Tässä osassa muistellaan menneitä

[Sturm]

Lappeenrannassa ei kyllä mielestäni ole pelattu muualla kuin Vanhalla Kentällä ja Kisapuistossa, joka lienee tuo listasi Lauritsala vaikka taitaa kyllä olla Parkkarilan puolella. Uusi Tulospalvelu on näppärästi merkinnyt Pesä Ysien kotiottelut Lahden Kisapuistoon …

Kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut, Lauritsalan Kisa pelasi 50-luvulla suomensarjan kotiottelut Kaukaan tehtaan alueella sijainneella kentällä, eikä Lauritsalan urheilukentällä. Tämä tehtaan kenttä oli varsin lähellä Kiekkopuistoa, joka oli Lauritsalan kiekkopyhättö, tosin vaatimaton sellainen, ennen Kisapuiston tekojääradan rakentamista. Kaukaan tehtaan kentästä kerrottiin muutama vuosi sitten Urheilulehdessä laajan Elmer Meilahti -jutun yhteydessä, jonka löysin kirjaston avustuksella. Kiekkofaktat ovat SaiPan historiikista. Lauritsalan Kisassa pelasi pesistä useampikin SaiPan SM-sarjakiekkoilija. Eli tämä vuoden 1941 pääsarjalainen Etelä-Saimaan Kisa eli sama seura on pelannut joko tehtaan kentällä tai sitten Lauritsalan urheilukentän alakentällä, jossa pelattiin myös pesistä, tutun mukaan ainakin kiekkoilijavetoista oppikoulucupia.
Kuopion kentistä arveluttaa Väinölänniemen urheilukentän mainitseminen. Sillä pelattiin kyllä naisten ensimmäinen Itä-Länsi, mutta mahtoiko kovin kuormitettu "Vänäri" olla koskaan sarjapelien näyttämö? Keskuskentällä eli silloisella raviradalla kyllä pelattiin SM-sarjaa. Ainakin myöhemmin Kelta-Mustat pelasi "Linurilla" eli Linnanlahdenkentällä vankilan vieressä, mutta pelasiko koskaan pääsarjaa, en tiedä.
Ja milloinkohan Imatran Maneesi on otettu käyttöön? 1940-luvun lopun ja 50-luvun alun jutuissa Tainionkosken Urheilijoiden ja Tähden peleistä mainitaan vain Tainionkosken kenttä. Se voi olla juuri Maneesi tai sitten esimerkiksi urheilukenttä.
Kuuluvatko 20-luvun puolelta esimerkiksi Loviisan Tor ja Pieksämäki tähän kenttäkattaukseen?

 

[Varajokeri]

Taitaa jäädä toistaiseksi epävarmaksi Lappeenrannan kenttien määrä. Se on siis 3 tai 4.

Kelta-Mustien naisjoukkue pelasi seuran historiikin mukaan vuonna 1955 mestaruuden ratkaisseen ottelun Pallo-Tovereita vastaan Väinölänniemellä ruohokentällä. Miesten joukkue ei siellä tainnut koskaan pelata. Väinölänniemi muutettiin 1952 ruohokentäksi ja miesten pelit taidettiin 1952 ja 1960 pelata Keskuskentällä. En löytänyt tuota mainitsemaasi Linuria historiikistä, mutta löytyi Itkonniemen kenttä, jossa naiset pelasivat ainakin vuonna 1965 ottelun tai otteluita. Olisiko tuo se Linuri? Kuopiosta tulee joka tapauksessa yksi uusi kenttä listaan.

Varmuudella en pysty sanomaan sitäkään, että Maneesilla olisi pelattu jo 40-luvun lopulla Tainionkosken joukkueiden ottelut. Maneesi on kyllä ollut jo 40-luvulla olemassa. Tarvittaisiin imatralainen pesäpallotietäjä kertomaan.

Tuossa listassa on miesten pääsarjan kenttiä vuodesta 1931 lähtien ja naisten sarjan kenttiä vuodesta 1955 lähtien.

 

[Sturm]

Taitaa jäädä toistaiseksi epävarmaksi Lappeenrannan kenttien määrä. Se on siis 3 tai 4.

Kelta-Mustien naisjoukkue pelasi seuran historiikin mukaan vuonna 1955 mestaruuden ratkaisseen ottelun Pallo-Tovereita vastaan Väinölänniemellä ruohokentällä. Miesten joukkue ei siellä tainnut koskaan pelata. Väinölänniemi muutettiin 1952 ruohokentäksi ja miesten pelit taidettiin 1952 ja 1960 pelata Keskuskentällä. En löytänyt tuota mainitsemaasi Linuria historiikistä, mutta löytyi Itkonniemen kenttä, jossa naiset pelasivat ainakin vuonna 1965 ottelun tai otteluita. Olisiko tuo se Linuri? Kuopiosta tulee joka tapauksessa yksi uusi kenttä listaan.

