Epävirallinen ennakko Pattijoki-sarjaan 🙃 Pitkä, polveileva ja sekava, mutta lähinnä oman pohdinnan tueksi raapusteltu. 😊
Yleistä:
Tahko ja Pattijoki ovat pelanneet tällä kaudella kolme ottelua, jotka kaikki ovat ensimmäisen kohtaamisen ensimmäistä jaksoa (1-6 Tahkolle) lukuunottamatta olleet hyvinkin tiukkoja: yksi jaksoista on mennyt tasan, kaksi jaksoa mennyt Tahkolle yhden juoksun erolla ja kaksi jaksoa ratkennut kahden juoksun erolla (toinen Tahkolle, toinen Pattijoelle). Kolmostilanteet ovat menneet Tahkolle 37-30 (13-12, 13-8, 12-10).
Eli lähtökohtaisesti todella tiukkoja otteluita ja jaksoja luvassa siten, että jokaisen kolmostilanteen ja yksittäisten juoksujen merkitys voi olla erittäin suuri.
Kotiutukset ja niiden estäminen:
Tahko on näissä kolmessa ottelussa lyönyt 20 juoksua (6,7/ottelu = 3,3/jakso) ja Pattijoki 13 juoksua (4,3/ottelu = 2,2/jakso). Tahko löi runkosarjassa 166 juoksua (5,7/ottelu = 2,9/jakso), joista jatkosarjassa 41 juoksua (8,2/ottelu = 4,1/jakso). Pattijoki löi runkosarjassa 168 juoksua (5,8/ottelu = 2,9/jakso), joista jatkosarjassa Tahkon tavoin 41 juoksua (8,2/ottelu = 4,1/jakso).
Tahkon kotiutusprosentti tällä kaudella on ollut 45%, mutta nyt elokuussa kuitenkin hieman parempi 52%. Pattijokea vastaan Tahkon kotiutusprosentti on ollut 53% (19/36), viimeisimmässä kohtaamisessa 67% (8/12). Pattijoen kotiutusprosentti tällä kaudella on ollut 47%, mutta nyt elokuussa kuitenkin selvästi parempi 60%. Tahkoa vastaan Pattijoen kotiutusprosentti on ollut 41% (11/27), viimeisimmässä kohtaamisessa Tahkon tavoin 67% (8/12).
Lähtökohtaisesti molemmilla joukkueilla siis aika lailla sama kyky saada miehiä kotiin. Suurin ero tulee kotiuttajien leveydessä = kotiuttajokerien ja numerolla kotiuttavien määrässä ja työnjaossa:
- Tahkolla on yksi selkeä pääkotiuttaja Niemi, joka löi runkosarjassa 1+60 (37% Tahkon juoksuista, 2,1/ottelu), joista jatkosarjassa 0+13 (32% Tahkon juoksuista, 2,6/ottelu). Suurin osa Tahkon lopuista juoksuista jakautuu Toikalle (1+27 = 1,0/ottelu), Ikoselle (2+19 = 0,75/ottelu) ja Patovalle (2+17 = 0,73/ottelu). Tämä nelikko on lyönyt 78% Tahkon juoksuista koko runkosarjassa ja 71% jatkosarjan juoksuista. Kunnareita Tahko on tällä kaudella lyönyt 11 kappaletta, joista 9 nyt kokoonpanossa olevien viiden pelaajan toimesta.
- Pattijoella puolestaan on kaksi selkeää pääkotiuttajaa: Viitasalo ja Keski-Koukkari. Viitasalo löi runkosarjassa 3+43 (27% Pattijoen juoksuista, 1,6/ottelu), joista jatkosarjassa 2+10 (29% Pattijoen juoksuista, 2,4/ottelu). Keski-Koukkari löi runkosarjassa 1+45 (27% Pattijoen juoksuista, 1,8/ottelu), joista jatkosarjassa 0+14 (34% Pattijoen juoksuista, 2,8/ottelu). Yhteensä tämä lyöjäjokerikaksikko on siis lyönyt 55% Pattijoen juoksuista runkosarjassa (jatkosarjassa 63%). Suurin osa Pattijoen lopuista juoksuista on Sarkkisen mailasta (2+20 = 13% Pattijoen juoksuista, 0,79/ottelu), jonka kotiutukset jatkosarjassa tosin jäivät vain yhteen kappaleeseen (0+1 = 2% Pattijoen jatkosarjan juoksuista, 0,2/ottelu). Yhteensä tämä kolmikko on lyönyt 68% Pattijoen juoksuista koko runkosarjassa ja 66% jatkosarjan juoksuista. Kunnareita Pattijoki on tällä kaudella lyönyt 15 kappaletta, jotka kaikki nyt kokoonpanossa olevien seitsemän pelaajan toimesta.
