saanut 3-0 -sarjasta sitten lepoaikaa ennen kuin Vimpelin kohtasivat?

Sotkamo-JoMa meni viiteen peliin 3-2. Ratkesikohan jopa supervuorossa vai miten, en enää muista.

 

[Jippo]

Mutta eikös Sotkamo saanut 3-0 -sarjasta sitten lepoaikaa ennen kuin Vimpelin kohtasivat?

Sori, muisti pettää. Sotkamohan oli puhki jo Mansea vastaan voitettuaan JoMan tiukassa väännössä 3-2. Vimpeliä vastaan he eivät enää olleet puhki, muuten vaan ei enää pronssipelit näyttänyt kokeneita pelimanneja kiinnostavan.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Sori, muisti pettää. Sotkamohan oli puhki jo Mansea vastaan voitettuaan JoMan tiukassa väännössä 3-2. Vimpeliä vastaan he eivät enää olleet puhki, muuten vaan ei enää pronssipelit näyttänyt kokeneita pelimanneja kiinnostavan.

Eikös Manse ollut yhtä puhki, kun pelasi viisi peliä Imatraa vastaan? Tai ehkä oli kovempi kunto.

 

[Pystärilaaka]

Avaan vielä, mistä tämä ajatukseni 13 joukkueen 3-kertaisesta runkosarjasta, eli 36 ottelusta, lähti.

1) Pattijoen johto perusteli joukkueen vaikeaa tilannetta sillä, että "otteluita olisi pitänyt olla muutama enemmän", jotta budjetti olisi pitänyt.

2) Kuluneella koronakaudella runkosarja oli poikkeuksellisesti tiivistetty vain 12 viikon mittaiseksi. Sarja alkoi vasta 2.6., koska haluttiin väistää toukokuun koronarajoituksia. Viimeinen kierros pelattiin 24.8. Runkosarjan pituus oli 28 ottelua niillä joukkueilla, joille ei osunut koronakaranteeneja. Nämä joukkueet urakoivat siis 28 ottelua vain 12 viikossa.

Minusta lajin aktiivisena seuraajana kesä oli hieno! Hyviä pesispelejä tuli sopivin välein. Jos katsoi Ruudusta muidenkin kuin omien suosikkijoukkueiden pelejä, jännättävää löytyi melkein joka illalle. Kerrassaan hieno pesiskesä!

Nyt yhdistän ehdotuksessani nämä kaksi asiaa. Entäs, jos myös ensi kesänä pelattaisiin melkein yhtä tiiviillä rytmillä, mutta kausi aloitettaisiin jo normaalikauden tapaan eli toukokuun alussa? Tänä kesänä toukokuussa pelattiin koronan takia vain harkkapelejä ilman yleisöä. Mutta mitäs jos ensi keväänä aloitettaisiin runkosarja jo vapun jälkeisellä viikolla, ja pelitahti olisi MELKEIN (ei aivan) yhtä tiivis kuin tänä kesänä?

Sillä tavalla saataisiin helposti kaikille 13 joukkueelle 36 ottelua runkosarjassa. Toukokuulle pitäisi sijoittaa 2 peliä per viikko, niin päästäisiin 36 peliin. Samalla voitaisiin antaa lisenssisyynissä oleville viidelle joukkueelle armonaikaa ensi kesään, jolloin ne voisivat lisäotteluilla paikata talouttaan.

Toinen vaihtoehto on, että höllätään pelitahtia tästä poikkeuksellisesta koronakesästä. Palataan entiseen rytmiin, jossa ne 28 peliä ripotellaan kuukautta pidemmälle ajanjaksolle kuin tällä kaudella. Silloin jää pelien väliin tätä kautta enemmän löysää aikaa käytettäväksi harjoitteluun, palautumiseen, pelaajien vapaapäiviin ym.

