Hyvinkään Tahko 2024

[Pallo hallussa]

Jos teillä on tarve etenijäjokerille, eikö teillä ole siellä omasta takaa tähän juuri sopiva mies, Tuomi?

Eikös kyse ole kuitenkin aika nopeasta kaverista, jota varmaan tänä vuonna jalkavamma hidasti jonkun verran?

Tarvittaessa pystyy tulemaan myös räpylään paikkaamaan kesken pelin, ei kai tuollaiseen rooliin kannata ostomiestä hommata, vaan antaa omalle juniorille tilaisuus, kun juuri optimaaliset ominaisuudet omaava sellainen löytyy?

 

[Elk]

Jos teillä on tarve etenijäjokerille, eikö teillä ole siellä omasta takaa tähän juuri sopiva mies, Tuomi?

Eikös kyse ole kuitenkin aika nopeasta kaverista, jota varmaan tänä vuonna jalkavamma hidasti jonkun verran?

Tarvittaessa pystyy tulemaan myös räpylään paikkaamaan kesken pelin, ei kai tuollaiseen rooliin kannata ostomiestä hommata, vaan antaa omalle juniorille tilaisuus, kun juuri optimaaliset ominaisuudet omaava sellainen löytyy?

Tästä samaa mieltä, ja olenkin vähän kummastellut haikailua ulkopuolelta hankittavan etenijäjokerin perään. Tuomihan oli keväällä ennen pahaa loukkaantumistaan samalla tavalla positiivinen tapaus kuin miksi Kyhyräinen osoittautui. Meni ihan hyvin kentälle ja löi kevyestä varrestaan huolimatta vakuuttavasti pomppua, mikä on aika harvinaista Tahkon joukkueessa. Palattuaan loukkaantumisestaan ei ymmärrettävästi ollut samassa vedossa eikä varmaaankaan ollut niin hyvin parantunutkaan, että olisi samalla tavalla pystynyt pelaamaankaan kuin ennen loukkaantumistaan, minkä saattoi myös päätellä lyöntijärjestyksestä niissä peleissä missä loppukaudella pelasi.

 

[Trone]

Jos teillä on tarve etenijäjokerille, eikö teillä ole siellä omasta takaa tähän juuri sopiva mies, Tuomi?

Eikös kyse ole kuitenkin aika nopeasta kaverista, jota varmaan tänä vuonna jalkavamma hidasti jonkun verran?

Tarvittaessa pystyy tulemaan myös räpylään paikkaamaan kesken pelin, ei kai tuollaiseen rooliin kannata ostomiestä hommata, vaan antaa omalle juniorille tilaisuus, kun juuri optimaaliset ominaisuudet omaava sellainen löytyy?

Täysin samaa mieltä. Etenijäjokerin rooli on se perinteinen rooli millä omia junnuja tuodaan Superiin. Koko syksy, talvi ja kevät aikaa treenata kentällemenorepertuaaria, missä ei varmasti haittaa se, että joukkuekaverina on kentällemenojen kuningas Nurmio. Kyllä minä sen kolmannen jokerin paikan täyttäisin juurikin Tuomella tai Kuitusella (jos jatkaa Tahkossa ja moinen rooli motivoi tarpeeksi jatkamaan ellei yhdeksikköön säännöllisesti pääse).

 

[MieVaan]

Onhan Tahkolla sopimuspelaajana Elmo Peltonenkin.

Ykköspesiksen kuudenneksi eniten nollasta kentällemenoja ja kahdenkymmenen eniten kentällemenoja tehneen joukossa viidenneksi paras prosentti (65,22%). ja Peltonen paransi kauden aikana, varusmiesaikana ja heti palveluksen jälkeen tekeminen ei ollut niin hyvää kuin loppukaudesta.

 

[Trone]

Mitä siihen K-T:hen tulee niin käsittääkseni mies oli lähtiessään ilmoittanut halustaan pelata vielä Tahkossa, ja kyllä hän ensi kaudella pelaa jos Pokela ja seurajohto näin haluavat.

Vaikkei K-T olekaan ”must-have” -palanen niin olisihan hän silti oiva vahvistus joukkueeseen ja liittyisihän siihen myös urheiluromantiikkaa jos hän palaisi takaisin. Eli mielelläni K-T:n ensi kaudella taas Tahkon pelipaidassa näkisin.

Sitten tulisi kyllä positiivista ongelmaan kokoonpanon rakentamiseen. Rakentakaapa tällä porukalla lyöntijärjestys ja ulkopelipaikat, väistämättä kovia pelaajia joutuu jättämään myös reserviin (kursiivilla ”omat pojat”):

- Nurmio
- Eskelinen
- Huusko
- Alanen
- Lehtola
- J. Niemi
- Ikonen
- Patova
- Raesmaa
- Kyhyräinen
- Tuomi
- Korhonen?
- Kuosa
- Kuitunen?

