Miesten Superpesis 2022

[olihansepalo]

😂😂 Ei pitäis ruokkia trollia mut tää oli jo vuosisadan vitsi🤣

Vitsiltä nämä seuroilta tulleet tiedotteet kieltämättä tuntuivat. Perämeren rannikolla ei osattu plus- ja miinuslaskuja ja samalla toivottiin "muutamaa lisäpeliä" kun huomattiin että oltiin lintsattu matikan tunneilta. Lakeuksilla kaikki on hyvin vakuutellaan vaikka yhtään sopimusta ei olla julkaistu harjoituskauden ollessa käynnissä.

 

[pintakraapaasu]

Pelkkää pahansuopaa juoruamista myötätuulessa olevasta lajista, ajassa, jossa on kova pesisbuumi ja finaaleissa oli otteluita loppuunmyyty. Sattuuhan sitä, että yksi seura luopuu sarjasta, toinen jakaa tilinumeroa ja kolmannesta ei kuulu mitään. Kaikki on hyvin, ja kesään mennessä selviää, montako joukkuetta Myötätuuli-Superpesikseen jää. Ainakin viisi suurta pelaa ensi kaudella, sehän takaa että saadaan taas laadukkaat finaalit. Ja Puttekin pääsi heittämään avauskiekon.

 

[Jippo]

Vitsiltä nämä seuroilta tulleet tiedotteet kieltämättä tuntuivat. Perämeren rannikolla ei osattu plus- ja miinuslaskuja ja samalla toivottiin "muutamaa lisäpeliä" kun huomattiin että oltiin lintsattu matikan tunneilta. Lakeuksilla kaikki on hyvin vakuutellaan vaikka yhtään sopimusta ei olla julkaistu harjoituskauden ollessa käynnissä.

Minua on kyllä ihmetyttänyt nämä toiveet "muutamasta lisäpelistä". Se tuntuu olevan aika monen seurapomon toive näinä aikoina.

Myöskään fanit eivät varmaan panisi pahakseen, jos pesispeliin pääsisi kesällä vähän useammin. Jos sarjassa on 28-30 kierrosta toukokuun alun ja elokuun lopun välillä, eli 18 viikossa, se tarkoittaa vain noin 1,5 peliä per viikko. Tietysti pelaajien lomatauko ja Itä-Länsi rytmittävät kesän niin, että välillä pelataan 2 peliä viikossa, välillä ei yhtään peliä.

Minusta kulunut koronakesä oli siinä mielessä hieno, että pesiskausi oli jouduttu tiivistämään alle 3 kuukauteen, jolloin pelejä oli ehkä 3 per viikko. Siinä pysyi seuraajilla koko ajan hyvä tatsi pesikseen, kun ei tullut väliin mitään pitkiä taukoja.

Ketä se oikeasti haittaisi, jos touko-elokuun pesiskausi suunniteltaisiinkin niin, että pelejä tulisi vaikka 35-40 per joukkue? Se tarkoittaisi 18 viikon kaudella välillä 3 peliä per viikko, jos pidetään kiinni lyhyestä kesälomasta pelaajille. Mutta ketä tämä haittaisi?

Arvaan, että valmentajat valittaisivat, että ei ennätä harjoitella pelien välissä. Mutta pitääkö pelien välissä pelikaudella enää oikeasti harjoitellakaan muuta kuin pitää väliin palauttavia harjoituksia ja taktiikkapalavereja? Eikö pimeän talven aikana ole yllin kyllin aikaa harjoitella ja kehittää ominaisuuksia? Eikö sen lyhyen kesän 4 kuukauden ajan voisi pyhittää vain pelaamiseen ja sen esittelemiseen yleisölle, mitä talven harjoittelukaudella on opittu?

Loukkaantumiset eivät lisääntyisi, koska jos pelien määrää lisättäisiin, pelipäiviltä jätettäisiin vastaava määrä harkkoja pois. Kokonaisrasitus pysyisi ennallaan. Bussissa istumista toki tulisi jonkin verran lisää, mutta sen aikana tuskin kukaan loukkaantuu.

Hyödyt olisivat ilmeiset. Lisää pelejä = lisää rahaa. Seurojen ei tarvitsisi kärvistellä rahaongelmissa ja pelaajat saisivat varmasti palkkansa. Katsojat olisivat tyytyväisiä, kun pelejä ja valinnanvaraa olisi enemmän tarjolla.

Näin toimitaan Pohjois-Amerikassa. Montakohan oikeaa harkkaa vaikka NHL-pelaajilla on kauden aikana? Onkohan ensimmäistäkään? Koko ajan suhataan ympäri mannerta ja esiinnytään joka toinen ilta 15.000 hengen yleisöille eri puolilla. Ja rahaa virtaa sisään.