Minusta fanina 36 ottelun runkosarja tiiviillä tahdilla tämän kesän malliin olisi ilman muuta parempi. Jos ja kun kaikkia ei kiinnosta katsoa pelejä niin tiiviisti kuin tänä kesänä, niin ei ole pakko tulla peleihin. Tulkaa sitten vaan niihin peleihin, mitkä kiinnostaa. Minusta olisi kuitenkin hyvä tarjota tämän kauden tapaan faneille mahdollisuutta tiiviimpään ottelutahtiin. Parin koronakesän jälkeen myös yleisöllä on varmasti halua nähdä live-urheilua. Sehän on nähty jo jääkiekon yleisömäärissä.

Kuvaamasi ottelumäärä ja -tahti on varmasti hard core fanille huippujuttu, mutta suurin piirtein kenellekään muulle ei.

Lehtijuttujen perusteella jääkiekon yleisömäärät ovat olleet suuri pettymys ja viime päivinä lehtien palstoilla on jo mietitty, onko yleisön kiinnostus koko Liigaa kohtaan hävinnyt pysyvästi. Tämä fakta ei tue väitettäsi.

 

[Jippo]

Kuvaamasi ottelumäärä ja -tahti on varmasti hard core fanille huippujuttu, mutta suurin piirtein kenellekään muulle ei.

Lehtijuttujen perusteella jääkiekon yleisömäärät ovat olleet suuri pettymys ja viime päivinä lehtien palstoilla on jo mietitty, onko yleisön kiinnostus koko Liigaa kohtaan hävinnyt pysyvästi. Tämä fakta ei tue väitettäsi.

Ok. Ilmeisesti minä olen sitten tällainen Hard Core fani. Muille viime kesän otteluruljanssi oli siis liikaa.

 

[Jaska]

Onko pakko pelata a)paras viidestä b) puolivälieriä ja c) ylipäätään pudotuspelejä?

Jos halutaan maksimoida kokonaispotti niin luultavasti on. Puhdas sarjamuotoinen systeemi saattaa olla urheilullisesti paras tapa mitata koko kauden tasoa, mutta yleisötulojen kannalta ongelmana siinä on, jos joukkue jo kierroksia ennen kauden päätöstä on varmistanut sarjapaikkansa mutta menettänyt mitallimahdollisuudet. Esim hongan viime peleissä on ollut noin 300 katsojaa.

Pudotuspelit ovat käsittääkseni rahasampo monella tapaa: normaalia enemmän katsojia, mahdollisesti korotetut hinnat, kausikorttilaiset maksavat myös lipuista ja yrityksille annetut vapaaliput eivät (pääsääntöisesti) käy.

 

[MieVaan]

No, sit jos kerta keskikastinkin joukkueielle pitäs saada pelejä niin 12 joukkueen pudotuspelit sitten? Vaikka 4x3 joukkueen pienoissarjalla tms

 

[olihansepalo]

Mikä vimma niitä pelejä on saada kaikille "sama määrä". Kyse on kilpaurheilusta ja jo pelkästään sitä myöden pelejä tulee väkisin eri määrä kun pudotuspelit kuuluu formaattiin. Jos nyt vaan seurat keskittyisivät plus- ja miinuslaskuihin ettei tarvitsisi tulla ulos lakkikourassa puolityhmien tiedotteiden kanssa.

 

[Pystärilaaka]