Jos lähtee ulkopelipaikkojen selkeistä tapauksista liikkeelle niin: Lukkariksi luonnollisesti Alanen. Koppareiksi Nurmio ja Raesmaa. Muita vaihtoehtoja koppareiksi ei taida pahemmin olla ellei sitten Patova siirtyisi Nurmion kopparipariksi (Patova pelasi osan kaudesta 2018 kopparina), mutta tähän en usko, koska sen verran vahvaa potentiaalia Raesmaassa on. Etukentälle Kuosa (1V) ja Lehtonen (S). Kakkospolttajaksi tuohon pelipaikkaan erittäin hyvin kotiutunut Eskelinen.

Nyt on jo täytetty ulkopelipaikoista 6/9. Jäljellä vielä 3-polttajan sekä 2- ja 3-vahtien paikat. Nyt menee jo hieman kimurantimmaksi:

• Ikonen pelasi päättyneellä kaudella 2-vahtina ja toissakaudella 3-polttajana, sitä ennen myös Kiteellä molemmissa rooleissa.
• Patova puolestaan pelasi päättyneellä kaudella 3-polttajana, kausina 2020-2022 3-vahtina ja sitä edeltävinä kausina 3-polttajana, 2-vahtina, 3-vahtina ja kopparinakin.
• Huusko on pelannut Mansessa etupäässä 3-vahtina ja sitä ennen Tahkossa 2-polttajana kaudella 2022 ja 2-vahtina kaudella 2021.
• Kyhyräinen puolestaan pelasi päättyneellä kaudella etupäässä 3-vahtina, mutta myös joitakin pelejä 2-vahtina ja siepparinakin.

Eli tuossa on nyt neljä kandidaattia kolmelle ulkopelipaikalle. Joten ulkopelisuoriutumisen lisäksi pitää tarkastella nyt tarkemmin myös kyseisten herrojen roolia sisäpelissä. Vahvaa mutuilua: Huusko on erittäin hyvä vaihtaja ja etenee pesänvälejäkin ihan siedettävästi. Patova ei yhtä hyvä vaihtaja, mutta parempi kotiuttaja, etenijänä about samaa tasoa Huuskon kanssa. Ikonen ei mikään etenijätyyppi, mutta vaihtajana jostakin Huuskon ja Patovan välimaastosta sekä kotiuttaja about samaa tasoa Patovan kanssa. Kyhyräinen etenijänä about samaa tasoa Huuskon ja Patovan kanssa (ehkä aavistuksen parempi?), vaihtajana aikalailla Patovan tasoa (eli heikompi kuin Ikonen ja Huusko) ja kotiuttajana ei vielä ihan Ikosen ja Patovan tasoinen. Eli aika tasaista sisäroolien kannalta, pienillä painotuseroilla.

Mutta Huusko kuitenkin nelikon paras vaihtaja, joten hänet yhdeksikköön. Jäljellä vielä kaksi pelipaikkaa ja kolme kandidaattia. Ikonen ymmärtääkseni tärkeässä roolissa ulkopelin johtajana, joten toinen jäljellä olevista ulkopelipaikoista hänelle. Jäljellä Patova ja Kyhyräinen. Patovan kausi 2022 vahvoine kotiutuksineen ja läpilyönteineen vahvasti mielessä joten sen perusteella Patova numerolla lyöjäksi ja viimeiseen vapaaseen ulkopelipaikkaan. Vahvan kauden pelannut, nälkäinen ja ison potentiaalin Kyhyräinen jokeriksi ja rotaatiopelaajaksi kirittämään joukkueen tervehenkistä sisäistä kilpailua pelipaikoista.

Ja Tuomi taustalle kirittämään ja kilpailemaan jokeripaidasta. Tässä skenaariossa Kuituselle ei olisi enää mielestäni tilaa koska tuskin ihan vain reserviläiseksi haluaa.

Tällä perusteella, Huuskon palatessa Tahkon vahvuuteen, kokoonpano olisi ehkäpä seuraavanlainen:
1. Nurmio 3K
2. Eskelinen 2P
3. Huusko 3V
4. Ikonen 2V
5. Patova 3P
6. Alanen L
7. Kuosa 1V
8. Lehtola S
9. Raesmaa 2K
10. Niemi (kotiuttaja)
11. Kyhyräinen (etenijä-vaihtaja-kotiuttaja)
12. Korhonen (kotiuttaja-vaihtaja)

Tässä lyöntijärjestyksessä kysymysmerkkinä Eskelisen vaihdot, joiden olisi hyvä vielä parantua. Myöskään kakkoskärki ei ihan ideaali, mutta siinä toivottavasti sitten jokeriosasto myös hieman avuksi tarpeen mukaan. Kotiutusten osalta hyvä tilanne: kaksi hyvää numerolla lyöjää, kaksi vahvaa lyöjäjokeria ja kolmaskin jokeri sangen hyvä kotiuttajanakin. Ulkopelin puolella puolestaan sarjan parhaimpia etukenttiä ja suhteellisen hyvä linjakin. Koppariosastolla paljon kiinni sitä, kuinka hyvin Raesmaa jo ensi kaudeksi ja kauden aikana kehittyy.

