Monenmoista turbulenssia ja ongelmaa on viime kausina mahtunut Tahkon leiriin, tarkoittaen tällä sekä ”konttoria” (seuran johtaminen, toimarirekrytoinnit ym.) että joukkuetta (pelinjohto-/pelaajaskismat aina oikeussaleihin asti ym.). Omassa ajattelussani kuitenkin milteipä suurimmaksi virheeksi nousee se, että oman junioripolun läpikäynyt ja lahjakkain juoksujen lyöjä sitten Simo Eerikäisen ei pelaa omassa kotiseurassaan vaan takoo juoksuja hurjaa tahtia kilpailevalle joukkueelle.
Normaalistihan tämä menee niin, että lahjakas nuori pelaaja pelaa ensin kauden pari kasvattajaseurassaan ja sitten kun on näyttönsä antanut, tulee joku maksukykyisempi seura houkutuksineen ja vie pelaajan mennessään. Sen voi ymmärtää, kun se on raaka realiteetti. Toki tässä Rätön tapauksessa oli paha loukkaantuminen juuri silloin, kun hän olisi todennäköisesti noussut ensin joukkueeseen toiseksi lyöjäjokeriksi ja sitten Korhosen manttelinperijäksi, mutta silti tuntuu käsittämättömältä, että hänet päästettiin viime kaudella Haminaan siirrolla eikä vuokralle. Olkootpa syyt perhepoliittisia tai jotain muuta, niin on tuo miltei anteeksiantamatonta. Siis siitä näkökulmasta, jos kerran muutoin yritetään tehdä kaikki voitava, jotta saataisiin rakennettua joukkue, joka on varteenotettava ehdokas mitalipeleihin ja ylipäänsä parempaan tulevaisuuteen.
Kun jossitellaan sitä, että mikä hävitty peli olisi pitänyt voittaa nyt, jotta olisi päästy ns. parempien joukkueiden kerhoon pelaamaan jatkopelejä, niin varmemmin se olisi hoitunut, jos tuo em. asia olisi saatu menemään toisella tavalla.