Kaksi huolestuttavaa havaintoa miesten superpesiksestä.
1. Sarja ukkoontuu. Kaudella 2021 sarjassa pelasi 25 vähintään 35-vuotiasta pelaajaa ja kahdeksan pelaajaa, jotka täyttivät tänä vuonna vähintään 40 vuotta. Siis kaksi joukkueeillista!!! Uusien lupaavien pelaajien nostaminen superiin on hidasta ja vaivalloista. Helpompaa on roolituksen aikakaudella tukeutua vanhoihin sarjajyriin.
2. Sarjan kahtiajako kasvaa. Taloudelliset resurssit kasaantuvat välierissä ja varsinkin loppuotteluissa pelaaville joukkueille. Kehitys on vääjäämätön, koska nämä seurat saavat jopa satojen tuhansien edun tulopuolella jatkopeleistä. Kaikki pelaajat haluavat pelata menestyksestä ja näin ollen myös parhaat pelaajat kasaantuvat kärkijoukkueisiin, jotka pystyvät palkkaamaan jopa yli oman tarpeensa huippupelaajia, kun muut joukkueet kärvistelevät vetovoiman puutteessa. Kierre on valmis. Viisi kärkijoukkuetta ovat yhä kiinnostavampia ja muut joukkueet yhä mitäänsanomattomampia. Vaikutus suoraan yleisömääriin, kumppanien kiinnostukseen, pelaajien kiinnostukseen. Etunenässä Manse (mm. menestyksen rakentamiseen sitoutuneet kumppanit) ja JoMa (mm. omistajapohjan muutos) vahvistavat entisestään tätä kehitystä. Kilpajuoksu pelaajamarkkinoilla kuumentuu, mikä nostaa entisestään palkkatasoa. Toisessa päässä vaikeudet tulevat vain kasvamaan, toisessä päässä menestys on vuosi vuodelta varmempaa.

 

[olihansepalo]

Kaksi huolestuttavaa havaintoa miesten superpesiksestä.
1. Sarja ukkoontuu. Kaudella 2021 sarjassa pelasi 25 vähintään 35-vuotiasta pelaajaa ja kahdeksan pelaajaa, jotka täyttivät tänä vuonna vähintään 40 vuotta. Siis kaksi joukkueeillista!!! Uusien lupaavien pelaajien nostaminen superiin on hidasta ja vaivalloista. Helpompaa on roolituksen aikakaudella tukeutua vanhoihin sarjajyriin.
2. Sarjan kahtiajako kasvaa. Taloudelliset resurssit kasaantuvat välierissä ja varsinkin loppuotteluissa pelaaville joukkueille. Kehitys on vääjäämätön, koska nämä seurat saavat jopa satojen tuhansien edun tulopuolella jatkopeleistä. Kaikki pelaajat haluavat pelata menestyksestä ja näin ollen myös parhaat pelaajat kasaantuvat kärkijoukkueisiin, jotka pystyvät palkkaamaan jopa yli oman tarpeensa huippupelaajia, kun muut joukkueet kärvistelevät vetovoiman puutteessa. Kierre on valmis. Viisi kärkijoukkuetta ovat yhä kiinnostavampia ja muut joukkueet yhä mitäänsanomattomampia. Vaikutus suoraan yleisömääriin, kumppanien kiinnostukseen, pelaajien kiinnostukseen. Etunenässä Manse (mm. menestyksen rakentamiseen sitoutuneet kumppanit) ja JoMa (mm. omistajapohjan muutos) vahvistavat entisestään tätä kehitystä. Kilpajuoksu pelaajamarkkinoilla kuumentuu, mikä nostaa entisestään palkkatasoa. Toisessa päässä vaikeudet tulevat vain kasvamaan, toisessä päässä menestys on vuosi vuodelta varmempaa.

Potaskaa. Sarjassa on 5 joukkuetta joista kuka tahansa voi voittaa mestaruuden. Sarjassa jokainen joukkue voi päästä pudotuspeleihin ja tätä kautta saada lisäpelinsä. Kuten totesin kyseessä on kilpaurheilu, lajista missä on mielenkiintoisin sarja mitä ehkä ikinä lajin historiassa.

 

[Pystärilaaka]

Potaskaa. Sarjassa on 5 joukkuetta joista kuka tahansa voi voittaa mestaruuden. Sarjassa jokainen joukkue voi päästä pudotuspeleihin ja tätä kautta saada lisäpelinsä. Kuten totesin kyseessä on kilpaurheilu, lajista missä on mielenkiintoisin sarja mitä ehkä ikinä lajin historiassa.

Ok. Hyvä mielipide, asioista voi totta kai olla monta mieltä. Tämä minun mielipiteeni. Polarisoituminen vähentää jatkuvasti sarjan kiinnostavuutta. Jos vaikka menet ensi kaudella elokuulla katsomaan ottelua Manse - Pattijoki (siis jos pystyy osallistumaan sarjaan), voit nähdä jotain todellista yleisöä sykähdyttävää hegemoniaa!

