Tässä osassa muistellaan menneitä

[MieVaan]

M

Jep, nämä on eri kentät niin kuin tuossa myöhemmin käy ilmi. Kymen Sanomissa oli joku vuosi sitten varta vasten käyty ottamassa kuva Salo-Miehikkälän kentästä joka näytti lähinnä yrttipellolta.

Jep, mieleetäni Summan Pirttilän kenttä puski 17 v tms. sitten pajua aika keskellä kenttääkin. Ja mitä on nyt? Seuran omistama uuden karhea hiekkatekonurmi.

 

[Räpylävirhe]

Tämä ketju on ihan parasta tällä foorumilla. Etenkin näin talviaikaan, kun pelirintamalla on hiljaisempaa. Lisäksi keskustelu on asiallista, joten @Ylläpito säästyy penalttien jakamiselta

 

[Idän mies]

Itse asiassa nyt kun sanoit, niin muistin, että näin on. On ollut puhelimen ja parhaimmillaankin tabletin kanssa karttojen selailu, niin ei ole oikein päässyt vielä juoneen.

Oliko Virolahden joukkueen kotikenttä joskus Säkäjärvellä vai missä... ja oliko jossain Saveron suunnilla - siis lähempänä kuutostietä - joku muukin melko metsäinen kenttä, jota en saa mieleen. Saaramaa se ei varmaan ollut, mutta joku mielikuva yhdestä pelistä sellaisellakin kentällä on.

Kyllähän tuo ihan kyläjoukkueeksi käsitettävien jokkkueiden määrä oli hurja 60- 70- ja vielä 80-luvullakin. Metsäkylän Kurssikin oli kait suht pieneltä pläntiltä.

Voiko tuo olla Pyhällössä? Muistan kerran tuolla kentällä käyneeni siitä on yli 40 vuotta eli hieman harittaa. Vehkalahden Veikkojen historiikissa mainitaan että Pyhällön Pyryllä on ollut parhaimmillaan maakuntasarjan joukkue ja pesäpalloa olisi pelattu vielä 2000-luvulla.

 

[Räpylävirhe]

Kuinkahan monta kenttää on ollut historian saatossa, joissa on pelattu pääsarjan pesistä? Kaikki sarjatasot mukaan lukien määrä lienee mitä melkoisin.

 

[MieVaan]

Voiko tuo olla Pyhällössä? Muistan kerran tuolla kentällä käyneeni siitä on yli 40 vuotta eli hieman harittaa. Vehkalahden Veikkojen historiikissa mainitaan että Pyhällön Pyryllä on ollut parhaimmillaan maakuntasarjan joukkue ja pesäpalloa olisi pelattu vielä 2000-luvulla.

Pyhällön pesäpallokenttää en osaa pitää metsäisenä kun se on melko keskeisellä,paikalla kylää koulun ja Kantatie 26:n vieressä Kokolailla puolessa välissä Hamina-Taavetti väliä.tieety 26:n ja kentän väissä on kyllä pieni metsikkö tai siis puita mutta muuten on aika lailla peltojen ympäröimä ja kun kentältä näkee kaupalle (tai ehkä toistepäin kun se on pikkasen jontkassa) niin metsäisyys ei minusta täyty. Kenttä on muuten täysin pelikuntoinen ja siellä kait pelataankin joka kesä ja joku 10 v sitten HP piti siellä pesiskouluakin.

Toki se on Saveron suunnassa jos Virojoelta, Miehikkälästä tai ja jopa Onkamaalta katsoo. Mut Pyhällön kupeessa on toki Lintukoto mutta onkohan siellä pelattu muulloin kuin leireillä? Mutta olisi kyllä metsäisä. Kun ei siinä Pyhällön ja Saveron välissä kyllä toisaalta taida olla juuri muuta vai oliko Turkialla kenttä?