 

[Kupitkaakkoon]

Minua on kyllä ihmetyttänyt nämä toiveet "muutamasta lisäpelistä". Se tuntuu olevan aika monen seurapomon toive näinä aikoina.

Myöskään fanit eivät varmaan panisi pahakseen, jos pesispeliin pääsisi kesällä vähän useammin. Jos sarjassa on 28-30 kierrosta toukokuun alun ja elokuun lopun välillä, eli 18 viikossa, se tarkoittaa vain noin 1,5 peliä per viikko. Tietysti pelaajien lomatauko ja Itä-Länsi rytmittävät kesän niin, että välillä pelataan 2 peliä viikossa, välillä ei yhtään peliä.

Minusta kulunut koronakesä oli siinä mielessä hieno, että pesiskausi oli jouduttu tiivistämään alle 3 kuukauteen, jolloin pelejä oli ehkä 3 per viikko. Siinä pysyi seuraajilla koko ajan hyvä tatsi pesikseen, kun ei tullut väliin mitään pitkiä taukoja.

Ketä se oikeasti haittaisi, jos touko-elokuun pesiskausi suunniteltaisiinkin niin, että pelejä tulisi vaikka 35-40 per joukkue? Se tarkoittaisi 18 viikon kaudella välillä 3 peliä per viikko, jos pidetään kiinni lyhyestä kesälomasta pelaajille. Mutta ketä tämä haittaisi?

Arvaan, että valmentajat valittaisivat, että ei ennätä harjoitella pelien välissä. Mutta pitääkö pelien välissä pelikaudella enää oikeasti harjoitellakaan muuta kuin pitää väliin palauttavia harjoituksia ja taktiikkapalavereja? Eikö pimeän talven aikana ole yllin kyllin aikaa harjoitella ja kehittää ominaisuuksia? Eikö sen lyhyen kesän 4 kuukauden ajan voisi pyhittää vain pelaamiseen ja sen esittelemiseen yleisölle, mitä talven harjoittelukaudella on opittu?

Loukkaantumiset eivät lisääntyisi, koska jos pelien määrää lisättäisiin, pelipäiviltä jätettäisiin vastaava määrä harkkoja pois. Kokonaisrasitus pysyisi ennallaan. Bussissa istumista toki tulisi jonkin verran lisää, mutta sen aikana tuskin kukaan loukkaantuu.

Hyödyt olisivat ilmeiset. Lisää pelejä = lisää rahaa. Seurojen ei tarvitsisi kärvistellä rahaongelmissa ja pelaajat saisivat varmasti palkkansa. Katsojat olisivat tyytyväisiä, kun pelejä ja valinnanvaraa olisi enemmän tarjolla.

Näin toimitaan Pohjois-Amerikassa. Montakohan oikeaa harkkaa vaikka NHL-pelaajilla on kauden aikana? Onkohan ensimmäistäkään? Koko ajan suhataan ympäri mannerta ja esiinnytään joka toinen ilta 15.000 hengen yleisöille eri puolilla. Ja rahaa virtaa sisään.

Pitää kuitenkin muistaa, että toinen on ammattilaissarja, kun toinen ei ole. Pelimäärää kasvattamalla tuskin saadaan rahaa niin paljoa liikkeelle, että edes merkittävä osa voisi pelata ympärivuotisesti ammattilaisena. Harjoituskaudella pelaajilla on omat siviilityönsä/opiskelunsa, eli samoihin harjoitusmääriin ei ole mahdollista tai järkevää päästä.

Pelaajilla on usein asuinpaikkoja muualla kuin seuran kotikaupungissa, jolloin talvikaudella muodostuu haasteeksi pitää säännöllisesti useita koko joukkueen harjoituksia viikossa. Talvikauden tärkeimpiä hetkiä taitavat (joukkuepelin kannalta) olla tiivistahtiset viikonloppuleiritykset yhtenä joukkueena, yksilötreenit voi toki tehdä melkeinpä missä vain.

Heinäkuu on aikalailla tälläistä "ruuhka-aikaa" pelien osalta, mutta tuossa vaiheessa enemmän harjoittelun tarve pitäisi jo olla takanapäin. Alkukausi on vielä tärkeätä aikaa yhteisen harjoittelun osalta.

 

[Thorlak]

Pelkkää pahansuopaa juoruamista myötätuulessa olevasta lajista, ajassa, jossa on kova pesisbuumi ja finaaleissa oli otteluita loppuunmyyty. (...) Kaikki on hyvin, ja kesään mennessä selviää, montako joukkuetta Myötätuuli-Superpesikseen jää. Ainakin viisi suurta pelaa ensi kaudella, sehän takaa että saadaan taas laadukkaat finaalit. Ja Puttekin pääsi heittämään avauskiekon.