 

[Streettis]

Hupsista, kuinkas vaan tietäjät tietää sisäpiiristä..

 

[Nuori sossu]

Vaikkei K-T olekaan ”must-have” -palanen niin olisihan hän silti oiva vahvistus joukkueeseen ja liittyisihän siihen myös urheiluromantiikkaa jos hän palaisi takaisin. Eli mielelläni K-T:n ensi kaudella taas Tahkon pelipaidassa näkisin.

Sitten tulisi kyllä positiivista ongelmaan kokoonpanon rakentamiseen. Rakentakaapa tällä porukalla lyöntijärjestys ja ulkopelipaikat, väistämättä kovia pelaajia joutuu jättämään myös reserviin (kursiivilla ”omat pojat”):

- Nurmio
- Eskelinen
- Huusko
- Alanen
- Lehtola
- J. Niemi
- Ikonen
- Patova
- Raesmaa
- Kyhyräinen
- Tuomi
- Korhonen?
- Kuosa
- Kuitunen?

Jos lähtee ulkopelipaikkojen selkeistä tapauksista liikkeelle niin: Lukkariksi luonnollisesti Alanen. Koppareiksi Nurmio ja Raesmaa. Muita vaihtoehtoja koppareiksi ei taida pahemmin olla ellei sitten Patova siirtyisi Nurmion kopparipariksi (Patova pelasi osan kaudesta 2018 kopparina), mutta tähän en usko, koska sen verran vahvaa potentiaalia Raesmaassa on. Etukentälle Kuosa (1V) ja Lehtonen (S). Kakkospolttajaksi tuohon pelipaikkaan erittäin hyvin kotiutunut Eskelinen.

Nyt on jo täytetty ulkopelipaikoista 6/9. Jäljellä vielä 3-polttajan sekä 2- ja 3-vahtien paikat. Nyt menee jo hieman kimurantimmaksi:

• Ikonen pelasi päättyneellä kaudella 2-vahtina ja toissakaudella 3-polttajana, sitä ennen myös Kiteellä molemmissa rooleissa.
• Patova puolestaan pelasi päättyneellä kaudella 3-polttajana, kausina 2020-2022 3-vahtina ja sitä edeltävinä kausina 3-polttajana, 2-vahtina, 3-vahtina ja kopparinakin.
• Huusko on pelannut Mansessa etupäässä 3-vahtina ja sitä ennen Tahkossa 2-polttajana kaudella 2022 ja 2-vahtina kaudella 2021.
• Kyhyräinen puolestaan pelasi päättyneellä kaudella etupäässä 3-vahtina, mutta myös joitakin pelejä 2-vahtina ja siepparinakin.

Eli tuossa on nyt neljä kandidaattia kolmelle ulkopelipaikalle. Joten ulkopelisuoriutumisen lisäksi pitää tarkastella nyt tarkemmin myös kyseisten herrojen roolia sisäpelissä. Vahvaa mutuilua: Huusko on erittäin hyvä vaihtaja ja etenee pesänvälejäkin ihan siedettävästi. Patova ei yhtä hyvä vaihtaja, mutta parempi kotiuttaja, etenijänä about samaa tasoa Huuskon kanssa. Ikonen ei mikään etenijätyyppi, mutta vaihtajana jostakin Huuskon ja Patovan välimaastosta sekä kotiuttaja about samaa tasoa Patovan kanssa. Kyhyräinen etenijänä about samaa tasoa Huuskon ja Patovan kanssa (ehkä aavistuksen parempi?), vaihtajana aikalailla Patovan tasoa (eli heikompi kuin Ikonen ja Huusko) ja kotiuttajana ei vielä ihan Ikosen ja Patovan tasoinen. Eli aika tasaista sisäroolien kannalta, pienillä painotuseroilla.

Mutta Huusko kuitenkin nelikon paras vaihtaja, joten hänet yhdeksikköön. Jäljellä vielä kaksi pelipaikkaa ja kolme kandidaattia. Ikonen ymmärtääkseni tärkeässä roolissa ulkopelin johtajana, joten toinen jäljellä olevista ulkopelipaikoista hänelle. Jäljellä Patova ja Kyhyräinen. Patovan kausi 2022 vahvoine kotiutuksineen ja läpilyönteineen vahvasti mielessä joten sen perusteella Patova numerolla lyöjäksi ja viimeiseen vapaaseen ulkopelipaikkaan. Vahvan kauden pelannut, nälkäinen ja ison potentiaalin Kyhyräinen jokeriksi ja rotaatiopelaajaksi kirittämään joukkueen tervehenkistä sisäistä kilpailua pelipaikoista.

Ja Tuomi taustalle kirittämään ja kilpailemaan jokeripaidasta. Tässä skenaariossa Kuituselle ei olisi enää mielestäni tilaa koska tuskin ihan vain reserviläiseksi haluaa.

