Hyvinkään Tahko 2024

[Nuori sossu]

Yleisöä tupa täynnä eli 3100. Huono peli on märkä rätti vasten yleisön kasvoja. Joukkue ja seura tavallaan pettää yleisön. Jos joudutaan alempaan jatkosarjaan niin yleisö äänestää jaloillaan.

 

[Pystärilaaka]

Yleisöä tupa täynnä eli 3100. Huono peli on märkä rätti vasten yleisön kasvoja. Joukkue ja seura tavallaan pettää yleisön. Jos joudutaan alempaan jatkosarjaan niin yleisö äänestää jaloillaan.

Nuorisoleiriläiset Rovaniemeltä ja Oulaisista eivät tule enää katsomaan peliä Pihkalaan?

 

[Maksava katsoja]

Tuli noista yleisömääristä mieleen että tuon viimeisimmän katsomoremontin myötä Pihkalan kapasiteetti on ilmeisesti pienentynyt jos 3100 on täysi tupa? Muistelen että toissakaudella oli ainakin Kouvolaa vastaan puolivälierissä siinä ratkaisupelissä yli tuon määrän, n. 3300 katsojaa tms?

 

[Juzu]

Yleisömääristä oli juttua myös aiemmin aamupostissa, että kapasiteetti on nyt vaan 3100 katsojaa. Tahko oli jo selvittänyt, että miten tarvittaessa kapasiteettia voitaisiin nostaa, koska seisomapaikkoja löytyy vielä kuitenkin Pihkalasta.

 

[Bout]

Paljon olen Pokelaa puolustanut (ja toki kritisoinutkin) ja kykyihin uskonut, mutta kyllä tuo jatkuva kumuroiden nostaminen alkaa ihan oikeasti huolestuttamaan.

Koska asiasta noin paljon puhutaan, sitä myös aivan varmasti harjoitellaan. Ja pelinjohdon intohimosta kumuroita kohtaan veikkaisin, että toistomäärät on suhteellisen suuria. Ja kun suht kireässä ottelutahdissa harjoitusaikaa on rajallinen määrä, ei voi välttyä siltä ajatukselta että kumuroiden hinkkaaminen on pois jostain muualta -> muun perustekemisen rutiini kärsii -> sisäpeli tukkeutuu.

Niin monella pelaajalla perustaso on pudonnut jopa dramaattisesti (Nurmio, Ikonen, Patova, Niemi), ettei voi välttyä ajatukselta jossa suurin ongelma ei ole pelin johtaminen vaan valmennuksen johtaminen.

 

[Hutijokeri]

Mitä mieltä porukka on noista Nurmion lyönneistä kun yrittää mennä kentälle? Tuntuu kokoajan hinkkaavan sitä pystäriä kopiksi, pitäiskö Peran käyttää teidän mielessä pomppua ja näpyjä enemmän kentälle menossa?

 

[Kolmossauma]

kumuroiden hinkkaaminen on pois jostain muualta -> muun perustekemisen rutiini kärsii -> sisäpeli tukkeutuu.

Niin monella pelaajalla perustaso on pudonnut jopa dramaattisesti (Nurmio, Ikonen, Patova, Niemi), ettei voi välttyä ajatukselta jossa suurin ongelma ei ole pelin johtaminen vaan valmennuksen johtaminen.

Erittäin hyvä huomio ja samaa olen itse ihmetellyt, kun kaikki vaarallisuus on kadonnut Tahkon sisäpelistä. Ja tuntuu ettei näpyjäkään osata lyödä. Toki ne kulkee käsi kädessä, jos ei ole uhkaa läpäreistä niin ei ole tilaa pienillekään.

 

[Pallo hallussa]

Tuo on paljon mahdollista. Mutta enemmän oli kysymys tuosta kommentista.
Että on aivan sama, kumpaa sarjaa pelaa. Kuulostaa erikoiselta.

Eiköhän tuo ole perinteinen ”valmistautuminen” siihen jos jäädään alempaan, otetaan asenne, ettei tämä haittaa. Todellisuus sitten ihan toinen.