Tahkolla on neljä yli 15 juoksua tällä kaudella tuonutta pelaajaa: Eskelinen 36 (1,3/ottelu), Nurmio 29 (1,3/ottelu), Kontio 20 (0,7/ottelu) ja Ikonen 17 (0,6/ottelu), jotka ovat tuoneet 61% Tahkon tämän kauden juoksuista. Kaksi eniten tuonutta pelaajaa (Eskelinen ja Nurmio) ovat vastanneet 39% Tahkon juoksuista ja ovat tuoneet yhdessä keskimäärin 2,6 juoksua/ottelu. Pattijoella on kuusi yli 20 juoksua tällä kaudella tuonutta pelaajaa: Launonen 29 (1,0/ottelu), Mäkelä 23 (1,5/ottelu), Kiiskinen 22 (0,8/ottelu), Karjaluoto 21 (0,8/ottelu), T.Still 19 (0,7/ottelu) ja Sarkkinen 18 (0,6/ottelu), jotka ovat tuoneet 79% Pattijoen tämän kauden juoksuista. Kaksi eniten tuonutta pelaajaa (Launonen ja Mäkelä) ovat vastanneet 31% Pattijoen juoksuista ja ovat tuoneet yhdessä keskimäärin 2,5 juoksua/ottelu.
Pattijoella siis selvästi enemmän leveyttä etenijärintamalla. Toisaalta Tahkolla ehkä hieman enemmän ”paremman kaliiberin” etenijöitä.
Tahko päästi runkosarjassa 180 juoksua (6,2/ottelu = 3,1/jakso), joista jatkosarjassa 31 juoksua (6,2/ottelu = 3,1/ottelu). Pattijoki puolestaan päästi runkosarjassa reilusti enemmän: 234 juoksua (8,0/ottelu = 4,0/jakso), mutta jatkosarjassa vain 22 juoksua (4,4/ottelu = 2,2/jakso). Tahko on puolustanut tällä kaudella kolmostilannetta 52% teholla ja nyt elokuussa hieman paremmin 58% teholla. Pattijoki on puolustanut kolmostilannetta 45% teholla, nyt elokuussa kuitenkin selvästi paremmin 59% teholla.
Eli viime aikoina Pattijoki on pelannut verrattain hyvää ulkopeliä ja juoksut siltä ovat olleet aikaisempaa tiukemmassa. Tältä osin ero joukkueiden välillä näyttää kaventuneen.
Melko tasavahva taistelupari siis niin kotiutusten kuin kolmostilanteen puolustuksen osalta. Kotiutusten osalta Pattijoki nojaa vahvasti kahteen keskitasoisten kotiuttajajokeriin, jotka molemmat ovat nyt jatkosarjassa olleet hyvässä iskussa ja pystyvät jakamaan kotiutusvastuuta (ja kokoonpanossa useampi pelaaja joka voi juoksut tuoda, joten ei niin kriittistä kuka kolmosella). Tahkolla enemmän leveyttä numerolla kotiuttajissa mutta vain yksi selkeä pääkotiuttaja, jonka päivän vire voi ratkaista enemmän.
Pattijoen jokereiden tilannemäärät pitäisi saada minimoitua, koska numeroilta ei Sarkkista (ja V. Stilliä) lukuunottamatta hirveästi kotiutuspotentiaalia löydy. Tahkon puolestaan pitäisi saada peli rullaamaan sujuvasti molemmilla kärjillä siten, että takatilanteita saadaan riittävästi Niemen lisäksi myös muille, jotta riittävä määrä juoksuja saadaan syntymään.
Kentällemenot ja niiden estäminen:
Joukkueet ovat saaneet tällä kaudella miestä ykköselle kutakuinkin yhtä hyvin: Tahkolla 0-1% runkosarjassa 56%, elokuussa 55%. Pattijoella 0-1% runkosarjassa 53%, elokuussa 52%. Tahko on tällä kaudella puolustanut 0-tilannetta 49% teholla, mutta nyt elokuussa hieman heikommin 46% teholla. Pattijoki on tällä kaudella puolustanut 0-tilannetta 42% teholla ja myös nyt elokuussa 42% teholla. Pattijokea vastaan Tahko on tällä kaudella onnistunut 0-tilanteessa samaan miestä ykköselle 55% teholla, viimeisessä kohtaamisessa 45% teholla. Pattijoki puolestaan on onnistunut tällä kaudella Tahkoa vastaan 0-tilanteessa 46% teholla, viimeisessä kohtaamisessa 43% teholla.