Tällä perusteella, Huuskon palatessa Tahkon vahvuuteen, kokoonpano olisi ehkäpä seuraavanlainen:
1. Nurmio 3K
2. Eskelinen 2P
3. Huusko 3V
4. Ikonen 2V
5. Patova 3P
6. Alanen L
7. Kuosa 1V
8. Lehtola S
9. Raesmaa 2K
10. Niemi (kotiuttaja)
11. Kyhyräinen (etenijä-vaihtaja-kotiuttaja)
12. Korhonen (kotiuttaja-vaihtaja)

Tässä lyöntijärjestyksessä kysymysmerkkinä Eskelisen vaihdot, joiden olisi hyvä vielä parantua. Myöskään kakkoskärki ei ihan ideaali, mutta siinä toivottavasti sitten jokeriosasto myös hieman avuksi tarpeen mukaan. Kotiutusten osalta hyvä tilanne: kaksi hyvää numerolla lyöjää, kaksi vahvaa lyöjäjokeria ja kolmaskin jokeri sangen hyvä kotiuttajanakin. Ulkopelin puolella puolestaan sarjan parhaimpia etukenttiä ja suhteellisen hyvä linjakin. Koppariosastolla paljon kiinni sitä, kuinka hyvin Raesmaa jo ensi kaudeksi ja kauden aikana kehittyy.

Erinomaista analyysia Tronelta!

Mitä te muut tykkäätte: jos rakennetaan joukkuetta lyhyellä tähtäimellä ja pyritään menestymään heti niin valmiiden pelaajien ostaminen on varmasti järkevää. Jos pyritään menestymään pitkällä tähtäimellä niin omien junioreiden nostaminen joukkueeseen on varmasti järkevää. Miten toimivat huippuseurat kuten Vimpeli ja Sotkamo? Toimitaanko siellä lyhyellä vai pitkällä aikajänteellä?

 

[pallohullu]

Kuosan tulosta on puhuttu paljon, mutta vastoin kaikkia odotuksia mielestäni olisi mielenkiintoista nähdä Tahko ensi kaudella seuraavassa kokoonpanossa:

1. Teemu Nurmio 3K
2. Jesse Eskelinen 2P
3. Valentin Ikonen 2V
4. Santtu Patova 3P
5. Petteri Alanen L
6. Atte Kontio S
7. Samu Kyhyräinen 3V
8. Konsta Lehtola 1V
9. Luka Raesmaa 2K
10. Juha Niemi
11. Joonas Tuomi
12. Juha Korhonen

Atte Kontio olisi hyvä lisä kakkoskärjen 1-tilanteen purkajaksi. Mitä ajatuksia herättää?

Jos Huusko tulisi takaisin, hän voisi olla 3-vahti ja vuorotella numeroja 3 ja 7 Ikosen kanssa pelinkulun ja otteluruuhkien mukaan. Kyhyräisellä ei tällöin olisi pelipaikkaa, mutta voisiko lainapestiä löytyä Manse-Seinäjoki-akselilta. Ken tietää...

 

[Esso no]

Missä kuosa on?ei mikään huuhaa juttu.kuin tuo kontio on

 

[Tilastoniilo]

Erinomaista analyysia Tronelta!

Mitä te muut tykkäätte: jos rakennetaan joukkuetta lyhyellä tähtäimellä ja pyritään menestymään heti niin valmiiden pelaajien ostaminen on varmasti järkevää. Jos pyritään menestymään pitkällä tähtäimellä niin omien junioreiden nostaminen joukkueeseen on varmasti järkevää. Miten toimivat huippuseurat kuten Vimpeli ja Sotkamo? Toimitaanko siellä lyhyellä vai pitkällä aikajänteellä?

Tämä on usean mielipidekirjoittajan mieliaihe ihan seurasta riippumatta. Kovin yleinen tuntuu olevan käsitys, että hitaasti kiiruhtamalla ja omiin kasvatteihin panostamalla saadaan jossain vaiheessa joukkueen tasoa nostettua ihan kärkeen tai sen tuntumaan. Vaikea on rasti tuolla menetelmällä. Toisesta päästä tulee nuorukaisia 1 -2 sisään vuosittain ja toisesta päästä lopettaa tai lähtee pelaajia muihin seuroihin ja liian usein ne lähtijät tuppaavat olemaan niitä parhaita. Moni muuallekin ja paremmilla näkymillä kelpaava pelaaja ei välttämättä jaksa ikuisesti odottaa kuuta nousevaa. Vanha sanonta pätee tähän lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä - pohdintaan. Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa. Mutta totta kai parhaat omat juniorit on nostettava rinkiin, parhaat tällä hetkellä pelaavat on pidettävä mukana ja sen lisäksi tehtävä resurssien mukaan ns. täsmähankintoja. Helppo sanoa ja selvästi vaikeampi toteuttaa. Tässä asiassa nykyiset kärkiseurat ovat paremmassa tilanteessa kuin muut.

