Pitkään oli jo kalenteriin merkittynä Pöytyän reissu, kuuluuhan sitä vieraissakin käydä pelejä jännittämässä. Sitten kävikin niin kovin mukavasti, että matsi olikin Raumalla. Aika pienellä mainostamisella tuo ottelu ainakin Rauman päässä oli, joten siihen nähden tuo yleisömäärä oli jopa positiivinen yllätys. Sitä vaan mielessäni laskeskelin, että noinkohan tuosta Pöytyälle mitään viivan alle jäi ja mikä lie ollut tämän ottelupaikan tarkoitus. Onneksi ei minun tarvitse yöuniani tuon takia menettää, kyllä ne viisaammat sen on laskenut.
Ensimmäinen jakso oli vähän tukkoisampaa menoa Ulvilalta ja neljännen aluksi Pöytyä tempaisi itsensä johtoon. Ei olisi viime kaudella Lokit tuosta nousseet. Onneksi nyt eletään tätä kautta. Voitot tuntuu ruokkineen itseluottamusta ja niin vain sieltä puserrettiin ohi. Ilo oli katsoa Tarmon rohkeutta tuossa ratkaisevassa Kulmalan Ernon kotiutuksessa. Kenttäkuuluttaja epäili oliko vähän vahinko, mutta minun silmään näytti, että lennolla sieltä tultiin kotiin ja suunniteltua oli. Näin sen ainakin itselleni uskottelin.
Toiselle jaksolle sitten pienet muutokset yskineeseen kärkeen ja sen jälkeen alkoivat koneet käymään. Melko yksipuolinen näytös tuosta seurasi. Jos matsi olisi pelattu jossain muualla kuin Raumalla, olisi pari kunnaria tullut. Raumalla kun ei miesten peleissä kunnaria saa lyötyä kuin kolmospuolelta. Tällä kertaa sieltä läpi painunut lyönti pysähtyi hiekkakasaan. Noh, säästetään se parempi tuuri tärkeimpiin koitoksiin.
Palautetta on tullut annettua tuosta kakkospuolen vuotamisesta. Tänään se piti oikein hyvin ja Kulmala pelasi varman pelin kopparina. Tokihan siinä voi hieman rohkeammin pelata, kun ei tarvitse kauhean kaukaa lähteä läpi painuneita palloja hakemaan. Kitolalta ja toiseltakin Kulmalalta jäätävän hyvää peliä taas. On kyllä Kitola ottanut lautasen haltuunsa tavalla, jota ei olisi uskonut ennen kauden alkua. Hyvä niin. Plussaa myös Tarmon suuntaan iloisesta ja rohkeasta sisäpelistä. Myös reagointi pelin aikana on hyvää ja kenelläkään ei ole numeroa naulattuna hihaan. Eipä tässä oikein mistään voi valittaa.
Pöytyän puolella näkyy ehkä vähän niitä samoja merkkejä kuin Ulvilassa parina viime kautena. Hengettömältä ja luovuttaneelta varsinkin toinen jakso vaikutti. Ihan eri joukkue oli kentällä kuin alkukaudesta Ulvilassa. Noinkohan heikosti mennyt alkukausi on päässyt puseron alle? Lainamiehet pelaavat isossa roolissa. Vaikka hyviä poikia ovatkin, niin jotain siitä puuttuu. Onko sitten sitä jatkuvuutta ja paloa pelata joukkueelle, jos tulevaisuutta ei joukkueessa ole kautta pidempään? Mieluummin niitä omia junnuja kokoonpanoon, jos vaan hiukankin rahkeet riittää. No, eipä tarvitse minun tälläkään päätäni vaivata.
Se on voittoputki käsillä. Nyt nautiskellaan. Viikonloppuna kärkytään matsit netistä ja ensi viikolla taas katsomoon. Onpahan ilo olla Lokki-fani tällä hetkellä!