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

 

[MieVaan]

Kuinkahan monta kenttää on ollut historian saatossa, joissa on pelattu pääsarjan pesistä? Kaikki sarjatasot mukaan lukien määrä lienee mitä melkoisin.

onhan noita kun jo'pelkästään Haminassa ainakin kolme - kauppatori, urheilukenttä ja Vallikenttä ja HP on ainakin kerran pelannut Arto Tolsa Areenalla Kotkassa (edit: @Sturm jo korjasikin et toi oli ykköspesistä HP-Manse) Imatrallakin ainakin kolme Maneesi, Linnala, Ukonniemi, Lappeenranta kaksi Vanha kenttä ja Kisapuisto. Nyky Kouvolassa ainakin kolme Kuusankoski, Sumulaakso/KSS ja Myllykoskella

En yllättyisi jos kenttiä olisi tuplamäärä paikkakuntiin. Jossain Helsingissäkin melko monta.

 

[Sturm]

Pyhällön on aika ahker

Voiko tuo olla Pyhällössä? Muistan kerran tuolla kentällä käyneeni siitä on yli 40 vuotta eli hieman harittaa. Vehkalahden Veikkojen historiikissa mainitaan että Pyhällön Pyryllä on ollut parhaimmillaan maakuntasarjan joukkue ja pesäpalloa olisi pelattu vielä 2000-luvulla.

Kovin kaukana on Pyhältö kuutostiestä ja Saveroonkin on matkaa. Pyhällön kenttä lienee suht ahkerassa käytössä. Saattaa olla Pyryllä on vielä miesten joukkuekin. Takavuosina siinä käsi pelaajia Luumäeltä tai olla Miehikkälästäkin. Kun nyt näitä vanhoja Kymenlaakson pesiskenttiä kolutaan, tulee mieleen Liikkalan kenttä, jolla Sippolan Kunto pelasi pitkään. Olen käynyt paikalla erään viihteellisen porukan mukana, mutta kentän sijaintia en pysty enää sanomaan. Jotenkin mentiin läheltä Liikkalan koulua. Kunnon riveissä pelasi tuolloin Keijo Kumanto, joka tuli myöhemmin tunnetuksi haminalaisena laulajana ja tanssibändin solistina. Taisi osallistua Tangokuninkuus-kisoihinkin.
Jos muistaa joku Liikkalan kentän sijainnin, voidaan ryhtyä pähkäilemään, missä sijaitsi Kannusjärven vanha kenttä, jolla legendaarinen Markku Raasukin touhusi kertomansa mukaan aikoinaan Vehkalahden Veikkojen lukkarina. Myöhemmin VeVe pelasi samalla kentällä suomariakin. Nykyään kentän poikki mennee eräreitti Portimon Polut. On tullut taivallettua reittiä.

 

[Sturm]

onhan noita kun jo'pelkästään Haminassa ainakin kolme - kauppatori, urheilukenttä ja Vallikenttä ja HP on ainakin kerran pelannut Arto Tolsa Areenalla Kotkassa. Imatrallakin ainakin kolme Maneesi, Linnala, Ukonniemi, Lappeenranta kaksi Vanha kenttä ja Kisapuisto. Nyky Kouvolassa ainakin kolme Kuusankoski, Sumulaakso/KSS ja Mylkykoskella

En yllättyisi jos kenttiä olisi tuplamäärä paikkakuntiin. Jossain Helsingissäkin melko monta.

Lappeenrannassa tai ihan tarkasti Lauritsalassa pelattiin, jos siihen aikaan toiseksi ylin sarjataso suomari kelpuutetaan mukaan (vert. HP divarissa Tolsalla) myös Kaukaan tehtaan alueella olevalla kentällä, lähellä ensimmäistä kiekkopyhättöä Kiekkpuistoa. Lauritsalan Kisa pelasi kotipelinsä siellä. Tämän tietoa löytyy ihan urheluhistoriikista.

