Vs: Hyvinkään Tahko 2016
Otetaanpas hieman omaa katsausta tähän kohtaa sesonkia. Aloitetaan yleisestä tasosta ja pureudutaan yksilöihin sitten hieman myöhemmin.
Tahkon sijoituksissa, mikä on realismia? JosJosJosJosJos. Tuon verran on kysymysmerkkejä, jotta voitaisiin puhua paikasta viiden joukkoon. Jos Kore nostaa tasonsa toissavuotiseen, Putte jatkaa sisällä samaan tahtiin, jos Hokkanen (tai joku muu) pystyy nostamaan itsensä ykköskärkeen ja ~130 kärkkärin pelaajaksi. Siellä on kuitenkin ihan oikeasti kovia pelaajia, eikä Tahko missään nimessä ole materiaalin puolesta putoamispeikon kynsissä. Vierimaa, Puhtimäki, Nikkanen ja Korhonen, viime kauden neljä parasta kärkilyöjää ja jokainen jatkaa.
Kankaanpää jäi viime kaudella 21 pisteen päähän, Kitee seitsemän. Koskenkorva voi vielä tuon 21 pinnan eron kuroa kiinni huimilla satsauksillaan ja Itävalon paluulla, mutta KaMa ei ole noin paljoa vahvistunut pelkällä Itävalolla ja Kiteen täysin suvereeni sisäpelin syömähammas poistui joukkueesta. JymyJussit on heikentynyt entisestään viime kaudesta ja kaikki kunnia Topi Kososelle, Pattijoen väki ei ole kyllä pudotuspelijoukkue, ellei löydä jostain vielä laatupelaajia. Nyt muutenkin Tahkoa kapeammasta kotiutusarsenaalista poistui vielä Pelkosta kovempi moukari Möykky Korhosen mukana. Siinä on Eino Järvelällä vähän naputeltavaa. Kirin kohdalla kysymysmerkkinä on Kaijansinkon kyky muovata peliä, pahimmillaan Kiri oli kuitenkin suht aseeton ja jos Kiukkonen päättää jättää mailan nurkkaan lojumaan, niin Kiri putoaa pudotuspelien ulkopuolelle. Kouvola, Vimpeli, Sotkamo ja Joensuu ovat ehdottomasti tavoittamattomissa ilman jotain outoa sulamista, mutta tuon nelikon takana voi ihan hyvin käydä "Ankkurit" -ilmiö. Ei sillä, en silti odota muuta kuin paikkaa kahdeksan parhaan joukossa.
Täällä keskitytään nyt siihen, että sisäpelistä on poistunut voimaa. Se on toki fakta eikä puhumalla pysty asiaa muuttumaan, mutta ainakin itse odotan nyt vihdoin sanoista tekoja tuon ulkopelin tiivistymisen osalta. Ei ole sattumaa, että ulkopelin velhoksi tituleerattu Levänen oli pelinjohdossa juuri samaan aikaan, kuin Tahkon ulkopeli oli 2000-luvun tiiveintä. Viime kaudella Tahko antoi pudotuspelijoukkueista eniten juoksuja, mutta esimerkiksi Pattijoki kipusi pudotuspeleihin vaikka löi 28 juoksua vähemmän. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon tiivis ulkopeli vapauttaa myös sisäpeliä, kun ei ole pakkoa iskeä 5-6 juoksua jaksovoittoon.
Ja sisäpelin osalta pitää muistaa, että vaikka sieltä esimerkiksi Junnun mukana lähti 36 juoksua, jää lähdön jälkeen kuitenkin 115 yritystä muille käytettäväksi. Junnun kotiutusprosentti viime kaudelta oli todella heikko 31% ja kun tuo 115 yritystä laitetaan vaikka jokerina pelaavalle Harjulle, katoaakin juoksuja huonossakin tapauksessa vain 5-10, sillä olettamuksella että tilanteiden rakentelu pysyy entisellä tasolla. En nimittäin usko, että pitkässä juoksussa kotiutusprosentti voi yhdelläkään "alan miehellä" pudota mihinkään 20% tienoille. Kerolta ei kannata odotella Pelkosen saappaiden täyttymistä, mutta kapeassa ringissä ja isolla vastuulla +40 juoksua on ihan realistinen osotus. Roolimuutoksilla myös Nikkaselta on lupa odottaa enemmän juoksuja. Kyllä joukkuetasolla +200 juoksua on realismia, joskin lukema johonkin 180-190 väliin lienee se kaikista odotetuin.
Vähän sekavaa juttua tähän väliin, mutta tiivistettynä voisin sanoa, että Pelkoselta ja Rantatorikalta jäävät kotiutustilanteet pitää saada oikeille pelaajille ja silloin laskua tulee vain 10-20 juoksua. Merkittävin asia on kuitenkin Leväsen paluu ja ulkopelin tiivistäminen hinnalla millä hyvänsä. Lähtijät eivät kuitenkaan olleet ulkopelissä korvaamattomia, vaikka Pelkonen hyvä räpylämies olikin.