En ihan ymmärrä, miksi puhe pesäpallon myötätuulesta on mennyt sinulla niin tunteisiin. Pesäpallolla voi lajina mennä hyvin tai ainakin paremmin kuin lähivuosina, vaikka jokaisessa perinteisessä pesäpallopitäjässä ei pelattaisikaan Superpesistä.

Ruudun katsojamäärät olivat ilmeisen hyviä läpi kesän. Tampereella pesis sai paljon näkyvyyttä niiden ihmisten parissa, jotka eivät pesäpalloa ole aiemmin katsoneet. Viides finaali oli Ruudun kaikkien aikojen katsotuin pesäpallolähetys. Jo puolivälieristä alkaen pudotuspelit olivat kiinnostavimmat kuin moneen vuoteen (tai ehkä ikinä). Sotkamoon, Tampereelle ja Jyväskylään tulee ensi kaudelle entistä paremmat olosuhteet. Neljän suuren joukkoon nousi viides, eli kärki ja realististen mestarijoukkueiden määrä lisääntyi. Kyllä siellä niitä positiivisiakin elementtejä oli mukana.

Kyllä joku vastuu pitää olla seuroillakin. Ei se, että jossain menee hyvin tarkoita sitä, että kaikkialla hommat sujuvat ilman omaa panosta. Jos seura ei paikallisesti kiinnosta niin paljoa, että pelaaminen Superpesiksessä onnistuu, miksi sitä on pakko pääsarjassa rimpuilla?

Esimerkiksi Pattijoen kotipelien yleisömäärät ovat jo vuosia olleet sarjan heikoimpien joukossa. 2015 Pattijoella viimeksi ollut yli tuhannen ihmisen keskiarvo. Silloin yleisömäärä 10., kun joukkueita kaikkiaan 12. 2016 heikoin yleisömäärä (14/14), -17 14/14, -18 13/14, -19 13/14, -20 10/14 ja viime kesänä 2021 yleisömäärä 12/15. Edellinen hyväksi laskettava yleisömäärä on ollut kaudella 2011 eli vuosikymmen sitten (2012 myös tyydyttävä), jolloin Pattijoen katsojakeskiarvo kotipeleissään n. 1600, jolla sijoittui superpesisseurojen joukossa sijalle 6/11.

Yleisömääristä ei voi suoraan päätellä seuran tuloja, mutta uskoisin, että mitä kiinnostavampi joukkue on paikallisesti (tai jopa kansallisesti), sen helpompi yhteistyökumppaneita on houkutella mukaan. Joten jotain osviittaa nuo kotiotteluiden yleisömäärät kuitenkin antavat.

Se, että jollain perinteisellä paikkakunnalla on hommat möhlitty ei kuitenkaan kerro siitä, onko pesäpallo myötätuulessa vai ei. Myötätuuli on sitäpaitsi aika lievä ilmaisu. Siinä riittää, että menee vähän paremmin kuin muutamana aiempana kautena ja suunta on oikea. Kyllä siellä silti joku ankkuri saattaa vahtia hidastaa ennen kuin se saadaan nostettua ylös.

 

[Jaska]

Jos aamuvirkut olisivat saaneet tahtonsa läpi ja asia olisi mennyt EU:n alkuperäisen aikataulun mukaan, ensi kesänä ei olisi enää kesäaikaa. Jos suomi olisi valinnut ajakseen normaaliajan, tarkoittaisi se sitä, että pimeä tulisi kesällä tuntia aikaisemmin. Näin ollen jo elokuun alkupuolena arkipelien alkamisaikaa olisi jouduttu aikaistamaan, mikä näkyy heti yleisömäärissä. Pahiten tämä olisi kolahtanut Imatran ja kouvolaan, jotka ovat sekä idässä että etelässä. Lännessä ja pohjoisessa olevat seurat pärjäisivät vähän paremmin (etelä pohjoinen ero kaventuu syyspäivän tasausta lähestyttäessä).

Hanketta kesäajasta luopumiseksi ei ole käsittääkseni kuopattu, vaikka se on juuri nyt jäissä. Kunhan joku puheenjohtajamaa ottaa asian ajaakseen, voi kesäajan loppu olla piankin käsillä. Siinä on sitten taas haaste pesäpallon yleisömäärille ja seurojen tuloille.

 

[Jippo]

Pitää kuitenkin muistaa, että toinen on ammattilaissarja, kun toinen ei ole. Pelimäärää kasvattamalla tuskin saadaan rahaa niin paljoa liikkeelle, että edes merkittävä osa voisi pelata ympärivuotisesti ammattilaisena. Harjoituskaudella pelaajilla on omat siviilityönsä/opiskelunsa, eli samoihin harjoitusmääriin ei ole mahdollista tai järkevää päästä.