 

[Trone]

Kannattaa katsoa se ottelun jälkeinen Alasen haastattelu. Peetun pääviesti oli, että joukkue keskittyy vain omaan peliinsä ja sen kuntoon saamiseen eikä sen miettimiseen päätyvätkö he ylempään vai alempaan jatkosarjaan, koska aivan sama kummassa Tahko pelaa, tulosten kannalta tärkeintä on että Tahkon pitää pysytä pelaamaan viime aikaista paremmin. Ja tuossa kaikessa Alanen on täysin oikeassa. Eikä hän missään kohtaan haastattelua väitä etteikö sillä olisi merkitystä pääseekö Tahko ylempään vai joutuuko alempaan jatkosarjaan. Ainoastaan sanoo sen faktan, että tuota paljon merkityksellisempää on oman pelin kuntoon saaminen.

Oman sisäpelin kuntoon saaminen on Alasen mukaan kiinni ennen kaikkea korvien välistä: ”Semmoinen rentous siitä puuttuu, että me saadaan… kyllä me kaikki osataan hyvin lyödä sitä palloa tietty, se pitää vain löytää sieltä. Sieltä se löytyy se.” Kuten Olli Eronen tulkkasi, ”Ei ole suunnitelmasta kyse vaan toteutuksesta.”

 

[Lekapomppu]

Paljon olen Pokelaa puolustanut (ja toki kritisoinutkin) ja kykyihin uskonut, mutta kyllä tuo jatkuva kumuroiden nostaminen alkaa ihan oikeasti huolestuttamaan.

Koska asiasta noin paljon puhutaan, sitä myös aivan varmasti harjoitellaan. Ja pelinjohdon intohimosta kumuroita kohtaan veikkaisin, että toistomäärät on suhteellisen suuria. Ja kun suht kireässä ottelutahdissa harjoitusaikaa on rajallinen määrä, ei voi välttyä siltä ajatukselta että kumuroiden hinkkaaminen on pois jostain muualta -> muun perustekemisen rutiini kärsii -> sisäpeli tukkeutuu.

Niin monella pelaajalla perustaso on pudonnut jopa dramaattisesti (Nurmio, Ikonen, Patova, Niemi), ettei voi välttyä ajatukselta jossa suurin ongelma ei ole pelin johtaminen vaan valmennuksen johtaminen.

Olisiko kumuroiden hinkkaamisen taustalla se että syksyn kylmissä peleissä ne on melko ylivoimaisia lyöntejä, kun pallo ei kulje eikä läpärit/sauman puhkomiset enää niin helposti onnistu?

 

[nastafiilis]

Olisiko kumuroiden hinkkaamisen taustalla se että syksyn kylmissä peleissä ne on melko ylivoimaisia lyöntejä, kun pallo ei kulje eikä läpärit/sauman puhkomiset enää niin helposti onnistu?

Näillä näkymin Tahkon ei tarvi kovin kylmällä säällä pelailla. Toki alkuperäinen suunnitelma on voinut olla juurikin tämä.

 

[Elk]

Olisiko kumuroiden hinkkaamisen taustalla se että syksyn kylmissä peleissä ne on melko ylivoimaisia lyöntejä, kun pallo ei kulje eikä läpärit/sauman puhkomiset enää niin helposti onnistu?

Voi toki olla noinkin, ja oikeastaan vain tämä selitys voi pelastaa pelinjohtokaksikon maineen, jos joukkue nyt tästä kuilun reunalta putoamatta selviää (= pääsee ylempään jatkosarjaan ja, kas kuin ihmeen kaupalla, sisäpeli alkaa kuin alkaakin kumuroiden osalta toimia pudotuspelivaiheessa, jossa välttämällä alempi jatkosarja saadaan vastukseksi jokin muu joukkue kuin runkosarjan ykkönen (= Manse). Mutta tässä on vaan tuo @Bout mainitsema ongelma/riski, että vaikka ne kumurat saisikin jotenkin toimimaan, niin jos/kun muiden lyöntien harjoittelu on jäänyt vähemmälle, ei kokonaisuus silti toimi riittävästi. Mutta siis tällaisen suunnitelman onnistumista edes kohtuullisessa määrin voisi jopa arvostaa.