 

[Sturm]

Ja lisätään kenttiä Savosta. Kuopiossa on pelattu miesten superia tai mestaruussarjaa paitsi Puijonlaakson kentällä, myös vankilan vieressä olevalla "Linurin" kentällä. Sitä en tiedä pelasivatko Kelta-Mustien miehet seuran naisjoukkueen tapaan SM-sarjaa myös keskuskentällä eli samalla paikalla, missä on nyt KuPSin kotistadion. Näistä on kerrottu eri vaiheissa myös lehtijutuissa.

 

[Räpylävirhe]

Kuinkahan paljon kenttiä löytyy Jyväskylästä? Parhaimmillaan miesten pääsarjassa taisi pelata kolme joukkuetta?

 

[Varajokeri]

Kuinkahan monta kenttää on ollut historian saatossa, joissa on pelattu pääsarjan pesistä? Kaikki sarjatasot mukaan lukien määrä lienee mitä melkoisin.

Pääsarjakentissä pääsin pikaisessa laskussa hieman toiselle sadalle. Kun asiaa alkaa tarkemmin tarkastella niin luultavasti määrä nousee siitä hieman.

 

[Varajokeri]

Tampereelta on pääsarjatasolla ollut Manse PP ja Pesäpallon ohella Pyrintö, Pesä-Peikot, Poliisi-Urheilijat ja Valtion Lentokonetehdas. Missä päin kaupunkia nämä joukkueet pelasivat kotiottelunsa?

 

[Varajokeri]

Kuinkahan monta kenttää on ollut historian saatossa, joissa on pelattu pääsarjan pesistä?

Löysin 112 kenttää, joilla on pelattu pesäpalloa pääsarjatasolla (miesten tai naisten) miehillä vuoden 1931 ja naisilla vuoden 1955 jälkeen. Kentistä kolme on rajan takana Karjalassa (Viipuri, Enso ja Sortavala) ja kolme ulkomailla (Tallinna, Fuengirola, Tukholma). Epävarmuutta on tietenkin paljon, mutta ainakin 112 kentällä on siis pelattu.

Epävarmuustekijöitä ovat ainakin seuraavat:

-Onko Viipurissa pelattu useammalla kuin yhdellä kentällä?
-Onko Helsingissä pelattu muualla kuin Meilahdessa, Hesperiassa, Kaisaniemessä, Haapaniemessä, Roihuvuoressa, Pallokentällä ja Töölön jalkapallostadionilla? Olympiastadionilla, ehkä?
-Onko Hämeenlinnassa pelattu muualla kuin Hämeensaaressa ja Pullerilla?
-Joensuun mahdolliset muut kentät Mehtimäen lisäksi (KarMa 1962, JoPs 1932)?
-Onko Lukkarila ainoa kenttä, jossa Lapualla on pelattu?
-Missä pelasi Porin Pallo-Veikot 1955?
-Onko Seinäjoella pelattu Upan ja Vanhan kentän lisäksi muualla?
- Onko joillain paikkakunnilla pelattu satunnaisesti joku ottelu tavallisten kotikenttien sijaan jossain muualla (samalla paikkakunnalla tai muilla paikkakunnilla)? Näitä löytyi ainakin Rovaniemi, Nivala ja Alavus, joille jotkin Superpesisjoukkueet olivat vieneet kotiotteluitaan. Näitä on varmaan muitakin.

-Jos laskettaisiin vuodesta 1922 lähtien niin kenttien määrä tietenkin kasvaisi hieman lisää.

-Tampereella pelattiin pesäpalloa ennen Kauppia muuten Tammelan Pallokentällä.

 

[Sturm]

Löysin 112 kenttää, joilla on pelattu pesäpalloa pääsarjatasolla (miesten tai naisten) miehillä vuoden 1931 ja naisilla vuoden 1955 jälkeen. Kentistä kolme on rajan takana Karjalassa (Viipuri, Enso ja Sortavala) ja kolme ulkomailla (Tallinna, Fuengirola, Tukholma). Epävarmuutta on tietenkin paljon, mutta ainakin 112 kentällä on siis pelattu.