Pelaajilla on usein asuinpaikkoja muualla kuin seuran kotikaupungissa, jolloin talvikaudella muodostuu haasteeksi pitää säännöllisesti useita koko joukkueen harjoituksia viikossa. Talvikauden tärkeimpiä hetkiä taitavat (joukkuepelin kannalta) olla tiivistahtiset viikonloppuleiritykset yhtenä joukkueena, yksilötreenit voi toki tehdä melkeinpä missä vain.

Heinäkuu on aikalailla tälläistä "ruuhka-aikaa" pelien osalta, mutta tuossa vaiheessa enemmän harjoittelun tarve pitäisi jo olla takanapäin. Alkukausi on vielä tärkeätä aikaa yhteisen harjoittelun osalta.

Minusta ottelumäärän lisääminen noin 10 pelillä per joukkue ei vaikuttaisi ammatimaisuuden tasoon juuri yhtään. Tilanne olisi silloinkin ihan sama kuin nykyään. Osa joukkueesta asuu paikkakunnalla ympäri vuoden ja treenaa iltaisin yhdessä. Huhti-toukokuussa, vähän ennen kuin sarja alkaa, otetaan sitten vapaata töistä pelikauden ajaksi. Siitä lähtien myös matkalaukkupelaajat muuttavat joukkueen paikkakunnalle ja treenaavat ja asuvat siellä yhdessä muun joukkueen kanssa pelikauden loppuun asti. Sitten kun pelit on pelattu, matkapelaajat siirtyvät taas talvisijoilleen.

Pesis on siinä suhteessa otollinen laji, että voit pelata huipputasolla asumatta ympäri vuoden samalla paikkakunnalla muun joukkueen kanssa. Vaikka jokerilyöjä voi hyvin vedellä palloja pressuun ja käydä siviilitöissä toisella puolella Suomea talven ajan. Vasta sitten pitää ottaa töistä vapaata ja muuttaa joukkueen luo, kun sarjan alku on lähellä.

 

[olihansepalo]

En ihan ymmärrä, miksi puhe pesäpallon myötätuulesta on mennyt sinulla niin tunteisiin. Pesäpallolla voi lajina mennä hyvin tai ainakin paremmin kuin lähivuosina, vaikka jokaisessa perinteisessä pesäpallopitäjässä ei pelattaisikaan Superpesistä.

Ruudun katsojamäärät olivat ilmeisen hyviä läpi kesän. Tampereella pesis sai paljon näkyvyyttä niiden ihmisten parissa, jotka eivät pesäpalloa ole aiemmin katsoneet. Viides finaali oli Ruudun kaikkien aikojen katsotuin pesäpallolähetys. Jo puolivälieristä alkaen pudotuspelit olivat kiinnostavimmat kuin moneen vuoteen (tai ehkä ikinä). Sotkamoon, Tampereelle ja Jyväskylään tulee ensi kaudelle entistä paremmat olosuhteet. Neljän suuren joukkoon nousi viides, eli kärki ja realististen mestarijoukkueiden määrä lisääntyi. Kyllä siellä niitä positiivisiakin elementtejä oli mukana.

Kyllä joku vastuu pitää olla seuroillakin. Ei se, että jossain menee hyvin tarkoita sitä, että kaikkialla hommat sujuvat ilman omaa panosta. Jos seura ei paikallisesti kiinnosta niin paljoa, että pelaaminen Superpesiksessä onnistuu, miksi sitä on pakko pääsarjassa rimpuilla?

Esimerkiksi Pattijoen kotipelien yleisömäärät ovat jo vuosia olleet sarjan heikoimpien joukossa. 2015 Pattijoella viimeksi ollut yli tuhannen ihmisen keskiarvo. Silloin yleisömäärä 10., kun joukkueita kaikkiaan 12. 2016 heikoin yleisömäärä (14/14), -17 14/14, -18 13/14, -19 13/14, -20 10/14 ja viime kesänä 2021 yleisömäärä 12/15. Edellinen hyväksi laskettava yleisömäärä on ollut kaudella 2011 eli vuosikymmen sitten (2012 myös tyydyttävä), jolloin Pattijoen katsojakeskiarvo kotipeleissään n. 1600, jolla sijoittui superpesisseurojen joukossa sijalle 6/11.

Yleisömääristä ei voi suoraan päätellä seuran tuloja, mutta uskoisin, että mitä kiinnostavampi joukkue on paikallisesti (tai jopa kansallisesti), sen helpompi yhteistyökumppaneita on houkutella mukaan. Joten jotain osviittaa nuo kotiotteluiden yleisömäärät kuitenkin antavat.

Se, että jollain perinteisellä paikkakunnalla on hommat möhlitty ei kuitenkaan kerro siitä, onko pesäpallo myötätuulessa vai ei. Myötätuuli on sitäpaitsi aika lievä ilmaisu. Siinä riittää, että menee vähän paremmin kuin muutamana aiempana kautena ja suunta on oikea. Kyllä siellä silti joku ankkuri saattaa vahtia hidastaa ennen kuin se saadaan nostettua ylös.