Tässä suhteessa eri joukkueilla voi muuten olla erilaisia strategioita. Esim. Kiteen pelejä kun katsoo, niin kyllähän ne perustuu vahvasti pomppuihin. Osin sama JoMallakin. Mutta ainakin Kiteellä on saatettu ajatella, että tässä vaiheessa heidän useamman vuoden strategiaansa riittää ja on tärkeintä, että he nousevat runkosarjassa ja pudotuspelien alkuvaiheessa uskottavaksi joukkueeksi suhteessa kärkijoukkueisiin (kuten ovat nousseetkin). Kopla taas on vähentänyt pomppuriippuvuuttaan selvästi aiemmista vuosista, mikä taas on ymmärrettävää ja viisasta ottaen huomioon aiempien vuosien kokemukset, ja se voi hyvinkin tuottaa loppupeleissä tulosta.

 

[Bout]

Olisiko kumuroiden hinkkaamisen taustalla se että syksyn kylmissä peleissä ne on melko ylivoimaisia lyöntejä, kun pallo ei kulje eikä läpärit/sauman puhkomiset enää niin helposti onnistu?

Voi hyvinkin olla, mutta kuten edellä todettiin, Tahkon pelit näillä otteilla loppuu siinä vaiheessa kun lämmintä on vielä +20 astetta.

Ja ymmärrän muutenkin kumuran käytön, onhan se parhaimmillaan aivan vastustamaton lyönti. Voisin luetella suoriltaan tämän kauden superpesiksestä 20 loistavaa kumuralyöjää, valitettavasti yksikään Tahkon pelaaja ei listalle yltäisi ja siinä on se ongelma.

Tahkon joukkue on täynnä pelaajia, jotka ovat tottuneet lyömään keskipalloon ja sillä ei valitettavasti lyödä kumuraa. Paineettomassa tilanteessa voi onnistua kovallakin prosentilla, mutta puhutaan todella pienestä erosta osumakohdassa, niin painetilanteessa prosentit pienenee jos se ei ole ominainen lyönti. Lisätään yhtälöön vielä itseluottamus: viimeisten viikkojen aikana on ollut nähtävissä, etteivät ne omat parhaat lyönnitkään ole olleet nappiosumia, niin laitapa ukko lyömään sitten enemmän "vierasta" lyöntiä.

Voidaan puhua vielä yksipuolisen pelin suunnitelman vaikutuksesta vastustajaan. Siinä annetaan suosiolla kaikki avaimet vastustajan lukkarille. Ei tarvitse antaa väärää, kun voi syöttää väärän rajamailla olevaa ja lyöjälle vaikeaa syöttöä. Jos tiedetään vielä lyöntiratkaisu, annetaan kaikki avaimet lukkarille, eikä ne prosentit ainakaan kasva jos lyödään ei ominaista lyöntiä vaikeimpaan mahdolliseen syöttöön.

 

[Rullahiihtäjä]

Näillä näkymin Tahkon ei tarvi kovin kylmällä säällä pelailla. Toki alkuperäinen suunnitelma on voinut olla juurikin tämä.

Jos olettaa, että puolivälieriiin saakka, niin ottelut 1-3 pelataan 17.-22.8., ja nykytilanteen mukaan sijoilla 1-3 Tampere, Sotkamo, Kouvola. Hiukassa voi iskeä +8 ja tihkusade, mutta muuten aika kesäistä vielä. Ja tämä tietysti Jos.

 

[Trone]

Kannattajaosakkaiden osakeannin esitteessä kerrottiin näin:

Kannattajaosakkeen omistaja on oikeutettu mm. seuraaviin osakasetuihin:

• osakashintainen kausikortti,
• personoitu kannattajatuote,
• osakashintaiset muut kannattajatuotteet,
• osakashintaiset kannattajamatkat vierasotteluihin,

Lisäksi kannattajaosakkaat kutsutaan vuosittaiseen tapahtumaan, jossa Tahkon superpesispelaajat ovat edustettuina.