Varmuudella en pysty sanomaan sitäkään, että Maneesilla olisi pelattu jo 40-luvun lopulla Tainionkosken joukkueiden ottelut. Maneesi on kyllä ollut jo 40-luvulla olemassa. Tarvittaisiin imatralainen pesäpallotietäjä kertomaan.

Tuossa listassa on miesten pääsarjan kenttiä vuodesta 1931 lähtien ja naisten sarjan kenttiä vuodesta 1955 lähtien.

Tieto KeMun naisten pelaamisesta Pallo-Tovereita vastaan vuoden 1955 mestaruuden ratkaisseen pelin Väinölänniemellä pitää varmasti paikkansa. Ja samoin naisten eka I-L 1961 pelattiin Vänärin ruoholla.
Muuten keskuskentän hiekkakenttä oli KeMun naistenkin varsinainen kotikenttä.
Väinölänniemen kenttä avattiin jo 1923. KuPS ja KPT pelasivat siellä SM-sarjan matsinsa nurmella jo ennen sotia. Käy ilmi seurojen historiikeista ja lehtien muistelojutuista. Vänärin ruohokenttä peruskorjattiin täysimittaiseksi 50-luvun alussa.
Voi olla, että Linurilla eli Linnanlahden kentällä ei koskaan pelattu SM-sarjaa kuten muuan Etelä-Kymenlaaksossa asuva entinen kuopiolainen on muistellut. Hän näki varmaan suomarin pelejä. Ykköspesistä Kelta-Mustat kyllä paukutteli ysärillä. Olen ollut sattumalta paikalla.
Vajaan kahden kilometrin päässä Linurilta sijaitseva Itkonniemen kenttä on aivan eri juttu. Se on SM-sarjassakin jalkapalloa potkineen Kuopion Elon alkuperäinen kotikenttä, nurmikenttä. Pääsarjan pelit Elo tosin pelasi Vänärillä.

 

[Sturm]

Vielä Linurin kentästä. Sitä ei nykyään löydy kartasta. Hapelähteen puistossa sijainut kenttä on maisemoitu. Maljapuron yli kulkee silta. Jalkapallon keinonurmikenttä on rakennettu ja sen viereen koriskenttä. Otin yhteyttä kuopiolaislähtöiseen tuttuuni, joka on jo ikämies. Hän muistaa nähneensä Kelta-Mustien pelejä juuri Linurilla, jossa talvella vedettiin suosittuja rusettiluisteluita. Miehen voimistelunopettaja Raimo Sepponen oli KeMun paras pelaaja. Talvella Sepponen vartioi KalPan maalia jääkiekon SM-sarjassa. Hänestä tuli kansainvälinen kiekkotuomari. Miehen mukaan on mahdollista, ettei KeMu ollut enää SM-sarjassa. Miehen muistelee nähneensä pelejä aikaisemmin myös Keskuskentällä, jolla oli raviradan sisälle kolme kenttää. KeMun naispesäpalloilijat olivat 60-luvulla kuulemma hyvin tyylikkäitä tupeerattuine hiuksineen, mutta samalla tavoittamattomia tavallisille sälleille.

 

[Varajokeri]

Alla päivitetty pääsarjakenttien lista. Lisänä tuli yllä olleessa ketjussa jo esiintyneiden kenttien lisäksi vielä Heinola, jossa vuonna 1969 pelattiin uusintaottelu putoamisesta HoNsU:n ja PKP:n välillä. Kenttiä on listassa nyt 125 kappaletta ja Porissa on pelattu vuonna 1955 naisten SM-sarjaa jollakin vielä listalta puuttuvalla kentällä. Vieläkö puuttuu jokin muu kenttä?

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Alla päivitetty pääsarjakenttien lista. Lisänä tuli yllä olleessa ketjussa jo esiintyneiden kenttien lisäksi vielä Heinola, jossa vuonna 1969 pelattiin uusintaottelu putoamisesta HoNsU:n ja PKP:n välillä. Kenttiä on listassa nyt 125 kappaletta ja Porissa on pelattu vuonna 1955 naisten SM-sarjaa jollakin vielä listalta puuttuvalla kentällä. Vieläkö puuttuu jokin muu kenttä?

katso liitettä 3500

Ainakin Ilmajoen osalta puuttuu. Keskustassa kaksi eri kenttää, Vanhalla kentällä pelattiin vielä 60-luvulla.Koskenkorvalla lisäksi yksi.

 

[Varajokeri]

Ainakin Ilmajoen osalta puuttuu. Keskustassa kaksi eri kenttää, Vanhalla kentällä pelattiin vielä 60-luvulla.Koskenkorvalla lisäksi yksi.

