Tässä osassa muistellaan menneitä

[Sturm]

Taisipa pelata ja myös Rauli Rapo. Riksusta saattaa löytyä muitakin sm-sarjatason käsipalloilijoita.

Väittäisin että kovin pesäpalloilija, joka on pelannut käsipalloa, on Lahden Mailaveikkojen ikoni Heikki Laine. Hän pelasi 1960-luvulla käsistä SM-sarjassakin Katajanokan Haukkojen joukkueessa. Muutamia miesten maaotteluedustuksiakin tuli tilille. Laine on valittu kerran vuoden pesäpalloilijaksi. Hänen joukkueensa LMV pelasi tuolloin eli 1968 suomensarjassa, joka oli toiseksi ylin sarjataso. Itä-Länsiä Heikillä on seitsemän, vain kaksi niistä mestaruussarjalaisena muut suomensarjalaisena. Vaikka Laine paukutteli palloa pitkälti yli 50-vuotiaaksi LMV:n edustusjoukkueessa, SM-sarjakausia kertyi vain neljä. Hän ei koskaan siirtynyt muualle, vaikka tarjouksista ei ollut puutetta. Laine kertoi takavuosina haastattelussa, että Haminaan hän olisi siirtynyt, mutta hänen tavoittelemansa virka meni sivu suun. Lahtelaisen palloilun perin pohjin tunteva tuttuni on kertonut, että Laineesta olisi eittämättä tullut huippumies myös koripallossa, mikäli hän olisi lähtenyt vakavasti mukaan Lahden NMKY:n kuvioihin. Laine oli lisäksi seiväshypyn nuorten maajoukkuevalmennettava.

 

[Varajokeri]

Väittäisin että kovin pesäpalloilija, joka on pelannut käsipalloa, on Lahden Mailaveikkojen ikoni Heikki Laine. Hän pelasi 1960-luvulla käsistä SM-sarjassakin Katajanokan Haukkojen joukkueessa. Muutamia miesten maaotteluedustuksiakin tuli tilille. Laine on valittu kerran vuoden pesäpalloilijaksi. Hänen joukkueensa LMV pelasi tuolloin eli 1968 suomensarjassa, joka oli toiseksi ylin sarjataso. Itä-Länsiä Heikillä on seitsemän, vain kaksi niistä mestaruussarjalaisena muut suomensarjalaisena. Vaikka Laine paukutteli palloa pitkälti yli 50-vuotiaaksi LMV:n edustusjoukkueessa, SM-sarjakausia kertyi vain neljä. Hän ei koskaan siirtynyt muualle, vaikka tarjouksista ei ollut puutetta. Laine kertoi takavuosina haastattelussa, että Haminaan hän olisi siirtynyt, mutta hänen tavoittelemansa virka meni sivu suun. Lahtelaisen palloilun perin pohjin tunteva tuttuni on kertonut, että Laineesta olisi eittämättä tullut huippumies myös koripallossa, mikäli hän olisi lähtenyt vakavasti mukaan Lahden NMKY:n kuvioihin. Laine oli lisäksi seiväshypyn nuorten maajoukkuevalmennettava.

Marita Karhunen voisi olla ainakin kirittäjänä tittelistä. Karhunen on kolminkertainen vuoden pesäpalloilija, pelannut 12 Itä-Länsi ottelua ja voittanut 4 Suomen mestaruutta. Hän pelasi RPL:ssä, Tahkossa ja Mansessa vuosina 1975-1993. Käsipallossa Karhunen edusti RPL:ää 70-luvulla.

 

[Tohtoori]

Marita Karhunen voisi olla ainakin kirittäjänä tittelistä. Karhunen on kolminkertainen vuoden pesäpalloilija, pelannut 12 Itä-Länsi ottelua ja voittanut 4 Suomen mestaruutta. Hän pelasi RPL:ssä, Tahkossa ja Mansessa vuosina 1975-1993. Käsipallossa Karhunen edusti RPL:ää 70-luvulla.

On tuntoa molemmista. - Kannatan.

 

[Varajokeri]

Tero Lepolalla on Suomen mestaruus sekä pesä- että käsipallossa Tahkosta 2007 ja Cocksista ainakin 2008.

 

[Sturm]

Marita Karhunen voisi olla ainakin kirittäjänä tittelistä. Karhunen on kolminkertainen vuoden pesäpalloilija, pelannut 12 Itä-Länsi ottelua ja voittanut 4 Suomen mestaruutta. Hän pelasi RPL:ssä, Tahkossa ja Mansessa vuosina 1975-1993. Käsipallossa Karhunen edusti RPL:ää 70-luvulla.

Kovat ovat Karhusenkin meriitit. En tiennyt hänen käsistaustastaan. Pitää kuitenkin yrittää "nokittaa". Heitän pöytään kortin nimeltä Tuula Rantanen. 16 Itä-Länttä, 12 lyöjäkuningattaren titteliä, etenijäkuningatar 5 kertaa, 6 kertaa vuoden pesäpalloilija, 12 suomenmestaruutta. Pelasi neljä koripallomaaottelua ja oli voittamassa Karhun Pojissa kaksi SM-pronssia koriksessa ja yhden käsipallossa.