 

[Pallo hallussa]

Tämä on usean mielipidekirjoittajan mieliaihe ihan seurasta riippumatta. Kovin yleinen tuntuu olevan käsitys, että hitaasti kiiruhtamalla ja omiin kasvatteihin panostamalla saadaan jossain vaiheessa joukkueen tasoa nostettua ihan kärkeen tai sen tuntumaan. Vaikea on rasti tuolla menetelmällä. Toisesta päästä tulee nuorukaisia 1 -2 sisään vuosittain ja toisesta päästä lopettaa tai lähtee pelaajia muihin seuroihin ja liian usein ne lähtijät tuppaavat olemaan niitä parhaita. Moni muuallekin ja paremmilla näkymillä kelpaava pelaaja ei välttämättä jaksa ikuisesti odottaa kuuta nousevaa. Vanha sanonta pätee tähän lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä - pohdintaan. Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa. Mutta totta kai parhaat omat juniorit on nostettava rinkiin, parhaat tällä hetkellä pelaavat on pidettävä mukana ja sen lisäksi tehtävä resurssien mukaan ns. täsmähankintoja. Helppo sanoa ja selvästi vaikeampi toteuttaa. Tässä asiassa nykyiset kärkiseurat ovat paremmassa tilanteessa kuin muut.

Mielestäni paras keino on yhdistelmä molempia, kuten esimerkiksi Vimpeli, JoMa ja Jymy tekevät.

Oma kommenttini lähinnä tähän alunperin koski lähinnä etenijäjokerin roolia. Siihen ei mielestäni kannata lähteä ostomiestä hakemaan. Paitsi sellaisethan siellä kyllä on Jymyllä ja Vimpelilläkin, että tiedä näistä. 😂

 

[Trone]

Hyvinkää jo sen verran isompi kylä, että ”oman kylän poikien” määrällä ei ole luultavasti kovinkaan suurta merkitystä suurelle yleisölle, ts. ei taida suuresti vaikuttaa katsojalukuihin. ”Omista pojista” on kuitenkin luultavasti jossakin määrin etua mm. pelaajabudjetissa (olkoonkin että myös ”omille” pitää ennen pitkää maksaa kilpailukykyistä palkkaa eli hyöty rajallinen), sponsorien hankinnassa (luultavasti helpompi löytyy ”tutuista” firmoista kun pelaajakin ”tuttu”), pelaajatuotantoputken laadussa (”omat pojat” toimivat esimerkkeinä ja kannustimina junioreille), jne. Mutta hyödyt kuitenkin melko maltillisia, uskoisin.

Mielestäni oleellista on oikea tasapaino siten, että tarvittaessa avainpelaajia (huippuja) haetaan ulkopuoleltakin, joukkueen menestymisen maksimoimiseksi sekä kentällä että taloudellisesti. Ja lisäksi ulkopuolelta hankitaan hyvin scoutattuja tulevia huippuja. Salaisuus on siinä, että joukkue pitää saada menestymään niin hyvin että sekä nämä hankitut huiput että huipuiksi kehittyneet (omat ja muualta hankitut) ovat kiinnostumaan jatkamaan sopimuksiaan eivätkä lähde menestyksen mukana muualle.

Jos miettii Tahkon joukkuetta kausina 2022-2023, on joukkueessa ollut

1. Ukopuolelta hankittuja huippuja (J. Niemi, Nurmio, Vikström)
2. Huipuksi kehittynyt hankinta (Alanen)
3. Oma huippu (Korhonen)
4. Hyvälle tasolle kehittyneitä ”omia poikia” (Ikonen, Patova)
5. Hyvän tason hankintoja (Huusko, Eskelinen, Lehtola, Kuitunen, Viita, Matikka)
6. Ison kehityspotentiaalin ”omia poikia” (Kyhyräinen, Raesmaa, Tuomi)

Faktaa on, että nuo listan kolme ensimmäistä riviä ovat niitä, jotka ovat Tahkon menestyksen kannalta kriittisimmät. Tänä vuonna nähtiin hyvin, mitä vaikutus oli sillä kun kauden 2022 ”dream teamistä” menetettiin yksi tärkeä palanen Vikström. Nurmion, J. Niemen ja Alasen pitäminen Tahkossa edellyttää sitä, että vakuuttuvat siitä, että Tahko pelaa tulevina kausina säännöllisesti mitaleista eli yltää lähtökohtaisesti aina välieriin. Samaa vuotoriskiä on myös kolmen viimeisen rivin kanssa: jos tarpeeksi vastuullista roolia ei ole luvassa tai tulee tunne että menestystä pitää hakea muualta, lähtee tärkeitä palasia palapelistä helposti tuoltakin suunnasta. Esimerkkinä olkoon vaikkapa Vartaman siirtyminen KPL:ään tai vuosia sitten Puten, Kuosan ja Koren lähdöt Tahkosta. Samoin helppo kuvitella, että Mansessa kauden pelattuaan Huuskoa voi kovastikin houkuttaa jatkaa seurassa vaikka välien puolesta Tahkoon olisikin mahdollisuudet palata (mitä emme tiedä) ja sopimuskin yhä voimassa (tietääksemme).