Ei ole tuon osakashintaisen kausikortin lisäksi noita muita näkynyt eikä kuulunut… Yksi kannattajamatka vain tänä vuonna on taitanut olla (Kouvolaan) eikä sen yhteydessäkään mainittu mistään edullisemmasta osakashinnasta saati että kannattajamatkaa olisi suoramainostettu kannattajaosakkaille. Kannattajatuotteita olen ostanut ihan normihintaan ilman edes nimellisiä alennuksia eikä mitään personoituja kannattajatuotteita ole mailla eikä halmeilla. Mitään noista en ole kaivannut eikä noista mikään (paitsi edullisempi kausikortti) vaikuttanut päätökseeni hankkia kannattajaosake, mutta ihan yleisesti ottaen arveluttavaa, että Tahko Pesis Oy on osakeantia markkinoinut ”mm. seuraavat osakasedut” -lupauksilla, joista tähän mennessä ei ole toteutunut kuin tuo edullisempi kannattajaosake. 🤔

Ymmärrän toki, että listaa on kirjoitettu ”pistetään kaikkea houkuttelevaa ja edullisesti toteutettavaa, jotta kannattajaosake olisi houkuttelevampi ja niitä saadaan paremmin myydyksi” -ajatuksella, mutta uskottavuussyistä Tahko Pesis Oy:n pitäisi pystyä myös seisomaan sanojensa takan.

Kannattajaosakkaille ei myöskään ole viestitty mitään sitten alkuvuoden, pl. istumapaikkavarauksen käytännöt. Myöskään julkisuuteen Tahko Pesis Oy ei ole kertonut mitään osakeannin päättymisestä ja sen lopputuloksesta (montako osaketta merkittiin ja paljonko uutta pääomaa kerättiin). Ei kovin ammattimaista kuvaa anna ja väistämättä tulee sellainen ”ota rahat ja juokse” -vaikutelma. 🤷‍♂️

Nämä nyt vain tällaisia yleisiä huomioita tyyliseikoista. Itse hankin kannattajaosakkeen ihan vain edullisemman kausikortin ja vakioistumapaikan vuoksi sekä ns. ”kannatuksen vuoksi”.

 

[tyly]

Kun Nurmion kentällemenokin alkoi jo tökkiä, niin seuraavaksi alkaa tökkiä Niemen kotiutukset. Tuskin kakkoskärki Raesmaa muuten kotiutuksista ongelmana puhuisikaan.

Alanen totesi hyvin Ruudun haastattelussa pelin jälkeen, että ylemmästä ja alemmasta jatkosarjasta on tehty aika iso asia, vaikka tärkeämpää on nimenomaan oman pelin parantaminen.

Kaikki siis menee, kunhan pelinjohdon kanssa ei ole suuria näkemyseroja pesäpallosta, pelin rakentamisesta ja harjoittelusta.

 

[jatkekumura]

Näin aktiivisena sivustaseuraajana kun Tahko ei ole oma ykkösseura vähän ihmettelen sitä,miten Niemelle löytyy täältä edelleen niin paljon tukijoita ja tuntuu olevan yleinen olettama että hänellä on lyönti löytynyt. Kauden kotiutusprosentti kuitenkin alle 40? Eihän se ykköskorin kotiuttajslle ole edes välttävä tulos? Ymmärrän toki, että tilannetta on ollut vaikea tehdä ja on tullut usein vasta 2 palolla lyömään,mutta silti vähän särähtää korvaan.

 

[Trone]

Voi riittää. Ei todennäköisintä, mutta voi riittää. Tänään kaksi pistettä, Joensuu huomenna Kouvolassa nollille ja sunnuntaina Tahkolle kolme pistettä Imatralta. Tällöin Tahkolla ja JoMalla molemmilla 36 pistettä, mutta Tahkolla kaksi voittoa enemmän ja siksi Joensuun edellä.

Toisena skenaariona Tahkolla saa tänään kaksi pistettä ja Imatralta kolme pistettä samalla kun Kitee saa Pattijoelta ja Sotkamolta korkeintaa kaksi pistettä. Tällöin Tahko ja KiPa molemmat 36 pisteessä, mutta Tahkolla 1-2 voittoa enemmän kuin Kiteellä.

Periaattessa kuudeskin sija yhä mahdollinen.

Hieman näistä skenaarioista kahden huomisen ottelun osalta.