 

[Varajokeri]

Kovat ovat Karhusenkin meriitit. En tiennyt hänen käsistaustastaan. Pitää kuitenkin yrittää "nokittaa". Heitän pöytään kortin nimeltä Tuula Rantanen. 16 Itä-Länttä, 12 lyöjäkuningattaren titteliä, etenijäkuningatar 5 kertaa, 6 kertaa vuoden pesäpalloilija, 12 suomenmestaruutta. Pelasi neljä koripallomaaottelua ja oli voittamassa Karhun Pojissa kaksi SM-pronssia koriksessa ja yhden käsipallossa.

Eiköhän titteli mene heittämällä Rantaselle. Rantasen tilastoista löytyy pari aika kovaa yksityiskohtaa. 1963-64 hän löi kunnarin kahdeksassa peräkkäisessä ottelussa. Taitaa olla ennätys. Miesten sarjassa löytyi 4 kunnarin sarjoja. Vuonna 1964 hän löi ottelussa SMJ:tä vastaan 5 kunnaria, joka taitaa olla myöskin yhden ottelun ennätys.

 

[LBC]

Valitan että vastaus tulee viime viikon matkakiireiden vuoksi kovasti myöhässä. Mutta Ahvion kentän olin kesällä tunnistavani pajukoituneena oikealle puolella tietä kylän kohdalla kun ajetaan Pyhtään suuntaan. Joka tapauksessa ennen Häntämäkeä. Ahviohan on siitä metka Kouvolan kylä, että useimmille asiointipaikkana on Kotka, jonka marketeihin on hieman lyhyempi matka kuin Kouvolaan.

Taisin löytää Ahvion kentän maanmittaushallituksen karttapaikan avulla, kun otti kiinteistörajat käyttöön (huiman hyvä palvelu senkin suhteen, näkee jopa rajapyykkien sijainnit)

Tuon tilan nimi näkyy olevan Urheilukenttä Kouvola. Onkamaata ja Saveroa en vielä ainakaan heti tämän avulla löytänyt. Noillahan on laserkeilausaineistoakin, mutta taitaa olla maksullinen. Se paljastaa yllättävän hyvin maan muodot ja saattaisi paljastaa tasaisilla alueilla kenttien paikkoja. Tai sitte vanhat kartat -osiosta... täytyy penkoa jos joskus aikaa olisi. Nuo unhoon jääneet kentät alkoivat jotenkin kiehtoa.

Ahvio on tosiaan Kouvolan suhteen melko pussinpohjalla.

 

[Tohtoori]

Eiköhän titteli mene heittämällä Rantaselle. Rantasen tilastoista löytyy pari aika kovaa yksityiskohtaa. 1963-64 hän löi kunnarin kahdeksassa peräkkäisessä ottelussa. Taitaa olla ennätys. Miesten sarjassa löytyi 4 kunnarin sarjoja. Vuonna 1964 hän löi ottelussa SMJ:tä vastaan 5 kunnaria, joka taitaa olla myöskin yhden ottelun ennätys.

Kaikki kunnia tietty Rantaselle, mutta tuona aikana oli myöskin aikaas sortin ohipelejä. - Tampere pelasi mm ottelun, jossa vastakkain oli molemmat puhtaan pelin joukkueet ja ottelun tulos oli 45-1. Eikös Aamulehdeltä tullut utelu ottelusta ; muistatko miten se yksi syntyi...! - Noh - tilastot olivat hurjat.

 

[Sturm]

Taisin löytää Ahvion kentän maanmittaushallituksen karttapaikan avulla, kun otti kiinteistörajat käyttöön (huiman hyvä palvelu senkin suhteen, näkee jopa rajapyykkien sijainnit)

katso liitettä 3484

katso liitettä 3485



Tuon tilan nimi näkyy olevan Urheilukenttä Kouvola. Onkamaata ja Saveroa en vielä ainakaan heti tämän avulla löytänyt. Noillahan on laserkeilausaineistoakin, mutta taitaa olla maksullinen. Se paljastaa yllättävän hyvin maan muodot ja saattaisi paljastaa tasaisilla alueilla kenttien paikkoja. Tai sitte vanhat kartat -osiosta... täytyy penkoa jos joskus aikaa olisi. Nuo unhoon jääneet kentät alkoivat jotenkin kiehtoa.

Ahvio on tosiaan Kouvolan suhteen melko pussinpohjalla.

Onkamaan urheilukenttä, jossa toverillista pesäpalloakin menneillä vuosikymmenillä pelattiin sijaitsee Onkamaalta Virolahden Nopalaan menevän Merisalmentien varrella, oikealla puolella tieltä. Tien toisella puolella on Palosuo. Olisiko kylään pääväylältä Onkamaantieltä 1,5-2 kilometriä.

