Minusta Tahko on rakentanut sekä viime että tällä kaudella liikaa Korhosen ympärille. Tietyssä mielessä kovaa sanoa näin, mutta siltä se on näyttänyt. Tuollainen turvautuminen yhteen korttiin laiskistaa muuta joukkuetta sekä henkisesti että fyysisesti. Tämä näkyi käänteisesti nyt, kun Korhonen oli poissa, jolloin muiden täytyi (lue myös: annettiin) terästäytyä molemmilla tavoilla.
Tuo liika turvaaminen Korhoseen näkyy selvästi myös tämän omassa elekielessä epäonnistumisten jälkeen. Tuntuu, että paineet ovat liian suuret noinkin kokeneelle pelimiehelle. Se minulle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, haluaako Korhonen itse itselleen tuollaista ylivertaista roolia vai annetaanko se hänelle pelinjohdon ja/tai muiden pelaajien taholta.
Haasteena on löytää tuohon asetelmaan sopivampi tasapaino. Korhoselta vastuuta hieman pois, jolloin hänenkin suorittaminen voisi rentoutua, ja muille vastaavasti hieman lisää. Olen itse kaiken aikaa ”toitottanut” Tahkon kokoonpanon teoreettista tasaisuutta, mikä on tämän kauden alussa näyttänyt huonot puolensa, kun on tasaisesti alisuoritettu, mutta yhtä lailla tuo voisi kääntyä tasaiseen ylisuorittamiseen, ja vähintään tasaiseen hyvällä tasolla pelaamiseen.
Joka tapauksessa Tahkon ongelma ainakaan sisäpelissä eivät ole ns. täytemiehet, Malikine ja Kauppinen, vaan he ovat vähistä tilanteistaan suoriutuneet mallikkaasti. Ja Vierimaalle täytyy antaa vaan lisäktediittiä. Sen lisäksi, että hän on ollut ainoa Tahkon pelaaja, joka on suorittanut mailassa omalla hyvällä tasollaan koko alkukauden, hän suoriutui eilen mainiosti myös nro kakkosen vaativassa roolissa.
Ei tässä vielä ole enemmille henkseleiden paukuttamiselle aihetta. Vielä lauantaina Joma-pelin eka jakso oli surkeaa nähtävää, mutta sen jälkeen on ollut hetkittäin lupauksia antavaa peliä. Kiinnostavaa on ainakin seurata, kestävätkö paremman vireen ja peluutuksen aihiot seuraavissa peleissä vai ei. Realismin nimissä on sanottava, että eilenkin sisäpelin osalta ne olivat vielä yhdessä vuorossa/jakso, joten lisätodisteita kaivataan.