Jos halutaan pelata edes välttävästi superia niin seuran pitää pystyä kulut, välineet ja pieni palkka pelaajille maksamaan. Hyvinkäällä tämä ei tapahdu. Talous alueena sellainen jotta tämä olisi mahdollista mutta tekijät puuttuvat ja myös lupaukset satsauksista joka vuosi rupeavat olemaan täysin naurettavia. Tälle kaudelle olisi ollut tulossa pelaajia jos sopimukset olis ollut edes jollain lailla kilpailu kykyisiä. Myös seuran juniori työ pitäisi saada nousemaan samalle tasolle ja sen jälkeen pitää niistä junioreista kiinni nyt valuvat muualle
Naulan kantaan. Tahkon pitää saada luotua naisten Superpesikselle paremmat edellytykset, jos sitä halutaan jatkossakin Hyvinkäällä pelata. Muussa tapauksessa voi olla hyvä hakemaan vauhtia ja uutta tulemista Ykköspesiksessä. Mikä ei välttämättä olisi ollenkaan huono juttu, jos se mahdollistaisi junioriputken kuntoon laittamisen jne. ennen uutta nousua Superiin. Ja tuskin katsojamäärät paljon heikompia siellä olisivat kuin tällä hetkellä. Tahko kotipelin katsojakeskiarvo tällä kaudella on 228 (viime kaudella 338 ja sitä edellisellä 410), kun ykköspesiksessä tämän kauden viidenneksi paras kotipelien katsojakeskiarvo on Haminan 246.
En siis toivo Tahkoa Ykköspesikseen, mutta jos sarjapaikka onnistutaan säilyttämään niin kyllä tämän kauden pitäisi olla se viimeinen herätys Tahkolle sen suhteen että jotain pitää muuttaa ja isosti.
Kyllä minua ihmetyttää kuinka Leideiltä vaaditaan säädylllsiä suorituksia säädyttömillä korvauksilla.
Kyllä pääsarjatason pesäpallossa jokaiselta pelaajalta varmasti odotetaan ja edellytetään ei pelkästään säädyllisiä suorituksia vaan omalla parhaalla tasoltaan suoriutumista ja kehityshakuisuutta. Ihan ilman mitään korvauksia. Tuo on se lähtökohta urheilussa, joka ei ole ammattiurheilua. Ei tuolla yhdessäkään joukkueessa ole pelaajia, jotka ajattelisivat että ”pelaanpa paremmin nyt kun saan parempaa korvausta” tai ”pelaanpa nyt vähän vain vasemmalla kädellä, kun en saa kunnon korvausta”.
Sitten tästä erillisenä asiana on se, minkälaiset edellytykset seura pystyy ylipäätään tarjoamaan pelaajilleen pesäpalloon keskittymiseen. Lähtien ihan talvikauden lajiharjoittelufasiliteeteista (jotka Hyvinkäällä heikot) ja sellaisesta korvaustasosta, joka mahdollistaa suuremman ajankäytön pesäpalloon. Jälkimmäisen osalta Tahkolla ja monella muullakin joukkueella on varmastikin tilanne, että pelaajien pitää lähtökohtaisesti tehdä sarjakaudellakin siviilitöitä sen sijaan että voisi keskittyä 100% pesäpalloon. Koko sarjassa hyvin harvat naispesäpalloilijat varmastikaan (opettajia yms lukuunottamatta) jotka kesällä eivät tekisi myös töitä.
Kyllä minua ihmetyttää kuinka Leideiltä vaaditaan säädylllsiä suorituksia säädyttömillä korvauksilla. Mitättömät palkkiot selittävät miksi Leidien pelaajat lopettavat niin nuorina, Titta Siilin taitaa olla 27-vuotias ja joukkueen konkari. Muut saman ikäluokan pelaajat ovat jo lopettaneet.
Tämähän nyt on naispesäpalloilun yleisempikin ongelma eikä millään muotoa mikään Tahko-spesifi juttu: huippujenkin urat päättyvät lähtökohtaisesti hyvin varhain. Korvauspuoli varmasti tässä iso tekijä taustalla, mutta toisaalta korvaukset voivat aina olla vain suhteessa tulopuoleen, jotta ollaan kestävällä pohjalla. Jos miesten Superpesiksen voi mieltää jo lähtökohtaisesti puoliammattilaissarjaksi (jossa jotkut yksilöt voivat olla jo lähempänäkin täysipäiväisiä ammattipesäpalloilijoita ilman että siitä kuitenkaan mitään sukanvarteen jäisi) niin naisten Superpesis on kyllä edelleen lähtökohtaisesti vain amatöörisarja (vaikka pelaajat saavatkin korvauksia), jossa jotkut yksilöt kuitenkin voivat keskittyä pesäpalloiluun puoliammattilaisinakin. Ja tällä en siis tarkoita etteikö Tahkonkin pitäisi saamaan pelaajabudjettinsa Superpesiksen edellyttämälle tasolle, jos se oikeasti haluaa Superpesiksessä pelata.
Harhaanjohtajalta oikeaa tekstiä. Kyllä naispelaajiakin motivoi raha harjoitteluun ja pelaamiseen. Muuten ei voi selittää Virpi Hukan pelaamista huipulla vielä 34-vuotiaana, kyllä hänelle siitä korvausta maksetaan.
Virpi Hukka on yksi niistä poikkeustapauksissa, sarjan ihan terävintä kärkeä, joka on pysynyt jatkamaan uraansa noin pitkään varmasti suurelta osin siksi, että hänen tasoisestaan pelaajasta on oltu valmiita maksamaan sen tasoista korvausta, että se on mahdollistanut puoliammattilaisuuden ja sen myötä ison panostuksen pesäpalloon. Mutta tuossakin taustalla on kuitenkin vahva intohimo lajiin ja hyvät otteet jo monta vuotta. Jo silloin kun korvaukset olivat pienempiä. Ei Virpi Hukka ole nyt huipulla siksi että raha häntä motivoi huippupelaajaksi vaan hän saa nyt naisten Superpesiksen kärkipään korvausta koska on kehittynyt ja pysynyt huippupelaajana.
Ei raha lähtökohtaisesti sen enempää naisten kuin miestenkään superin pelaajia varmasti lähtökohtaisesti motivoi. Ennemminkin korvaustaso vaikuttaa siihen, kuinka täysipainoisesti pesäpalloiluun pystyy panostamaan. Puhtimäki ja Jussila totesivat podcastissaan osuvasti, että jos tätä rahan takia tekisi niin ihan väärän lajin ovat valinneet.
EIköhän se parantaminen ja yhteishenki haeta muualta kuin pakollisessa lehdistötilaisuudessa. Ymmärrän kyllä mitä haetaan takaa, mutta jos luonteeseen ei kuulu kiukuttelu tai valitus, niin pitäneekö sitä väkisin yrittää.
Ei tässä mistään kiukuttelun tai valituksen tarpeesta ole kysymys vaan ihan vain rehellisestä nälästä ja itsekriittisyydestä joukkueen suorituksia kohtaan. Tuo nyt vain oli tuollainen heikko signaali siitä että jostakin syystä joukkueessa ei heijastu ihan oikea moodi. Ja jotain tuohon lukkoon pitäisi keksiä.
Enkä tarkoita etteikö Reunanen olisi ollut tyytymätön ja kriittinen joukkueen otteisiin tai etteikö hänellä olisi nälkää. Kuten sanoin, osui silmään tuo kontrasti ja mielestäni jonkinlainen heikko signaali.