Kiitokset. Lisään listaan 126. kentän. Vanhat kartat sovelluksesta vanha urheilukenttä löytyykin vuoden 55 ja 69 kartoista. Se joenvarressa oleva kenttä, joka olikin ennestään tuttu, on ilmestynyt joskus noiden vuosien välillä.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Kiitokset. Lisään listaan 126. kentän. Vanhat kartat sovelluksesta vanha urheilukenttä löytyykin vuoden 55 ja 69 kartoista. Se joenvarressa oleva kenttä, joka olikin ennestään tuttu, on ilmestynyt joskus noiden vuosien välillä.

Joo, 60- luvun alkuvuosina tuli uusi Keskuskenttä, enpä nyt muista tarkkaa vuotta. Eipä näillä kentillä välimatkaa oo montaa sataa metriä.

 

[Varajokeri]

Tässä vielä muutama usean lajin taituri:

Jalkapallo/pesäpallo -yhdistelmiä löytyi vanhoilta ajoilta vielä: Toimi Laine VPL 1936-31/Sudet 31-34, Tauno Salovaara VKV 35-39/Reipas 39, Sulo Santanen TMP 1949/Ponnistus 48 ja Reino Suominen PePe 1948/TPV 1942-46. Siinäpä ne sitten taitavat jalkapallon osalta olla, ellei naisten sarjoista löydy joitakin.

Jääkiekko/pesäpallo -yhdistelmiäkin löytyi pari lisää:

Matti Koskinen pesäpallossa PuMu 1972, 1974, 25 ottelua/Jääkiekossa Reipas 66-69, Karhu-Kissat 1971-72 ja 73-74, HJK 1972-73. Yhteensä 131 ottelua.

Esko Salminen pesäpallossa HPL, PT 1942-62, 129 ottelua, 5 I-L, 1 SM/Jääkiekossa HJK 1940-41, 1944-45, 14 ottelua

Ja pari pesäpallo/yleisurheilu -yhdistelmää:

Varpu Tuovinen pesäpallossa KarMa, OkuP 1962-65, 16 ottelua/ Yleisurheilussa 5 SM-hopeaa ja 1 pronssi kuulantyönnössä.

Toivo Sariola, tivolinjohtaja, pesäpallossa 1935-39 KooPee, 8 I-L, 1 SM-hopea/Yleisurheilussa 100 m:n SM-hopea 1934 ja -38, Olympiaedustus 1936 Berliinissä.

Ja vielä yksi pesäpallo/jääpallo -yhdistelmä (näitä yhdistelmiä löytyi yhteensä kymmeniä):

Matti Venäläinen, pesäpallossa 1964-1973 PKP, KPL ja PuMu, 3 I-L, 1 SM, 2 hopeaa, lyöjäkuningas 1966/Jääpallossa WP-35 ja HIFK.

 

[Kalevi Kuoma]

Vielä kentistä: Tuolta aiempaa ketjusta varmaan tämäkin tieto löytyisi, mutta en jaksa alkaa kahlaamaan läpi. Joten kysymys: Osaisiko joku kertoa minä vuonna Helsingissä pelattiin pääsarjaa viimeisen kerran Hesperian kentällä ja milloin ensimmäisen kerran Meilahdessa?

 

[Harriv]

Vielä kentistä: Tuolta aiempaa ketjusta varmaan tämäkin tieto löytyisi, mutta en jaksa alkaa kahlaamaan läpi. Joten kysymys: Osaisiko joku kertoa minä vuonna Helsingissä pelattiin pääsarjaa viimeisen kerran Hesperian kentällä ja milloin ensimmäisen kerran Meilahdessa?

1967 oli viimeinen kausi tämän mukaan:

Finlandia-talo jätti Hesperian kentän historiaan

LEGENDAARISET URHEILUPAIKAT | Finlandia-talo jätti Hesperian kentän historiaan

Ennen 1970-lukua pesäpalloilu oli Helsingissä suuri laji

www.hs.fi

PuMun viimeinen kotiottelu oli 16.9.1967. Paikkaa ei tosin ainakaan pesistuloksissa kerrota: Pesistulokset


Edit: HS:n aikakoneesta sai kaivettua seuraavan päivän lehden. Hesperiassa pelattiin. Pesäpalloa oli melkein kokonainen urheiluosaston toinen sivu.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Ilmajoen Kisailijat pelasi "vanhalla kentällä" (siinä museon lähellä) vielä 50-luvulla. Nykyiselle paikalle jokirantaan keskuskenttä nousi jossain 60-luvun taitteessa mutta en tiedä, voitettiinko ne mestaruudet jo uudella kentällä vai rakennettiinko se vasta mestaruusvuosien jälkeen. Eli Ilmajoella on pelattu kolmella kentällä.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Äh, täältä ei saa poistettua viestiään (miksi muuten?), tämä olikin jo lisätty tuossa ylempänä.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Äh, täältä ei saa poistettua viestiään (miksi muuten?), tämä olikin jo lisätty tuossa ylempänä.