Hyvä teksti. Tämä totuus tuntuu olevan pahapaikka palstalla yllättävän monelle.

 

[Kupitkaakkoon]

Minusta ottelumäärän lisääminen noin 10 pelillä per joukkue ei vaikuttaisi ammatimaisuuden tasoon juuri yhtään. Tilanne olisi silloinkin ihan sama kuin nykyään. Osa joukkueesta asuu paikkakunnalla ympäri vuoden ja treenaa iltaisin yhdessä. Huhti-toukokuussa, vähän ennen kuin sarja alkaa, otetaan sitten vapaata töistä pelikauden ajaksi. Siitä lähtien myös matkalaukkupelaajat muuttavat joukkueen paikkakunnalle ja treenaavat ja asuvat siellä yhdessä muun joukkueen kanssa pelikauden loppuun asti. Sitten kun pelit on pelattu, matkapelaajat siirtyvät taas talvisijoilleen.

Pesis on siinä suhteessa otollinen laji, että voit pelata huipputasolla asumatta ympäri vuoden samalla paikkakunnalla muun joukkueen kanssa. Vaikka jokerilyöjä voi hyvin vedellä palloja pressuun ja käydä siviilitöissä toisella puolella Suomea talven ajan. Vasta sitten pitää ottaa töistä vapaata ja muuttaa joukkueen luo, kun sarjan alku on lähellä.

Sitten pitää enää päättää, olisiko lisäotteluiden toteuttamiseksi paras tapa 3-kertainen runkosarja, ylemmät/alemmat jatkosarjat vai x-määrä maantieteellistä lisäottelua. Lisäotteluiden osuutta tuskin voi nostaa noin kolmannekseen/neljännekseen koko kauden peleistä, eli kolmas kierros runkosarjaa tai jatkosarjat olisivat kai seuraavaksi harkinnassa.

 

[Jippo]

Sitten pitää enää päättää, olisiko lisäotteluiden toteuttamiseksi paras tapa 3-kertainen runkosarja, ylemmät/alemmat jatkosarjat vai x-määrä maantieteellistä lisäottelua. Lisäotteluiden osuutta tuskin voi nostaa noin kolmannekseen/neljännekseen koko kauden peleistä, eli kolmas kierros runkosarjaa tai jatkosarjat olisivat kai seuraavaksi harkinnassa.

Jos minulta kysyt, niin 3 x runkosarja. Se on reiluin ja oikeudenmukaisin.

Tosin jos joukkueita on vain 12, ei siitäkään tule kuin 33 peliä. 13 joukkueella tulisi 36 peliä, mikä olisi parempi.

Eiköhän sovita Elmon esityksen mukaisesti niin, että vielä ensi kaudeksi ei pudoteta ketään, vaan pelataan 13 joukkueella 3-kertainen runkosarja, jolloin kaikille tulee 18 kotipeliä. Silloin yksikään pelaaja ei menettäisi työpaikkaansa. Siinä PattU:lle, JymyJusseille ja muille apua tarvitseville keino, jolla saisivat ainakin vähän helpotettua taloustilannettaan.

 

[Pesäveikko]

Jos minulta kysyt, niin 3 x runkosarja. Se on reiluin ja oikeudenmukaisin.

Tosin jos joukkueita on vain 12, ei siitäkään tule kuin 33 peliä. 13 joukkueella tulisi 36 peliä, mikä olisi parempi.

Eiköhän sovita Elmon esityksen mukaisesti niin, että vielä ensi kaudeksi ei pudoteta ketään, vaan pelataan 13 joukkueella 3-kertainen runkosarja, jolloin kaikille tulee 18 kotipeliä. Silloin yksikään pelaaja ei menettäisi työpaikkaansa. Siinä PattU:lle, JymyJusseille ja muille apua tarvitseville keino, jolla saisivat ainakin vähän helpotettua taloustilannettaan.

Lisäkausi pelastaa tai sitten ei. Siilinjärvi luopui, koska tunnelin päässä ainoa valo oli kohti tuleva juna.

 

[Jaska]

36 runkosarjapeliä + maksimissaan yhteensä 15 puolivälierä, välierä ja finaalipeliä = 51 peliä, pronssiotteluun joutuneilla 49. Tämä kaikki reiluun neljään kuukauteen. Voi tulla ähky niin pelaajille kuin faneillekin.

 

[MieVaan]

36 runkosarjapeliä + maksimissaan yhteensä 15 puolivälierä, välierä ja finaalipeliä = 51 peliä, pronssiotteluun joutuneilla 49. Tämä kaikki reiluun neljään kuukauteen. Voi tulla ähky niin pelaajille kuin faneillekin.

Onko pakko pelata a)paras viidestä b) puolivälieriä ja c) ylipäätään pudotuspelejä?