Epävarmuustekijöitä ovat ainakin seuraavat:

-Onko Viipurissa pelattu useammalla kuin yhdellä kentällä?
-Onko Helsingissä pelattu muualla kuin Meilahdessa, Hesperiassa, Kaisaniemessä, Haapaniemessä, Roihuvuoressa, Pallokentällä ja Töölön jalkapallostadionilla? Olympiastadionilla, ehkä?
-Onko Hämeenlinnassa pelattu muualla kuin Hämeensaaressa ja Pullerilla?
-Joensuun mahdolliset muut kentät Mehtimäen lisäksi (KarMa 1962, JoPs 1932)?
-Onko Lukkarila ainoa kenttä, jossa Lapualla on pelattu?
-Missä pelasi Porin Pallo-Veikot 1955?
-Onko Seinäjoella pelattu Upan ja Vanhan kentän lisäksi muualla?
- Onko joillain paikkakunnilla pelattu satunnaisesti joku ottelu tavallisten kotikenttien sijaan jossain muualla (samalla paikkakunnalla tai muilla paikkakunnilla)? Näitä löytyi ainakin Rovaniemi, Nivala ja Alavus, joille jotkin Superpesisjoukkueet olivat vieneet kotiotteluitaan. Näitä on varmaan muitakin.

-Jos laskettaisiin vuodesta 1922 lähtien niin kenttien määrä tietenkin kasvaisi hieman lisää.

-Tampereella pelattiin pesäpalloa ennen Kauppia muuten Tammelan Pallokentällä.

Oletko huomioinut, että LMV pelasi paitsi Radiomäen urheilukentällä ja myöhemmin Urheilukeskuksessa, joitakin kotipelejä myös Lahden torilla, jolta ajalta on seuran yleisöennätyskin noin 4000? Näistä toriotteluista on haastatteluissa värikkäästi kertonut LMV:n huippuvuosien koppari ja olympiaurheilija Taisto Lehto, joka taitaa 96-vuotiaana olla vanhin elossa oleva SM-sarjapelaaja.

 

[Varajokeri]

Kyllä vain, mutta pari muuta kenttää löytyi jo tällä välillä ja ollaan luvussa 115.😊

 

[Sturm]

Edellisestä kirjoituksesta jäi pois kysymys Kuusankoskesta, joka on nykyään tietysti osa Kouvolaa, mutta 1930-1940 -luvuilla kolme pesismestaruutta voittaneen Kuusankosken Vedon ja myöhemmän SM-sarjaseuran Kuusankosken Puhdin aikoina vielä Kuusankosken kunta. Kauppalaksi paikkakunta muuttui 1957. Veto pelasi vanhoista kuvista päätellen lähellä Kymijokea sijainneella kentällä. Puhdin SM-sarja-aikoina siirryttiin ilmeisesti nykyiselle Urheilukeskuksessa olevalle kentälle, jolla Puhdin naisten joukkue pelaa Ykköspesiksen kotiottelunsa.

 

[Varajokeri]

Kuusankosken vanha kenttä nostaa luvuksi 116. Pelasiko Kymintehtaan US myös tuolla vanhalla kentällä?

 

[MieVaan]

Onko Helsingissä pelattu muualla kuin Meilahdessa, Hesperiassa, Kaisaniemessä, Haapaniemessä, Roihuvuoressa, Pallokentällä ja Töölön jalkapallostadionilla? Olympiastadionilla, ehkä?

Katajanokan Haukat? Vai pelasivatko Haapaniemen kentällä? Olympiastadionilla on mielestäni pelattu ihan superpesisaikana sarjapelejäkin Itä - Lännen lisäksi. Kun vaan muistaisi

 

[Varajokeri]

Haukkojen kotikenttä taisi olla Hesperia. Olympiastadionilla meinattiin pelata finaalit muutama vuosi sitten muttei toteutunut. Yksittäisistä peleistä en ole minäkään varma.

 

[MieVaan]

Hesperiassa asti? Juku. Olympiastadikasta on jostain syystä mielikuva, että HP olisi pelannut siellä. Vuoden olisi silloin täytynyt olla 1998.