Menestys ruokkii menestystä. Tässä mielessä nostan hattua Manselle ja JoMalle, jotka molemmat panostivat vahvasti menestysjoukkueen rakentamiseen täsmähankinnoilla ja sen jälkeen tiettyä menestysjatkuvuutta on näkynyt vaikka miehistöä on vaihtunut. Kempeleen Kiri myös tuontyyppisellä taipaleella. Tuolle tielle toivoisin Tahkonkin pääsevän. Siitä ei olla kaukana.

Mihin mielestäni pitäisi panostaa?

1. Toimiston puolella asiat kuntoon, kaikki lähtee kaupallisesta osaamisesta. Jotenkin kestämätön tilanne, että osakeyhtiömuotoinen super-Tahko toimii amatöörimäisemmin kuin moni ry-pohjalla toimiva superin joukkue. Tarvitaan parempaa brändäystä, markkinointia, viestintää. Tarvitaan uusia malleja yritysyhteistyöhön ja uusia tulonlähteitä. Laitetaan tuote ja talous kuntoon.
2. Annetaan uudelle pelinjohdolle ja valmennukselle riittävät edellytykset onnistua tehtävässään maksimaalisesti. Tarkoittaa esimerkiksi niinkin yksinkertaista asiaa kuin myös kakkospelinjohtajaan panostamista, toisin kuin kausina 2022 ja 2023.
3. Hankitaan hyvissä ajoin kaudelle 2025 1-2 uutta täsmähankintaa (Itä-Länsi -tasoa), joilla varmistetaan että joukkueessa on riittävästi etenemis- ja vaihtokykyä pelaamaan vahvaa kahden kärjen peliä.
4. Edellä mainittujen asioiden kautta vakuutetaan J.Niemi, Nurmio ja Alanen tekemään jatkosopimuksen kausille 2025-2026.
5. Täytetään muu kokoonpano parhailla mahdollisilla pelaajilla hinta-laatusuhde optimoiden. Tämä pelaajisto mielestäni hyvin vahvasti siinä porukassa.
6. Tahkon kakkosjoukkueen nostaminen Ykköspesikseen (eli riittävää panostusta myös kakkosjoukkueeseen) tai farmi/kaksoisedustuskuviot Puna-Mustien kanssa (mielestäni juuri PuMu oman joukkueen jälkeen paras vaihtoehto). Varmistaa toimivan reservistön kehittämisen ja ylläpidon.

Tuolta pohjalta uskon, että viimeistään kaudesta 2025 alkaen Tahkolla on vahva sauma napata vähintään pronssia ja taistella sen jälkeen mitaleista joka kaudella. Jo kaudella 2024 vähintään pronssi on realistinen tavoite ja täysin saavutettavissa. Vuodesta 2025 alkaen pronssin pitäisi olla joukkueen minimitavoite ja tähtäimeen pitää ottaa entistä vahvemmin finaali ja mestaruus. 2027 olisi hieno vuosi Tahkon seuraavalle mestaruudelle, sopivan pyöreästi 20 vuotta edellisen mestaruuden jälkeen. 😊

 

[Nuori sossu]

Tronelta upeaa analyysia! Mutta kuka oikein uskoo, että KT palaisi Tahkoon? Pelaa siellä isossa roolissa ykköskärjessä ja todennäköisesti viihtyy. Mansen menestys on varmempaa kuin Tahkon lähitulevaisuudessa ja todennäköisesti palkkauskin on vähintään samaa tasoa. Kyllä KT taitaa olla menetetty tapaus. "Mie en lähe minnekkään" muuttuu "mie lähen sittenkin".

 

[Trone]

Kyllä taitaa olla niin, että ainoa syy miksi KT pelaisi Tahkossa kaudella 2024 on sopimus ja ainoa syy miksi KT ei pelaisi Mansessa kaudella 2024 on sopimus Tahkon kanssa. Muita syitä Tahkossa jatkamiseen ei taida pahemmin olla, jos toisena vaihtoehtona jatkaminen Mansessa. Eli jos Manse haluaisi jatkaa KT:n kanssa, pyrkivät varmasti löytämään sopivan tavan Tahko-sopimuksen purkamiseksi. Ei olisi Tahkonkaan edun mukaista pitää vahvuudessa pelaajaa pakolla, kyllä se kentälle ja joukkueen ilmapiiriin helposti heijastuisi.

 

[Esso no]

Jos tahko meinaa pelata mitalleista vaatiii numerolle3 vaihtajan jonka prontit yli70% .kesä2024 tulee Kyhyräiselle liian aikaisin.kauvaa ei hyvinkääläinen yleisö enää jaksa odottaa menestystä

 

[PietuPetteri]

Ketkä siellä nykyisistä ovat ilman sopimusta?