Joensuu-Kouvola:
Joensuu kohtaa Kouvolan kotonaan eikä vieraissa, toisin kuin eilen väärin muistelin. Joensuu on voittanut neljä viimeisintä kohtaamista (vieraissa 2022, kotona ja vieraissa 2023 sekä vieraissa 2024). Tuo tämän kauden kohtaaminen Kouvolassa oli tiukka (jaksot 4-1 ja 0-1) ja päättyi kotareissa Koplalle 2-1 eli Joensuu ainakin tuolloin vieraskentällä sai kairattua pisteen, mikä sille huomenna kotonakin riittäisi ylemmän jatkosarjan varmistamiseksi.

Kouvola on voittanut viisi viimeisintä otteluaan puhtaasti 2-0 eikä ole jäänyt juhannuksen jälkeen kertaakaan pisteittä, napaten kymmenestä viimeisimmästä pelistä seitsemän voittoa ja 24 pistettä jaossa olleista 30 pisteestä.

Joensuu on voittanut viimeisestä viidestä ottelustaan kaksi, saanut kerran yhden pisteen ja jäänyt kaksi kertaa pisteittä eli vähintään piste on tarttunut haaviin 3/5 otteluista. Juhannuksen jälkeen Joensuu on kahdeksasta ottelustaan voittanut vain kolme, saanut kerran yhden pisteen ja jäänyt viisi kertaa pisteittä eli vähintään piste on tarttunut haaviin 4/8 otteluista. Juhannuksen jälkeen Joensuu on saanut 9 pistettä jaossa olleista 30 pisteestä. Kotonaan Joensuu on jäänyt tällä kaudella pisteittä vain kolmesti yhdessätoista kotiottelussaan: kaikki TOP8-joukkueita vastaan (ViVe, KeKi, KiPa) ja kaksi näistä kolmesta kerrasta juhannuksen jälkeen. Juhannuksen jälkeisistä kotiotteluistaan Joensuu on voittanut kaksi (Tahko, JymyJussit ja jäänyt kahdesti pisteittä (KeKi, KiPa).

Kouvola on tällä kaudella jättänyt TOP8-joukkueen pisteittä vain kolme kertaa yhteensä 13 kohtaamisessa (eli 10/13 TOP8-kohtaamisissa vastustaja on saanut vähintään pisteen), mutta kuitenkin kaksi näistä on tapahtunut kolmessa viimeisimmässä kohtaamisessa TOP8-joukkueen kanssa (eli vain 1/3 viimeisimmistä kohtaamisista TOP8-joukkue on saanut vähintään pisteen).

Joensuu on jäänyt tällä kaudella ilman pisteitä viisi kertaa kaikkiaan 13 kohtaamisessaan TOP8-joukkueiden kanssa (eli 8/13 TOP8-kohtaamisissa Joensuu on saanut vähintään pisteen), mutta kuitenkin kolme näistä on tapahtunut juhannuksen jälkeisissä kuudessa viimeisimmässä kohtaamisessa TOP8-joukkueen kanssa (eli 3/6 viimeisimmistä TOP8-kohtaamisista Joensuu on poistunut pisteittä).

Kouvola on lyönyt viimeisessä viidessä pelissään keskimäärin 12,6 juoksua/ottelu (6,3/jakso) ja päästänyt keskimäärin vain 3,8 juoksua/ottelu (1,9/jakso). Tehtyjen juoksujen keskiarvoa kasvattaa erityisesti jaksolle osuneet kaksi tylyä HP-peliä. Joensuu puolestaan on viidessä viimeisessä pelissään lyönyt keskimäärin 9,8 juoksua/ottelu (4,9/jakso) ja päästänyt 8,4 juoksua/ottelu (4,2/jakso).

Juhannuksen jälkeen Kouvola on lyönyt keskimäärin 9,7 juoksua/ottelu (4,9/jakso) ja päästänyt keskimäärin vain 4,7 juoksua/ottelu (2,4/jakso). Joensuu puolestaan on juhannuksen jälkeen tehnyt keskimäärin 9,4 juoksua/ottelu (4,7/jakso) ja päästänyt keskimäärin 8,8 juoksua/ottelu (4,4/jakso).