 

[olihansepalo]

Ok. Hyvä mielipide, asioista voi totta kai olla monta mieltä. Tämä minun mielipiteeni. Polarisoituminen vähentää jatkuvasti sarjan kiinnostavuutta. Jos vaikka menet ensi kaudella elokuulla katsomaan ottelua Manse - Pattijoki (siis jos pystyy osallistumaan sarjaan), voit nähdä jotain todellista yleisöä sykähdyttävää hegemoniaa!

Ehdottomasti mielipiteitä mahtuu keskusteluun ja toki hyvä niin.
Toivottavasti ei tarvitse mennä elokuussa katsomaan Manse-Pattu peliä jo ihan senkin vuoksi että olisi parempaa tekemistä. Mutta vaikka olisinkin katsomassa Pattu peliä niin onneksi ei tarvite olla Siipe tai Hamina peliä. 12 joukkueen sarjassa "näitä pelejä" on aina vähemmän. Tämä on onneksi superin puolivirallinen suunta jo nyt.

 

[Jippo]

Kaksi huolestuttavaa havaintoa miesten superpesiksestä.
1. Sarja ukkoontuu. Kaudella 2021 sarjassa pelasi 25 vähintään 35-vuotiasta pelaajaa ja kahdeksan pelaajaa, jotka täyttivät tänä vuonna vähintään 40 vuotta. Siis kaksi joukkueeillista!!! Uusien lupaavien pelaajien nostaminen superiin on hidasta ja vaivalloista. Helpompaa on roolituksen aikakaudella tukeutua vanhoihin sarjajyriin.
2. Sarjan kahtiajako kasvaa. Taloudelliset resurssit kasaantuvat välierissä ja varsinkin loppuotteluissa pelaaville joukkueille. Kehitys on vääjäämätön, koska nämä seurat saavat jopa satojen tuhansien edun tulopuolella jatkopeleistä. Kaikki pelaajat haluavat pelata menestyksestä ja näin ollen myös parhaat pelaajat kasaantuvat kärkijoukkueisiin, jotka pystyvät palkkaamaan jopa yli oman tarpeensa huippupelaajia, kun muut joukkueet kärvistelevät vetovoiman puutteessa. Kierre on valmis. Viisi kärkijoukkuetta ovat yhä kiinnostavampia ja muut joukkueet yhä mitäänsanomattomampia. Vaikutus suoraan yleisömääriin, kumppanien kiinnostukseen, pelaajien kiinnostukseen. Etunenässä Manse (mm. menestyksen rakentamiseen sitoutuneet kumppanit) ja JoMa (mm. omistajapohjan muutos) vahvistavat entisestään tätä kehitystä. Kilpajuoksu pelaajamarkkinoilla kuumentuu, mikä nostaa entisestään palkkatasoa. Toisessa päässä vaikeudet tulevat vain kasvamaan, toisessä päässä menestys on vuosi vuodelta varmempaa.

Jääkiekossahan mentiin aikanaan juuri kuilun syvenemisen estämiseksi siihen, että pudotuspelien pääsylipputulot kasattiin yhteiseen pottiin, josta sitten jaettiin tuloja jollain sabluunalla liigan kaikille joukkueille. En ole varma, vieläkö systeemi on sama nykyään.

Tämähän olisi toteutettavissa myös pesiksessä. Se vaatii kuitenkin yhteisen päätöksen. Käytännössä siis kärkiviisikoiden joukkueiden pitää itse olla sitä mieltä, että sarja näivettyy, tuloja pitää tasata, ennen kuin systeemiin voisi siirtyä.

 

[Thorlak]

Taloudelliset resurssit kasaantuvat välierissä ja varsinkin loppuotteluissa pelaaville joukkueille. Kehitys on vääjäämätön, koska nämä seurat saavat jopa satojen tuhansien edun tulopuolella jatkopeleistä.