 

[Trone]

Jos tahko meinaa pelata mitalleista vaatiii numerolle3 vaihtajan jonka prontit yli70% .kesä2024 tulee Kyhyräiselle liian aikaisin.kauvaa ei hyvinkääläinen yleisö enää jaksa odottaa menestystä

Kyllä, 70%-tasoinen kolmonen tarvitaan ja myös Eskelisen petrattava vaihtojaan kakkosena, jos (kun) siinä jatkaa. Kyllähän tuo Huuskoa huutaisi, mutta jos mies ei Tahkoon palaa niin sitten pitäisi lähteä ostoksille tai luotettava siihen että Kyhyräinen tai joku nykyporukasta kehittyy talven ja kevään aikana 70% tasolle: jokaisella 70%-tason vaihtajalla on joskus ollut se uran ensimmäinen 70%-tason kausi, joten periaatteessa ihan hyvin joku nykyporukastakin voi tuolle tasolle kehittyä.

Tuo on niin totta, että kauden 2022 huumaa ei saa päästä katoamaan liiaksi, menestystä pitää määrätietoisesti jahdata ja saavuttaa. Päättynyt kausi 2023 jo tuota huumaa pääsi heikentämään, sekä heikomman pelillisen menestyksen (ja myös peli-ilmeen) vuoksi että heikomman markkinoinnin ja viestinnän vuoksi (tällä saralla otettiin todella kova sukellus edelliskaudesta). Kauden 2024 pitää olla vahva comeback kummallakin osa-alueella. Tahkolla on kaikki edellytykset parempaan nyt kun pesisbuumi on kova. Isommin vaan hakemaan roolia koko Etelä-Suomen joukkueena, hyödyntäen aktiivista modernia näkyvyyttä somessa jne. Jotenkin kuvaavaa, että Tahko tuli näkyvästi Tiktokiin mutta julkaisi siellä peräti kuusi videota ja sitten koko tili hiljeni 🤦‍♂️

 

[Trone]

Ketkä siellä nykyisistä ovat ilman sopimusta?

Tässä:

Tällä kaudella Tahkossa pelanneet, joilla ei vahvistettua sopimusta ensi kaudesta Tahkossa tai muuallakaan:

• Juha Korhonen
• Eero Kuitunen
• Luka Raesmaa
• Ville Viita
• Joonas Tuomi (9 ottelua, oma juniori)
• Oula Tanttu (8 ottelua, ”oma” juniori)
• Elmo Peltonen (1 ottelu, oma juniori, vuokralla Haminassa)
• Johannes Kerola (1 ottelu, oma juniori)

 

[Bout]

1. Täytetään muu kokoonpano parhailla mahdollisilla pelaajilla hinta-laatusuhde optimoiden. Tämä pelaajisto mielestäni hyvin vahvasti siinä porukassa.

Jaa nytkö se optimointi sitten onkin tarvittavaa 😁 Ei vaan, tuosta koko viestistä olemme täysin samaa mieltä.

Yksi huomoon otettava asia noissa omien pelaajien kasvattamisessa ja kokoonpanoon tuomisessa on se pelaajien potentiaali. Ei junnuille voi olla mitään kiintiöpaikkoja, kun taso esimerkiksi "vuosikertojen" väleillä voi heitellä paljonkin.

Toinen asia, missä vaikkapa Vimpeli ja Sotkamo ovat huomattavasti edellä, heillä on selvä pelaajapolku junnuista edustusjoukkueeseen suuriin rooleihin. Mikäli siis kundeista on vain ottamaan se paikka. Tahkon touhu on ollut jo pitkään erittäin tempoilevaa, jossain välissä hankittiin vain pelaajia, joista sitten yritettiin kasata palapeliä, kun "suurissa" etsitään ensin oikeat kulma- ja reunapalat ja sitten täytetään loput ja nuorille pelaajille räätälöidään roolit, joissa pääsee kasvamaan. Toki, jälleen kerran pitää palata realiteetteihin - Tahkon resursseilla tämä ei ole ollut mahdollista. Muuten joukkueessa pelaisi tänä päivänäkin Vartama kärjen vaihtajana, Nikkanen kopparina - ja Tahko pelaisi parhaillaan puolivälierissä.

Parhaimmillaan Tahkolla oli hirveä määrä nuorta pelaajamassaa, mutta jatkojalostus jäi piippuun. A-pojat voittivat mestaruuden 2018 ja ottivat hopeaa 2019, niistä joukkueista vain Santtu Patova pelaa tänä päivänä Tahkossa. 2020 pronssijoukkueesta Luka Raesmaan voi laskea tähän kastiin, kun pääsi takaoven kautta tarttumaan pelipaikkaan, vaikka heittokädestä on puhuttu jo puolenkymmentä vuotta. Ehkä niissä joukkueissa ei ollut ihan valtakunnan kirkkainta talenttia, mutta pelaajapolulla (jonka osa on siis myös esimerkiksi valmennus ylhäältä alas jne.) olisi ollut aivan varmasti saavutettavissa myös edustusjoukkuetta hyödyttäviä pelaajia.