Kouvolan peleissä jakso on mennyt tasan tai ratkennut vain yhden juoksun erolla suuntaan tai toiseen vain kerran viimeisen viiden pelin kymmenessä jaksossa (eli 1/10 = 10%): 1-2 jaksovoitto Haminasta. Joensuun peleissä jakso on mennyt tasan tai ratkennut vain yhden juoksun erolla suuntaan tai toiseen kolme kertaa viimeisen viiden pelin kymmenessä jaksossa (eli 3/10 = 30%): 4-4 jaksotasuri ja 4-5 jaksotappio Kiteelle sekä 9-9 jaksotasuri Imatran kanssa. Juhannuksen jälkeen pelatuissa Kouvolan peleissä näin on käynyt vain kaksi kertaa kymmenen pelin 20 jaksossa (eli 2/20 = 10%): edellä mainitun lisäksi 1-0 -jaksovoitto Sotkamosta. Joensuun peleissä näin on käynyt juhannukseen jälkeen neljä kertaa kahdeksan pelin 16 jaksossa (eli 4/16 = 25%): edellä mainittujen lisäksi 2-1 jaksotappio Kiteelle. Huomionarvoista että nuo Kouvolan tiukemmista jaksoista molemmat ovat olleet Koplan jaksovoittoja kun Joensuu puolestaan on omista tiukemmista jaksoistaan hävinnyt kaksi ja pelannut kaksi tasan eli ei ole noista tiukemmista jaksoista voittanut yhtäkään. Toisaalta joukkueiden edellisessä kohtaamisessa toinen jakso päättyi tiukkaan 0-1 voittoon Joensuulle.

Summa summarum, mitä näistä numeroiden pyörittelystä voi päätellä? No todellisuudessa ei varmasti paljoakaan, koska jokainen peli on omansa, mutta numeroiden valossa Kouvolalla on selvä edge tuohon kohtaamiseen eikä ole mitenkään hypoteettinen skenaario, että Kouvola jättäisi Joensuun pisteittä. Kouvolan edgeä tosin pehmittää se, jos Kopla joutuu ounastellusti pelaamaan huomenna ilman usempaakin avainpelajaa. Jännä ja tiukka peli siis luultavasti tulossa ja ottelu voi kääntyä miten vain.

Pattijoki-Kitee
Kitee kohtaa Pattijoen vieraissa Rännärillä. Kitee on voittanut kaksi viimeisintä kohtaamista (kotona 2023 ja 2024), mutta sitä edelliset kaksi kohtaamista voitti puolestaan Pattijoki (molemmat Rännärillä 2023). Nuo Kiteen voitot siis molemmat kotona ja nuo molemmat Kiteen tappiot siis Pattijoella. Kiteen tämän kauden voitto oli puhdas kolmen pisteen voitto ja viime kauden viimeinen kohtaaminen säälipleijareissa päättyi Kiteelle 2-1 eli ”kahden pisteen voitto”. Kiteen tuorein tappio Pattijoella oli puhdas 2-0 tappio ja sitä edellinen päättyi Pattijoelle 2-1 eli tuosta pelistä Kitee nappasi yhden pisteen. Neljästä viimeisestä Pattijoki-pelistään Kitee on siis saanut keskimäärin 1,5 pistettä/ottelu: kotipeleistään keskimäärin 2,5/ottelu ja vieraspeleistään keskimäärin 0,5/ottelu.

Kitee on viidestä viimeisestä pelistään voittanut kaksi, hävinnyt kaksi ja saanut kerran yksittäisen pisteen. Pattijoki on viidestä viimeisestä pelistään hävinnyt neljä ja voittanut yhden. Juhannuksen jälkeen Kitee on voittanut viisi ottelua pelaamastaan kymmenestä ottelusta (eli hävittyjä 5/10): kolme kolmen pisteen voittoa kotona sekä kolmen ja kahden pisteen voitot vieraissa. Pattijoki on hävinnyt seitsemän ottelua juhannuksen jälkeen pelaamastaan yhdeksästä ottelusta (eli voitettuja vain 2/9). Täydet kolme pistettä Pattijoki on kuitenkin juhannuksen jälkeen antanut vastustajalle vain kolmesti näissä yhdeksässä ottelussaan: kerran kotona ja kahdesti vieraissa.