 

[Jippo]

36 runkosarjapeliä + maksimissaan yhteensä 15 puolivälierä, välierä ja finaalipeliä = 51 peliä, pronssiotteluun joutuneilla 49. Tämä kaikki reiluun neljään kuukauteen. Voi tulla ähky niin pelaajille kuin faneillekin.

Eikös pelikausi mene niin, että toukokuun alusta elokuun loppuun pelataan runkosarjaa = 18 viikkoa. Sitten pleijarit syyskuussa sillä tahdilla ja sillä systeemillä kuin hyväksi nähdään. Tänä kesänä taisi olla aika tiivis tahti pleijareissa, kolme paras viidestä sarjaa tungettuna neljään viikkoon. Mutta en huomannut, että kukaan olisi pelitahtia syyskuussa valittanut. Sotkamo kyllä oli selvästi puhki Vimpeliä vastaan jouduttuaan ensin tiukille JoMan kanssa. Mutta niinhän se pitää pleijareissa ollakin, että jos olet hyvä ja voitat sarjasi 3-0, saat siitä hyötyä lepoaikana ennen seuraavaa sarjaa. Se on osa pleijareita.

Minä näkisin katsojana asian niin, että runkosarjan aikana en kyllä yhtään mieti, kuinka monta peliä ja millä tahdilla pleijareissa ehkä tulee tai sitten ei tule. Sitähän ei voi etukäteen tietää. Käsittelisin runkosarjan otteluohjelmassa erikseen ja sitten pleijarit erikseen.

Jos runkosarjassa olisi vaikka 36 ottelua 18 viikossa, ja niistä 2 olisi välissä lomaviikkoja, jokaiselle joukkueelle tulisi 36 ottelua 16 viikon sisään. Se tarkoittaisi normiviikolla 2 ottelua. Lisäksi olisi 4 sellaista viikkoa, jolloin otteluita tulisi 3.

Katsojan kannalta kotipelejä tulisi 18 peliä 18 viikossa. Keskimäärin peli per viikko. Onko se sitten niin paljon, että tulee ähky? Joillekin varmaan on, ja tulisivat vain parhaisiin peleihin. Kestofanit katsoisivat kaikki kotipelit ja saisivat makeaa kerran viikossa. Minusta se ei olisi kyllä liikaa.

 

[Pystärilaaka]

Minua on kyllä ihmetyttänyt nämä toiveet "muutamasta lisäpelistä". Se tuntuu olevan aika monen seurapomon toive näinä aikoina.

Myöskään fanit eivät varmaan panisi pahakseen, jos pesispeliin pääsisi kesällä vähän useammin. Jos sarjassa on 28-30 kierrosta toukokuun alun ja elokuun lopun välillä, eli 18 viikossa, se tarkoittaa vain noin 1,5 peliä per viikko. Tietysti pelaajien lomatauko ja Itä-Länsi rytmittävät kesän niin, että välillä pelataan 2 peliä viikossa, välillä ei yhtään peliä.

Minusta kulunut koronakesä oli siinä mielessä hieno, että pesiskausi oli jouduttu tiivistämään alle 3 kuukauteen, jolloin pelejä oli ehkä 3 per viikko. Siinä pysyi seuraajilla koko ajan hyvä tatsi pesikseen, kun ei tullut väliin mitään pitkiä taukoja.

Ketä se oikeasti haittaisi, jos touko-elokuun pesiskausi suunniteltaisiinkin niin, että pelejä tulisi vaikka 35-40 per joukkue? Se tarkoittaisi 18 viikon kaudella välillä 3 peliä per viikko, jos pidetään kiinni lyhyestä kesälomasta pelaajille. Mutta ketä tämä haittaisi?

Arvaan, että valmentajat valittaisivat, että ei ennätä harjoitella pelien välissä. Mutta pitääkö pelien välissä pelikaudella enää oikeasti harjoitellakaan muuta kuin pitää väliin palauttavia harjoituksia ja taktiikkapalavereja? Eikö pimeän talven aikana ole yllin kyllin aikaa harjoitella ja kehittää ominaisuuksia? Eikö sen lyhyen kesän 4 kuukauden ajan voisi pyhittää vain pelaamiseen ja sen esittelemiseen yleisölle, mitä talven harjoittelukaudella on opittu?

Loukkaantumiset eivät lisääntyisi, koska jos pelien määrää lisättäisiin, pelipäiviltä jätettäisiin vastaava määrä harkkoja pois. Kokonaisrasitus pysyisi ennallaan. Bussissa istumista toki tulisi jonkin verran lisää, mutta sen aikana tuskin kukaan loukkaantuu.