Kaikenkaikkiaan Tahkolla siis edge 0-tilanteessa ja sen puolustamisessa.
Tahkon ykköskärki Nurmio meni alkusarjassa kentälle 64% ja jatkosarjassa 83% tehoilla. Pattijokea vastaan Nurmio on mennyt tällä kaudella kentälle 65% teholla (11/17) kahdessa kohtaamisessa (ensimmäisessä kohtaamisessa Nurmio ei pelannut). Pattijoen ykköskärki Mäkelä meni alkusarjassa kentälle 67% ja jatkosarjassa 59% tehoilla. Tahkoa vastaan Mäkelä on mennyt tällä kaudella kentälle 58% teholla (7/12) kahdessa kohtaamisessa (ensimmäisessä kohtaamisessa Mäkelä ei pelannut).
Tahkolla siis selvä edge varsinkin ykköskärjen kentälle menoissa.
Vaihdot ja niiden estäminen:
Tahko on tällä kaudella onnistunut 1-2 -vaihdoissa 54% tehoilla ja 2-3 -vaihdoissa 56% tehoilla. Elokuu on kuitenkin ollut selvästi parempi, koska 1-2 -vaihdot ovat onnistuneet peräti 68% tehoilla, olkoonkin että 2-3 -vaihdot yhä vain 56% tehoilla. Pattijokea vastaan Tahko on onnistunut 1-2 -vaihdoissa 60% tehoilla (viimeisimmässä kohtaamisessa 57%), mutta 2-3 -vaihdoissa vain 46% tehoilla (ja viimeisimmässä kohtaamisessa vain 39%).
Tahkolla on siis ollut selvästi haastavaa saada Pattijokea vastaan mies kakkoselta kolmoselle.
Pattijoki puolestaan on tällä kaudella onnistunut 1-2 -vaihdoissa 57% tehoilla ja 2-3 -vaihdoissa 54% tehoilla. Elokuussa Pattijoen vaihtamistehot ovat olleet koko kautta heikommat: 1-2 vaihdot 55% ja 2-3 -vaihdot vain 50%. Tahkoa vastaan Pattijoki on onnistunut 1-2 -vaihdoissa 48% tehoilla (mutta viimeisimmässä kohtaamisessa vain 37%) ja 2-3 -vaihdoissa 51% tehoilla (mutta viimeisimmässä kohtaamisessa vain 40%).
Tahkolla siis kaikkinensa hienoinen edge 1-2 ja 2-3 -vaihdoissa.
Tahko on puolustanut tällä kaudella 1-tilannetta 44% tehoilla ja 2-tilannetta 42% tehoilla. Elokuussa Tahkon ulkopeli on ollut 1-tilanteen osalta koko kautta parempaa: 1-tilanteen puolustus 46%, mutta 2-tilanteen puolustus yhä 42%. Pattijoki puolestaan on tällä kaudella puolustanut 1-tilannetta 40% tehoilla ja 2-tilannetta 39% tehoilla. Elokuussa Pattijoki parantanut merkittävästi: 1-tilanteen puolustus 49% ja 2-tilanteen puolustus 44%.
Pattijoella siis kaikkinensa hienoinen edge ykkös- ja kakkostilanteiden puolustamisessa.
Kaikkinensa siis hyvinkin tasaista pesänvälien osalta.
Yhteenveto:
Hyvin tiukka ottelusarja odotettavissa. Jos kumpikaan joukkue ei pääse yllättämään useamman juoksun läpilyönneillä (joilla jakso voi helposti ratketa), tullaan näkemään luultavasti 1-2 juoksun erolla ratkeavia jaksoja ja mahdollisesti tasankin meneviä jaksoja. Jos Tahko saa pelinsä pyörimään omalla hyvällä tasollaan, uskon/toivon sen pyörittävän koneistollaan voiton sarjasta suoraan kahdessa ottelussa, luultavimmin ilman supervuoroihin menemistä. Ratkaisevaa on se, että Tahko pystyy koneistollaan jauhamaan Pattijokea enemmän kolmostilanteita: jos kolmostilanteet menevät hyvin lähekkäin saati Pattijoki saa niitä enemmän, on Pattijoella saumat voittoon. Uskon otteluiden siis ratkeavan ennen kaikkea pesänväleillä (ml. mahdollisesti paletin sekoittavat läpilyönnit).
Nyt jännittää mutta samalla mahtava fiilis: vihdoinkin syksyn tosipelit alkavat! 🥳