Ei tämä mitään leikinlaskua ole, vaan kuolemanvakavaa urheilua, jossa ensi kaudella voi olla jo liian myöhäistä. Siitäkin huolimatta, että pesäpallosta kuolema-termi poistettiinkin. Arttu Ruuska sanoi ainakin saman päivän otteluennakossa, että tuo pomppukäyttäytyminen tulee vain yltymään, kunhan arki saadaan rullaamaan toden teolla loppupeleissä.Höpö höpö. Arkipäivää, no ei tod.
Tämä on kyllä oikeasti hyvä kysymys koska nimenomaan se ettei tuolla yhdellä juoksulla tee mitään. Vaikka mielummin kolme kertaa rahalyönti lopputulos kuitenkin jakson kannalta täysin sama vaikka sitä juoksua ei tulisi. Ja kuitenkin se mahdollisuus juoksuihin on vaikka kaksi ensimmäistä epäonnistuisi ja saisi kolmannella pallon läpiTilanne: pitää saada kaksi juoksua 4. vuoroparissa, kun on ykköstilanne ennen viimeistä lyöjää. Rajat on tästä syystä tukittuina. Miksi joukkueet pelaavat sen niin, että ensin siirretään pelaaja kolmoselle yksittäisillä lyönneillä (esim. näppi ja tyhjä "sauma" puhki) ja vasta viimeisellä yritetään lyödä läpi? Minä en näe siinä sitten mitään järkeä, mutta ei ole mikään yksittäisen joukkueen taktiikka ja pesäpallossakin mietitään asiat viimeisen päälle, joten jokin pointti tässä on pakko olla. Minä pelaisin tilanteen niin, että yrittäisin kolme kertaa läpi viimeisen pelaajan lyöntivuorolla. 99 %:n todennäköisyydellä lopputulos olisi sama eli jaksotappio, mutta ainakin on yritetty.
Tämä on juurikin se syy.Ainut syy voi olla, ettäykköseltä on pidempi matka kotiin kuin kotipesästä kolmoselle. Kunnariläpärillä pitäs kakkoselta ehtiä aina mutta ykköseltä ei välttämättä ehdi. Toisaalta se kunnariläpäri on niin epätodennäköinen että varmaan tilastollisesti kannattaa käyttää kaikki yritykset siihen.
Joo, sen verran voin tulla vastaan näkemyksessäni, että kakkoselle kannattaa ehkä ensin siirtää (joissain tapauksissa). Tuossa mainitsemassasi tapauksessa on tietysti mokailua etenijältä tai epäselvyyttä merkistä. Ilman mokailua viimeistään kakkoslyönnillä rajalle lyöntiä vastaavissa tilanteissa.Tämä on juurikin se syy.
Yhden kerran olen nähnyt Suomarin ottelussa, kun kahdella palolla vastaavassa tilanteessa numeron #1 eli kärki lyö ekalla lyönnillä keskelle kenttää näpyn - jolla ykkösellä ollut ei etene. Toisella näpy kakkosrajaan ja etenijä menee kakkoselle siepparin palauttaessa pallon nopeasti. Lukkari syöttää heti ennen kuin etenijä on edes kärkkymässä.
Kolmannella kakkosrajaleikkuri siparin tontilta, joka menee läpi ja pallo heitetään lopulta kotiin, mutta lukkari ei saa sitä kiinni. Kolmoselle nopea kärki ehti lähes samaan aikaan, kun kakoselta lähtenyt etenijä kotiin. Tämän jälkeen tuli vielä kolme juoksua lisää.
Koska on ollut viimeksi? Ei koskaan, paitsi ehkä kerran 1968 meinaisi olla, mutta ei ollutkaan.laittomatkin voivat olla joskus ratkaisevassa aemassa ottelun kannalta.
Tälläistä ei oo varmaan julki kerrottu. On sen pakko olla helposti yli 100km/h, mutta että kuinka paljon tuosta huipusta sitten on, sitä ei tiedä.Tuli tällainen mieleen että mikä on superin pelaajien keskimääräinen heittonopeus? Kovasta kädestä puhutaan varmaan jos heittää yli 145km/h mutta mikä on keskivertotulos?
Puhdas veikkaus, että se on lähellä 135 km/h.Tälläistä ei oo varmaan julki kerrottu. On sen pakko olla helposti yli 100km/h, mutta että kuinka paljon tuosta huipusta sitten on, sitä ei tiedä.
Vaihto voidaan suorittaa, jos loukkaantuminen on ulkopelaajan aiheuttama.Missä tilanteessa voidaan pesälle vaihtaa loukkaantuneen etenijän tilalle toinen pelaaja? Useimmiten näkee, että loukkaantunut pelaaja pyritään kopilla hoitamaan pois kentältä, mutta esim. tänään HP-KaMa ottelussa KaMa vaihtoi terveen miehen loukkaantuneen tilalle.
Olikos niin että jos loukkaantuminen on ulkopelaajan aiheuttama, vaihdon saa tehdä ilman paloa. Jos taas loukkaantuu muuten vaihdon saa tehdä paloa vastaan.