Hyödyt olisivat ilmeiset. Lisää pelejä = lisää rahaa. Seurojen ei tarvitsisi kärvistellä rahaongelmissa ja pelaajat saisivat varmasti palkkansa. Katsojat olisivat tyytyväisiä, kun pelejä ja valinnanvaraa olisi enemmän tarjolla.

Näin toimitaan Pohjois-Amerikassa. Montakohan oikeaa harkkaa vaikka NHL-pelaajilla on kauden aikana? Onkohan ensimmäistäkään? Koko ajan suhataan ympäri mannerta ja esiinnytään joka toinen ilta 15.000 hengen yleisöille eri puolilla. Ja rahaa virtaa sisään.

Nyt oli sitten semmoinen kirjoitus, että kirjoittajalla ei voi olla mitään tajua kilpaurheilusta, ominaisuuksien kehittämisestä, pelin kehittämisestä ja palautumisesta. Eikä myöskään katsojakäyttäytymisestä. Uskomatonta soopaa. Toinen vaihtoehto on, että tämä oli kieli poskessa kirjoitettu. 😂

 

[Jippo]

Nyt oli sitten semmoinen kirjoitus, että kirjoittajalla ei voi olla mitään tajua kilpaurheilusta, ominaisuuksien kehittämisestä, pelin kehittämisestä ja palautumisesta. Eikä myöskään katsojakäyttäytymisestä. Uskomatonta soopaa. Toinen vaihtoehto on, että tämä oli kieli poskessa kirjoitettu. 😂

Voitko vähän täsmentää? Kirjoittajalla on aika pitkäaikainen kokemus niin kilpaurheilemisesta, valmentamisesta, seurapuolelta kuin katsomostakin. Mikään kirjoittajan omista lajeista ei kylläkään ole ollut pesäpallo, toinen pallopeli kylläkin.

 

[Pystärilaaka]

Voitko vähän täsmentää? Kirjoittajalla on aika pitkäaikainen kokemus niin kilpaurheilemisesta, valmentamisesta, seurapuolelta kuin katsomostakin. Mikään kirjoittajan omista lajeista ei kylläkään ole ollut pesäpallo, toinen pallopeli kylläkin.

Normaalisti runkosarjaa on pelattu jostain toukokuun toiselta viikolta elokuun loppupuolelle. Viikkoja on vähemmän kuin mitä laskit. Välissä on valmistumisviikonloppu, juhannus ja Itä-Länsi. Pesäpallossa ei pidetä mitään kahden viikon kesälomia kesken runkosarjan. Pelejä on nyt jo liikaa. Kukaan ei jaksa käydä monta kertaa viikossa katsomassa pelejä, loputkin siirtyvät Ruudun äärelle. Katsojien mielenkiinto ei riitä. Joo, varmaan Tampereella.

Pelien välissä pitää olla riittävästi palautusta ja mahdollisuus harjoitella ja kehittää peliä. Jos harkkoja korvataan peleillä, pelin taso kärsii ja loukkaantumisriski kasvaa. Etenijät ovat todella kovilla jo nyt. Vielä kun lisätään niitä bussikilometrejä ja pelejä, niin loukkaantumisriski moninkertaistuu. Ja jalat eivät kulje. Pelin taso kärsii, tulee paljon ohipelejä. Pelaajarosteria pitää kasvattaa usealla pelaajalla ja kierrättää miehistöä, jolloin taas pelin taso ja yleisön mielenkiinto kärsii.

Lisää pelejä ei ole lisää rahaa. Jossain vaiheessa tämä yhtälö menee rikki. Nytkin monella paikkakunnalla on tilanne, että hyvä kun saadaan ottelutuloilla kulut katettua. Siitä ei jää mitään käteen. Palkkoja pitää nostaa, jos pelimäärä kasvaa. Siitä ei jää mitään käteen, ei mitään.

 

[Thorlak]

Pelejä on nyt jo liikaa. Kukaan ei jaksa käydä monta kertaa viikossa katsomassa pelejä, loputkin siirtyvät Ruudun äärelle. Katsojien mielenkiinto ei riitä.

Kaikessa on aina puolensa. Pesäpallon pääsarjaa pelataan melko usealla sellaisella paikkakunnalla, jossa monet joukkueen kannattajat eivät asu, mutta käyvät kesällä kerran tai kaksi. On ne sitten vanhoja kotiseutuja, mökkipaikkakuntia tai jotain muuta. Itsellekin on käynyt usein niin, että ainut pätkä kesässä kun olisi päässyt paikan päälle, ei olekaan ollut yhtään kotipeliä.

Yleisön kiinnostuksesta tiiviimpään pelitahtiin olisi tällä kaudella saanut muuten hyvää dataa, mutta korona on varmasti vaikuttanut yleisötapahtumiin lähtemisessä. Siksi tämän tai edellisen kauden yleisömäärät eivät ole vertailukelpoisia aiempiin. Ruudun kautta ainakin oli selvää kiinnostusta, vaikka tiiviissä tahdissa pelattiinkin.