Ei ole kauaa, kun potentiaalisia finaalijoukkueita oli vain kaksi, joista toinen oli vieläpä joka vuosi se mestarisuosikki. Kehitys on siis kulkenut varsin hyvään suuntaan, kun realistisia mestarikandidaatteja onkin viisi. Vaikka siis kautta pitkälle jatkavat seurat saavat siitä taloudellisen edun, ei tuohon joukkoon murtautuminen täysin mahdotonta ole.

Uusien lupaavien pelaajien nostaminen superiin on hidasta ja vaivalloista. Helpompaa on roolituksen aikakaudella tukeutua vanhoihin sarjajyriin.

En myöskään ole ollenkaan varma siitä ukkoutuuko Superpesis. Aika paljon kovien ja/tai mielenkiintoisten pelaajien joukossa on nuoria, kuten Ruuska, Komulainen, Surakka ja Heikkala nyt ainakin.

Toisaalta, vaikka ukkoutuisi, niin mitä sitten? Parhaat pelaa, eikä sillä ole merkitystä kuinka vanhoja nämä pelaajat ovat. Se on kuitenkin luonnon laki, että jossain vaiheessa ne vanhukset siirtyvät syrjään. Ongelma (jos sitä sellaisena haluaa pitää) on ehkä siinä, että nykyisellään Superpesis on niin laaja sarja, että kaikki kovat pelaajat pelaavat superia. Näin ollen Ykköspesiksen ja Suomensarjan taso ei ole niin kova kuin voisi olla, jolloin niistä on tullut nuorisosarjoja ja siksi pelaaminen niissä ei kehitä välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla kohti Superpesistä, tai hyppy alemmista sarjoista superiin on liian suuri.

 

[Jippo]

Ei ole kauaa, kun potentiaalisia finaalijoukkueita oli vain kaksi, joista toinen oli vieläpä joka vuosi se mestarisuosikki. Kehitys on siis kulkenut varsin hyvään suuntaan, kun realistisia mestarikandidaatteja onkin viisi. Vaikka siis kautta pitkälle jatkavat seurat saavat siitä taloudellisen edun, ei tuohon joukkoon murtautuminen täysin mahdotonta ole.


En myöskään ole ollenkaan varma siitä ukkoutuuko Superpesis. Aika paljon kovien ja/tai mielenkiintoisten pelaajien joukossa on nuoria, kuten Ruuska, Komulainen, Surakka ja Heikkala nyt ainakin.

Toisaalta, vaikka ukkoutuisi, niin mitä sitten? Parhaat pelaa, eikä sillä ole merkitystä kuinka vanhoja nämä pelaajat ovat. Se on kuitenkin luonnon laki, että jossain vaiheessa ne vanhukset siirtyvät syrjään. Ongelma (jos sitä sellaisena haluaa pitää) on ehkä siinä, että nykyisellään Superpesis on niin laaja sarja, että kaikki kovat pelaajat pelaavat superia. Näin ollen Ykköspesiksen ja Suomensarjan taso ei ole niin kova kuin voisi olla, jolloin niistä on tullut nuorisosarjoja ja siksi pelaaminen niissä ei kehitä välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla kohti Superpesistä, tai hyppy alemmista sarjoista superiin on liian suuri.

"Ukkoutumista" minäkään en pidä ongelmana, jos sen syynä on se, että iäkkäämmät pelaajat ovat edelleen pelaajina parempia kuin nuoremmat. Yksi hienoimmista piirteistä Pohjos-Amerikan urheilussa on iäkkäiden lajilegendojen kunnioittaminen. Joku Joe Thornton häärii edelleen partoineen täysillä mukana NHL:ssä, vaikka ikää on pitkälti yli 40. Legendojen merkkipaaluja ja saavutuksia kunnioitetaan antamalla heille standing ovationeja. Minusta se on hienoa fanikulttuuria. Saisi levitä Suomeenkin!

 

[olihansepalo]

Parhaat pelaa mahdollisemman kovatasoisessa pääsarjassa. Nuoret kehittyy mahdollisimman kovatasoisessa divarissa. Laji voittaa, yleisö voittaa, Kaikki voittaa. Hyvin yksinkertaista, mikä tässä on niin vaikeeta 😀

 

[Thorlak]

"Ukkoutumista" minäkään en pidä ongelmana, jos sen syynä on se, että iäkkäämmät pelaajat ovat edelleen pelaajina parempia kuin nuoremmat.