Rännärillä on pelattu tällä kaudella kymmenen kertaa miesten superpesistä ja vain kerran(!) vastustaja (Tahko) on lähtenyt kotimatkalle täyden kolmen pisteen potin kanssa. Näistä kymmenestä Rännäri-kotipelistään Pattijoki on voittanut kuusi. Keskimäärin vastustaja on lähtenyt Rännäriltä kotimatkalle 1,4 pisteen kera.

Kitee on pelannut tällä kaudella yksitoista vieraspeliä, joista sillä on kaksi puhdasta kolme pisteen voittoa, kolme kahden pisteen voittoa, kaksi yhden pisteen tappiota ja neljä pisteetöntä tappiota. Keskimäärin Kitee on lähtenyt vieraspelistä kotimatkalle 1,3 pisteen kanssa.

Kitee on lyönyt viidessä viimeisessä pelissään keskimäärin 7,8 juoksua/ottelu (3,9/jakso) ja päästänyt 10,4 juoksua/ottelu (5,2/jakso). Pattijoki vastaavasti tehnyt viidessä viimeisessä pelissään keskimäärin 5,8 juoksua ottelu (2,9/jakso) ja päästänyt 9 juoksua/ottelu (4,5/jakso). Juhannuksen jälkeen pelattujen otteluiden osalta vastaavat lukemat Kiteellä 10,5 lyötyä/ottelu (5,3/jakso) ja 9 päästettyä/ottelu (4,5/jakso) ja Pattijoella 4,4 lyötyä/ottelu (2,2/jakso) ja 8,1 päästettyä/ottelu (4,1/jakso).

Näiden numeroiden valossa sanoisin, että Kitee on selvähkö ennakkosuosikki huomisessa ottelussa, mutta varsinkaan kolmen pisteen voitto ei tule irtoamaan Rännäriltä helposti. Ainakaan täysin pisteittä Kitee ei luultavastikaan Pattijoelta kotiinpäin lähde. Tästäkin kohtaamisesta siis jännä ja tiukka peli mitä luultavimmin odotettavissa!

Sunnuntain pelit:
Sunnuntain Kitee- ja Tahko-pelien merkitys tai merkityksettömyys jatkosarjapaikkojen osalta selviää vasta perjantain otteluiden perusteella, joten niitä en jaksa vielä sen tarkemmin spekuloida. Sellainen yleishuomio kuitenkin, että kolmen pisteen voitto Imatrasta ei ole Tahkolle mahdoton temppu muttei mikään itsestäänselvyyskään: Tahko on tällä kaudella napannut vain neljä kolmen pisteen voittoa 23 ottelussa, joista kaksi kotona (toinen näistä Imatrasta) alkukaudesta ennen juhannustaukoa ja kaksi vieraissa juhannuksen jälkeisellä puolikkaalla. Ukonniemellä on pelattu tällä kaudella 11 kertaa ja näistä vain neljä kertaa vierasjoukkue on lähtenyt kotiin täyden kolmen pisteen potin kera. Nämä kaikki neljä joukkuetta ovat olleet TOP8-joukkueita (Sotkamo ja Kitee alkukaudesta toukokuussa sekä Kouvola sekä Kempele juhannustauon jälkeen kesä-heinäkuun vaihteessa). Tahko on voittanut neljä viimeistä IPV-kohtaamista, mutta vain viimeisimmällä keralla täyden kolmen pisteen arvoisesti.

 

[Ryderrr]

Tuli noista yleisömääristä mieleen että tuon viimeisimmän katsomoremontin myötä Pihkalan kapasiteetti on ilmeisesti pienentynyt jos 3100 on täysi tupa? Muistelen että toissakaudella oli ainakin Kouvolaa vastaan puolivälierissä siinä ratkaisupelissä yli tuon määrän, n. 3300 katsojaa tms?

Kyllä kolmospuolelle vielä porukkaa olisi mahtunut ja aurinkokatsomossakin näytti väljää olevan siellä täällä, niin ei tuo vielä aivan äärimmilleen täynnä ollut.

 

[Sturm]

Kyllä kolmospuolelle vielä porukkaa olisi mahtunut ja aurinkokatsomossakin näytti väljää olevan siellä täällä, niin ei tuo vielä aivan äärimmilleen täynnä ollut.

Kuinkas siellä Pihkalassa on aikoinaan eli 1992 voinut olla 7640 katsojaa finaalissa Sotkamoa vastaan?