Onhan tää kiinnostava statistiikka. Kiitos ajatusten herättelemisestä! Ja kyllä kai tosiaan voisi ajatella, että jos tilanne jatkuu samana kuin nyt vielä pidempään, tällaisen logiikan kannalle on jossain vaiheessa pakko myöntyä. Nyt kuitenkin pitäisin itse tärkeänä saada tartuttamislukuja ja "viruskapitaalia" vielä alemmas, koska Suomi on kaikesta huolimatta selvinnyt toistaiseksi maailman mittakaavassa erittäin vähällä. Tuntuisi vain hullulta uhrata jo tehdyillä uhrauksilla saavutettua nykyistä tilannetta ja heiluttaa laivaa yhtään enemmän kuin on "ihan pakko".
Toisaalta myös: tilastot on yksi ehdottomasti tärkeä puoli asioita, mutta ennen kuin niiden ehdoilla voitaisiin lähteä asioita oikeasti toteuttamaan, tulisi mukaan tosi monia käytännön asioita, joita on äärimmäisen vaikea numeraalisesti mitata ja laittaa exceliin. Turvavälien toteuttaminen vaatisi paljon suunnittelemista, valmistelua ja vapaaehtoisia paimentajia esimerkiksi matsin alussa, lopussa ja väliajalla. Kaljaa tuskin myytäisiin (koska päihtyneemmät ovat huolettomampia), mikä taas vaikuttaisi tuloihin, sama voisi koskea makkara- ja oheiskamamyyntiä. Sitten tulisi potentiaalisesti imagohaittaa, jos pesisväki aloittaisi ennen muita jne. jne. Myös pelaajien pelirauhaan asetelma varmasti vaikuttaisi. Ja edelleen: jos yksikin tuhannesta käyttää tilannetta hyväkseen ja käyttäytyy yhteisten pelisääntöjen vastaisesti kiusantekomielessä, hyvä idea voi romuttua jne.
Tämä kausi saattaa hyvinkin mennä plörinäksi, ja kyllä se itselleni luultavasti loppujen lopuksi vain helpotus tulee olemaan surusta huolimatta. En oikein usko, että pystyisin edes nauttimaan matseista, koska takaraivossa jyllästäisivät samalla kaikki koronamietteet. Toisaalta tosiaan, jos tilanne jatkuu samantyyppisenä kuin nyt todella pitkään ja tilanne seisoo, varmasti myös tietty henkinen karaistuminen alkaa olla eri tasolla. Plus sitten se, että joskus ensi maaliskuussa kovaa faktatietoa viruksesta on jo huomattavasti enemmän - mm. siitä miten realistista sen nitistäminen on ylipäätään vai pitääkö sen kanssa todellakin mieluummin oppia elämään. Mutta kyllä nämä Tilastoniilon mietteet antoivat itselleni perspektiiviä pitkän aikavälin tulevaisuuden hahmottamiseen ja "haltuunottamiseen" tunteidenkin tasolla. Yksi ahdistavimpia juttujahan tässä kaikessa on epämääräisyys ja epätietoisuus ja se, että tulevaisuus on niin kovin epävarma, jonkinlainen musta aukko, jota ei oikein ilkene ajatellakaan. Siksi Tilastoniilon rationaalinen kommentti oli oikein virkistävä!