 

[Jippo]

Kaikessa on aina puolensa. Pesäpallon pääsarjaa pelataan melko usealla sellaisella paikkakunnalla, jossa monet joukkueen kannattajat eivät asu, mutta käyvät kesällä kerran tai kaksi. On ne sitten vanhoja kotiseutuja, mökkipaikkakuntia tai jotain muuta. Itsellekin on käynyt usein niin, että ainut pätkä kesässä kun olisi päässyt paikan päälle, ei olekaan ollut yhtään kotipeliä.

Yleisön kiinnostuksesta tiiviimpään pelitahtiin olisi tällä kaudella saanut muuten hyvää dataa, mutta korona on varmasti vaikuttanut yleisötapahtumiin lähtemisessä. Siksi tämän tai edellisen kauden yleisömäärät eivät ole vertailukelpoisia aiempiin. Ruudun kautta ainakin oli selvää kiinnostusta, vaikka tiiviissä tahdissa pelattiinkin.

Avaan vielä, mistä tämä ajatukseni 13 joukkueen 3-kertaisesta runkosarjasta, eli 36 ottelusta, lähti.

1) Pattijoen johto perusteli joukkueen vaikeaa tilannetta sillä, että "otteluita olisi pitänyt olla muutama enemmän", jotta budjetti olisi pitänyt.

2) Kuluneella koronakaudella runkosarja oli poikkeuksellisesti tiivistetty vain 12 viikon mittaiseksi. Sarja alkoi vasta 2.6., koska haluttiin väistää toukokuun koronarajoituksia. Viimeinen kierros pelattiin 24.8. Runkosarjan pituus oli 28 ottelua niillä joukkueilla, joille ei osunut koronakaranteeneja. Nämä joukkueet urakoivat siis 28 ottelua vain 12 viikossa.

Minusta lajin aktiivisena seuraajana kesä oli hieno! Hyviä pesispelejä tuli sopivin välein. Jos katsoi Ruudusta muidenkin kuin omien suosikkijoukkueiden pelejä, jännättävää löytyi melkein joka illalle. Kerrassaan hieno pesiskesä!

Nyt yhdistän ehdotuksessani nämä kaksi asiaa. Entäs, jos myös ensi kesänä pelattaisiin melkein yhtä tiiviillä rytmillä, mutta kausi aloitettaisiin jo normaalikauden tapaan eli toukokuun alussa? Tänä kesänä toukokuussa pelattiin koronan takia vain harkkapelejä ilman yleisöä. Mutta mitäs jos ensi keväänä aloitettaisiin runkosarja jo vapun jälkeisellä viikolla, ja pelitahti olisi MELKEIN (ei aivan) yhtä tiivis kuin tänä kesänä?

Sillä tavalla saataisiin helposti kaikille 13 joukkueelle 36 ottelua runkosarjassa. Toukokuulle pitäisi sijoittaa 2 peliä per viikko, niin päästäisiin 36 peliin. Samalla voitaisiin antaa lisenssisyynissä oleville viidelle joukkueelle armonaikaa ensi kesään, jolloin ne voisivat lisäotteluilla paikata talouttaan.

Toinen vaihtoehto on, että höllätään pelitahtia tästä poikkeuksellisesta koronakesästä. Palataan entiseen rytmiin, jossa ne 28 peliä ripotellaan kuukautta pidemmälle ajanjaksolle kuin tällä kaudella. Silloin jää pelien väliin tätä kautta enemmän löysää aikaa käytettäväksi harjoitteluun, palautumiseen, pelaajien vapaapäiviin ym.

Minusta fanina 36 ottelun runkosarja tiiviillä tahdilla tämän kesän malliin olisi ilman muuta parempi. Jos ja kun kaikkia ei kiinnosta katsoa pelejä niin tiiviisti kuin tänä kesänä, niin ei ole pakko tulla peleihin. Tulkaa sitten vaan niihin peleihin, mitkä kiinnostaa. Minusta olisi kuitenkin hyvä tarjota tämän kauden tapaan faneille mahdollisuutta tiiviimpään ottelutahtiin. Parin koronakesän jälkeen myös yleisöllä on varmasti halua nähdä live-urheilua. Sehän on nähty jo jääkiekon yleisömäärissä.

 

[LBC]

Sotkamo kyllä oli selvästi puhki Vimpeliä vastaan jouduttuaan ensin tiukille JoMan kanssa. Mutta niinhän se pitää pleijareissa ollakin, että jos olet hyvä ja voitat sarjasi 3-0, saat siitä hyötyä lepoaikana ennen seuraavaa sarjaa.

Mutta eikös Sotkamo saanut 3-0 -sarjasta sitten lepoaikaa ennen kuin Vimpelin kohtasivat?