Näin juuri. Se kertoo vain hyvää miesten pääsarjasta, että pelaajat pystyvät jatkamaan uraansa halutessaan melko vanhoiksi. Naisten puolella ongelma taas on siinä, että monet pelaajat lopettavat uransa hyvin nuorina, vaikka huippuvuosia olisi muutoin jäljellä vaikka kuinka.

 

[Jaska]

Jääkiekossa lipputulojen tasaaminen on melko marginaalista. Tulot tasataan vasta välieristä lähtien ja silloinkin vain lipputulojen osalta. Liiga toimii otteluiden järjestäjänä ja vastaa otteluiden kustannuksista. Liigassa käsittääkseni käytännössä kaikki järjestysmiehet ovat ulkopuolelta palkattua väkeä eikä makkarapalkkalaisia, joten ottelun järjestämisestä aiheutuu ihan oikeasti kustannuksiakin. Monet kunnat, esimerkiksi Kouvola, ottavat jäähallista selvästi korotettua vuokraa play off pelien osalta, eli siitäkin tulee kuluja.

Jako prosentit olivat vuonna 2018 (en nopeasti löytänyt uudempaa tietoa) seuraavat:
1. 23%
2. 18%
3. 13%
4. 11%
5. 8%
6. 7%
7. 6%
8. 5%
9. 3%
10. 2%

Sijoille 11. - 15 tulleet eivät saaneet käsittääkseni senttiäkään.

Jos lipputulojen puhdas voitto Superpesiksessä olisi kulujen jälkeen vaikkapa 250.000 euroa, saisi sijalle 10 tullut siis 5.000 euroa. Kovin suuria hankintoja tällä summalla ei tehtäisi.

 

[Jippo]

Jääkiekossa lipputulojen tasaaminen on melko marginaalista. Tulot tasataan vasta välieristä lähtien ja silloinkin vain lipputulojen osalta. Liiga toimii otteluiden järjestäjänä ja vastaa otteluiden kustannuksista. Liigassa käsittääkseni käytännössä kaikki järjestysmiehet ovat ulkopuolelta palkattua väkeä eikä makkarapalkkalaisia, joten ottelun järjestämisestä aiheutuu ihan oikeasti kustannuksiakin. Monet kunnat, esimerkiksi Kouvola, ottavat jäähallista selvästi korotettua vuokraa play off pelien osalta, eli siitäkin tulee kuluja.

Jako prosentit olivat vuonna 2018 (en nopeasti löytänyt uudempaa tietoa) seuraavat:
1. 23%
2. 18%
3. 13%
4. 11%
5. 8%
6. 7%
7. 6%
8. 5%
9. 3%
10. 2%

Sijoille 11. - 15 tulleet eivät saaneet käsittääkseni senttiäkään.

Jos lipputulojen puhdas voitto Superpesiksessä olisi kulujen jälkeen vaikkapa 250.000 euroa, saisi sijalle 10 tullut siis 5.000 euroa. Kovin suuria hankintoja tällä summalla ei tehtäisi.

Ok, kiitos faktojen kaivamisesta. Pesiksen euromäärillä tulojen tasaamisen pitäisi olla selvästi suurempaa, jotta sellaista systeemiä olisi järkevää edes pystyttää. Syntyy kuitenkin myös turhaa byrokratiaa ym.

Toisaalta neljän sakkiin pääseville seuroille pitää jäädä joku taloudellinen porkkana niin, että hyötyvät itse enemmän, jos pääsevät sinne. Nyt se porkkana on täydet 100 % kotipelien tuloista.

 

[Jaska]

En tiedä, onko itselläni tarpeettoman synkkä kuva liitosta, mutta pelkään pahaa, että jos pleijarituloja alettaisiin tasamaan, liitto ottaisi itselleen päältä esim 40% "kehitystoimintaan".