Mä yritän tänään etsiä sen vuosiluvun, jäi omaa meiltäkin painamaan🤔

 

[Räpylävirhe]

IPV:n järjestämää Velimalja-turnausta pelattiin joskus Vuoksenniskan urheilukentällä. Kävin 60-luvulla niitä otteluita katsomassa. Siitä ei ole muistikuvaa, että olisiko siellä koskaan varsinaista pääsarjan ottelua pelattu.

 

[Varajokeri]

Imatran osalta jäi avoimeksi myös kysymys: Pelasivatko Tainionkosken joukkueet jo 40-luvun lopulla Maneesilla?

 

[Sturm]

Vielä kentistä: Tuolta aiempaa ketjusta varmaan tämäkin tieto löytyisi, mutta en jaksa alkaa kahlaamaan läpi. Joten kysymys: Osaisiko joku kertoa minä vuonna Helsingissä pelattiin pääsarjaa viimeisen kerran Hesperian kentällä ja milloin ensimmäisen kerran Meilahdessa?

Viimeinen SM-sarjaottelu pelattiin Hesperiassa sunnuntaina 17.9.1967. Noin 1000 katsojaa todisti, kun Puna-Mustat ja Hongikko pelasivat 4-4. Viikkoa aikaisemmin pelattiin viimeinen Itä-Länsi Hesperiassa 4500 katsojan edessä. Itä tasoitti yhdeksännessä HP:n Kari Lindbergin lyönnillä loppunumeroiksi samat 4-4. Hesarissa oleva kuva todistaa, ettei etenijä, KPL:n Ilkka Kauppinen todellisuudessa ehtinyt kotipesään. Hesarin jutussa on ainakin yllättävä tieto. Pesäpalloliiton puheenjohtaja Erkki Kivelä antoi ymmärtää, että Meilahden kenttä, jonne siirryttiin kaudella 1968 on jonkinlainen väliaikainen ratkaisu ennen kuin pesisstadion tulee Laaksoon. Ei tullut. Meilahden eka SM-sarjapeli pelattiin 5.5.1968. PuMu hävisi Halsualle 5-6. Noin 1500 katsojaa todisti kentän avausottelua. Itä-Lännessä oli syksyllä sentään 6300 katsojaa.
Syksyllä 1967 päättyi myös toisen legendaarisen pesiskentän tarina, kun Hongikko pelasi Jyväskylän Harjulla viimeisen SM-sarjaottelun. Kaudella 1968 aloitettiin Hippoksella.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Ilmajoen Kisailijat pelasi "vanhalla kentällä" (siinä museon lähellä) vielä 50-luvulla. Nykyiselle paikalle jokirantaan keskuskenttä nousi jossain 60-luvun taitteessa mutta en tiedä, voitettiinko ne mestaruudet jo uudella kentällä vai rakennettiinko se vasta mestaruusvuosien jälkeen. Eli Ilmajoella on pelattu kolmella kentällä.

Värikkäiden vaiheiden jälkeen selvisi, että IK siirtyi Keskuskentällä kesken kauden 1960.

 

[Varajokeri]

Syksyllä 1967 päättyi myös toisen legendaarisen pesiskentän tarina, kun Hongikko pelasi Jyväskylän Harjulla viimeisen SM-sarjaottelun. Kaudella 1968 aloitettiin Hippoksella.

Harjun jatkajana toiminut vanha Hippos on kenttä, jolla on pelattu kaikkein eniten pääsarjapelejä, noin 1300. Näistä naisten pääsarjapelejä on ollut noin 690. Hippos ei ole kuitenkaan ykkösenä kummassakaan, ei miesten eikä naisten pelatuissa pääsarjaotteluissa. Miesten sarjassa ykkönen on Saarikenttä (~860) ja naisten sarjassa Lapua (~750).

Ainoa yli tuhannen pääsarjapelin kenttä Hippoksen ohella on Pihkala (noin 1140 ottelua).

 

[Tohtoori]

Harjun jatkajana toiminut vanha Hippos on kenttä, jolla on pelattu kaikkein eniten pääsarjapelejä, noin 1300. Näistä naisten pääsarjapelejä on ollut noin 690. Hippos ei ole kuitenkaan ykkösenä kummassakaan, ei miesten eikä naisten pelatuissa pääsarjaotteluissa. Miesten sarjassa ykkönen on Saarikenttä (~860) ja naisten sarjassa Lapua (~750).

Ainoa yli tuhannen pääsarjapelin kenttä Hippoksen ohella on Pihkala (noin 1140 ottelua).

Onko joku ynnännyt Harjun määrän. Siellä on piehtaroinut jopa 4 joukkuetta pääsarjaa.