Tahkolla on kyllä potentiaalisia nuoria pelaajia tuleviksi vuosiksikin. Jos he sitoutuvat tavoitteeseen tulla huippupelaajaksi, pitää myös organisaation pystyä sitoutumaan siihen, että kundit pystyvät saavuttamaan tavoitteensa. Ei se mene niin, että ensin pelataan junnuissa ja sitten vain päätetään ottaa kundit mukaan edustuksen rinkiin ja toivotaan, että kaikki menee nappiin.

Juuri tässä näkisin Tahkolla olevan iso kehityksen paikka organisaationa. Minun käsitys Tahkosta ei ole sellainen, että tehdään pienistä asioista lähtien kaikki menestyksen eteen. Jos nyt otetaan vaikka Sotkamo esimerkiksi, niin kuinka monesta pelaajasta on puhuttu, että "elää ja hengittää pesäpalloa". Muualle siirtyneistä pelaajista nyt vaikkapa lähiesimerkkinä Huusko nosteli palloa taivaalle yksinään Pihkalassa iltamyöhään asti ja Vikström teki asioita todella tarkalla pieteetillä. Valitettavasti kausi Raimo-sedän kanssa todennäköisesti vei sitä orastavaa intohimoa.

Vaikkei Tahkolla edelleenkään ole valtakunnan kirkkaimpia lupauksia junnuissa, löytyy sieltä kyllä helposti yksi pelaaja joka vuosi nostettavaksi, jos työt siihen pisteeseen tehdään kunnolla. Tuomi on ensi kaudella vähintäänkin ensimmäinen varamies hyppäämään askiin. Oula Tanttu väläytteli jo varsinkin ulkopeliään. C-pojista parhaiten on jäänyt mieleen taitavasti mailaa käyttävä Tobias Kerola, jolla on kyllä fysiikan kanssa vielä ekstratyötä edessä, jos mielii Superin ratkaisupelaajaksi. Vielä häntäkin kovempana lupauksena pidän Oula Rajalaa, joka vaikutti 15-vuotiaana jo todella kypsältä pelimieheltä. Siinä nyt vaikka sitten ensihätään projektit seuraaviksi vuosiksi.

 

[Trone]

Jaa nytkö se optimointi sitten onkin tarvittavaa 😁 Ei vaan, tuosta koko viestistä olemme täysin samaa mieltä.

Optimointi on tottakai aina tarpeen, kaikki muu olisi hölmöä. Se mitä en sisäistänyt oli miksi kahden lyöjäjokerin sapluunaa vaatisi jotenkin enemmän optimointia kuin joku muu jokerisapluuna, mutta ei siitä enää sen enempää.

Yksi huomoon otettava asia noissa omien pelaajien kasvattamisessa ja kokoonpanoon tuomisessa on se pelaajien potentiaali. Ei junnuille voi olla mitään kiintiöpaikkoja, kun taso esimerkiksi "vuosikertojen" väleillä voi heitellä paljonkin. Toinen asia, missä vaikkapa Vimpeli ja Sotkamo ovat huomattavasti edellä, heillä on selvä pelaajapolku junnuista edustusjoukkueeseen suuriin rooleihin. Mikäli siis kundeista on vain ottamaan se paikka. Tahkon touhu on ollut jo pitkään erittäin tempoilevaa, jossain välissä hankittiin vain pelaajia, joista sitten yritettiin kasata palapeliä, kun "suurissa" etsitään ensin oikeat kulma- ja reunapalat ja sitten täytetään loput ja nuorille pelaajille räätälöidään roolit, joissa pääsee kasvamaan. Toki, jälleen kerran pitää palata realiteetteihin - Tahkon resursseilla tämä ei ole ollut mahdollista. Muuten joukkueessa pelaisi tänä päivänäkin Vartama kärjen vaihtajana, Nikkanen kopparina - ja Tahko pelaisi parhaillaan puolivälierissä.

Täysin samaa mieltä. Omien pelaajien kasvattamisen ja pelaajapolun rakentamisen kannalta Tahkolle olisi tärkeää saada joko oma kakkosjoukkue ykköseen tai tehdä farmisopimus/kaksoisedustuksia jonkun ykkösten joukkueen kanssa siten, että saadaan porukkaa korkoa kasvamaan ja sieltä sitten vahvimmat Superiin.

”Omia poikia” tosiaan pitää ottaa joukkueeseen vain tasan sen verran mitä oikeasti superin mitat täyttäviä joukkueeseen löytyy ja mahtuu. Rima pitää asettaa korkealle, mutta pitää myös auttaa ja tukea tuon riman ylittämisessä. Juurikin sitä, että näytetään ja vaaditaan mitä huipputasolle pääseminen vaatii.

Ja tuo kuvaamasi joukkueen rakentamisen malli on minunkin mielestäni juurikin oikea, menestyksen (=mitalipelien) kannalta keskeiset pelaajat lyödään ensin kiinni (omia tai muualta, vain taso merkitsee) ja tämän jälkeen loput paikat täytetään parhailla mahdollisilla: mitä enemmän omia, sinällään parempi, mutta ”oma poika” ei saa päästä kokoonpanoon vain siksi että on ”oma poika”.