Ihmetyttää toisinaan tuo pelaajien syöksyinnokkuus, etenkin tullessa kolmoselta kotipesään. Etenijä saattaa olla useiden metrien päässä pesästä kun pallo on jo lukkarin hallussa, mutta silti syöksytään. Vaikuttaako se luovuttamiselta mikäli ei syöksy, vai miksi noin menetellään? Syöksymisessä on kuitenkin aina myös pieni loukkaantumisriski.
@Räpylävirhe ping myösLisäksi pienet häpläykset ovat aina mahdollisia ja silloinhan syöksymisestä on tietenkin hyötyä.
Kuulostaa tyhmän kysymyksen sijaan tyhmältä menettelyltä.Kuinka yleistä juniori pesäpallossa on, että valmennus kieltää kokoonpanon ulkopuolelle jääviä pelaajia tulemasta ottelua edeltävään valmistaviin harkkoihin?
Ei ole sallittua.Kun kotareissa tulee juoksu lyöjän ensimmäisellä tai toisella lyönnillä, niin miksei lyöjä jää yrittämään vielä kunnaria tai muuten vaan pitämään vastustajaa ulkokentällä pitempään. Vai eikö ole luvallista?
Eikö joskus ollut sääntö, että jos oli kopilla irti pesästä ja palasi pesään josta oli irti, niin tuomittiin palo saman tien ilman mitään pallon kierrätystä joka pesällä ja katsotaan mitä tuomari loppujen lopuksi näyttää.
Pystyy. Kilpailumääräykset § 42:Mutta ei takerreta sen enempää noihin joukkueisiin nimeltä, vaan ylimalkaan, pystyykö sitten edustus- ja kakkosjoukkue pelaamaan samaan aikaan ykkösessä?
Kussakin sarjassa on saman seuran joukkueiden lukumäärä rajoittamaton, paitsi aikuisten Superpesiksessä
vain yksi joukkue.
Sama on tullut monta kertaa mieleen. Koskee joukkueita ja yksittäisiä pelaajia.Formula 1:ssä sanotaan, että viimeisin ajettu kisa määrää sen miten hyvä olet. Supervuoron joukkuekohtaisia foorumeja lukiessa ei voi välttyä samalta ajatukselta. Kovin aaltoilee kirjoitusten sävy sysimustasta ylistävään tappion tai voiton mukaisesti. Vai mitä mieltä ollaan?
Ei tämä ole tyhmä kysymys pesäpallosta. Tämä on normaalia aktiivikannattajan (joita oletan foorumilla suurimman osan olevan) heimokäytöstä. Tottakai huonot pelit ja tappiot ottaa koville, kun joukkuetta myötäeletään. Ja toisin päin. Näin se on aina ollut ja on aina oleva. Se on sitten toinen juttu, varsinkin hävityn pelin jälkeen, että kuinka pienellä kynnyksellä niitä ensimmäisenä mieleen tulevia ajatuksia kannattaa nettiin laittaa. Vuosien varrella olen havainnut, että kannattaa vetää joskus henkeä se pari tuntia ennen entterin painamista.Formula 1:ssä sanotaan, että viimeisin ajettu kisa määrää sen miten hyvä olet. Supervuoron joukkuekohtaisia foorumeja lukiessa ei voi välttyä samalta ajatukselta. Kovin aaltoilee kirjoitusten sävy sysimustasta ylistävään tappion tai voiton mukaisesti. Vai mitä mieltä ollaan?
Aivan validi pointti, että jos ei kiinnosta niin se vasta olisikin paha. Pesäpallossa kuitenkin mennään pääosin amatööripohjalta, suurin osa aika pienellä korvauksella muutamia huippuja lukuun ottamatta. Itse sovittaisin arvostelun tuohon sapluunaan ja välttäisin liikaa henkilökohtaista tykitystä ja antaisin haukut kollektiivisesti koko joukkueelle, sillä sehän on juuri niin hyvä kuin heikoin lenkki mutta se heikoin lenkkikin on joukkueen jäsen.Sama on tullut monta kertaa mieleen. Koskee joukkueita ja yksittäisiä pelaajia.
Toisaalta hyvä kun joukkue/urheilu herättää tunteita. Huonompi tilanne olisi jos ketään ei kiinnosta.
Ei ollenkaanKuinka paljon kakkos pelinjohtaja saa ohjeistaa ulkopeliä penkiltä,huutaa ylimenevät ja minne pesälle poltetaan?
Karvaamisella itse käsitän sen, kun 1-3 -tilanteessa ulkokenttä lähteekin ahdistamaan lyöjää. Useimmiten silloin ykkösvahti tekee aavistusliikkeet lyhyitä lyöntejä vastaan.Tänään Seinäjoen selostaja sanoi "se ja se otti lusikkakopin" ja myöhemmin "tää oli lusikkapallo"? Mitä se tarkoittaa? Enpä ole koskaan rekisteröinyt kuulleeni aiemmin tällaisia lusikkajuttuja. Oliko se joku pesiksen vastine sille, että joku "istuu kuin hansikas", vai mitä??? Toinen juttu, jota en oikein hokaa, on "karvaaminen". Mitä se oikein on? Tullaanko siinä jotenkin vastakarvaan? Vai mitä?
Okei juu kiitoksia. Ajatus aggressiivisesta ennakoivasta vastaanpanemisesta tuntuu loogiselta. Mutta miksi juuri 1-3-tilanteessa? Tarkoitatko, että karvaaminen on sitä, että etukentän on tarkoitus ja yritys torpedoida ykköshemmon pääsy kakkoselle tunkemalla tyrkylle potentiaalisiin näpypaikkoihin vai mitä? Eikö karvaaminen onnistu, jos kakkosellakin on jo joku?Karvaamisella itse käsitän sen, kun 1-3 -tilanteessa ulkokenttä lähteekin ahdistamaan lyöjää. Useimmiten silloin ykkösvahti tekee aavistusliikkeet lyhyitä lyöntejä vastaan.