 

[MieVaan]

Onkamaan urheilukenttä, jossa toverillista pesäpalloakin menneillä vuosikymmenillä pelattiin sijaitsee Onkamaalta Virolahden Nopalaan menevän Merisalmentien varrella, oikealla puolella tieltä. Tien toisella puolella on Palosuo. Olisiko kylään pääväylältä Onkamaantieltä 1,5-2 kilometriä.

En olisi tuota muistanut, ei ollut oikein mitään muistikuvaa missä se kenttä oli

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

 

[Idän mies]

Onkamaan urheilukenttä, jossa toverillista pesäpalloakin menneillä vuosikymmenillä pelattiin sijaitsee Onkamaalta Virolahden Nopalaan menevän Merisalmentien varrella, oikealla puolella tieltä. Tien toisella puolella on Palosuo. Olisiko kylään pääväylältä Onkamaantieltä 1,5-2 kilometriä.

Siinä oli Salo-Miehikkälän tiellä aikoinaan urheilukentän viitta mutta viime vuosina ei ole enää näkynyt.

 

[MieVaan]

Siinä oli Salo-Miehikkälän tiellä aikoinaan urheilukentän viitta mutta viime vuosina ei ole enää näkynyt.

Roimolassa Salo-Miehikkälän puolella on karttapaikan mukaan urheilukenttä ja ilmakuvassa vielä aukea joten oisko se ollut se Ja siis (salo)-miehikkäläisten? Tuo Merisalmentien varren kenttä on selkeämmin Onkamaan puolella.

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

 

[Varajokeri]

Roimolassa Salo-Miehikkälän puolella on karttapaikan mukaan urheilukenttä ja ilmakuvassa vielä aukea joten oisko se ollut se Ja siis (salo)-miehikkäläisten? Tuo Merisalmentien varren kenttä on selkeämmin Onkamaan puolella.

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

Miehikkälän Vilkas pelasi tuolla kentällä maakuntasarjan pelejä joskus viime vuosituhannella.

 

[Sturm]

Roimolassa Salo-Miehikkälän puolella on karttapaikan mukaan urheilukenttä ja ilmakuvassa vielä aukea joten oisko se ollut se Ja siis (salo)-miehikkäläisten? Tuo Merisalmentien varren kenttä on selkeämmin Onkamaan puolella.

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

Miehikkälän Vilkas pelasi tosiaan Salo-Miehikkälässä kotipelissä. Roimola oli paikka ja joukkueessakin kerrotaan olleen aika monta Roimolaa. Myöhemmin Vilkkaan kotikenttä oli Saivikkalan urheilukenttä.

 

[LBC]

Miehikkälän Vilkas pelasi tosiaan Salo-Miehikkälässä kotipelissä. Roimola oli paikka ja joukkueessakin kerrotaan olleen aika monta Roimolaa. Myöhemmin Vilkkaan kotikenttä oli Saivikkalan urheilukenttä.

Roimoloita tosiaan riitti kuin Korhosia yhdessä melkein yhtä kovassa joukkueessa. Sukunimenä aika paljon harvinaisempi, mutta tuolla taisi olla jonkinlainen keskittymä. Onhan tuolla Roimolan kyläkin vieressä. Maaskoloita pelas muistaakseni myös muutama.

 

[MieVaan]

Roimoloita tosiaan riitti kuin Korhosia yhdessä melkein yhtä kovassa joukkueessa. Sukunimenä aika paljon harvinaisempi, mutta tuolla taisi olla jonkinlainen keskittymä. Onhan tuolla Roimolan kyläkin vieressä. Maaskoloita pelas muistaakseni myös muutama.

Sä toki muistat/huomasit että Roimolan kylän naapurikylä on Maaskola … jolla tietty on oma urheilukenttä joka on epäilyttävästi'pesäpallokentän muotoinen mutta ehkä vähän nafti. Roimolan kenttää taisi aikanaan kiertää jonkin sortin juoksurata.

Etäisyyttä tietä pitkin vajaa pari kilometriä toisistaan ja sinne Onkamaallekin vain noin kahdeksan kilometriä. Kylät eivät ole koskaan olleet mitään erityisen suuria joten urheilulla on ollut ennen vetovoimaa.

 

[LBC]

Sä toki muistat/huomasit että Roimolan kylän naapurikylä on Maaskola

Itse asiassa nyt kun sanoit, niin muistin, että näin on. On ollut puhelimen ja parhaimmillaankin tabletin kanssa karttojen selailu, niin ei ole oikein päässyt vielä juoneen.

Oliko Virolahden joukkueen kotikenttä joskus Säkäjärvellä vai missä... ja oliko jossain Saveron suunnilla - siis lähempänä kuutostietä - joku muukin melko metsäinen kenttä, jota en saa mieleen. Saaramaa se ei varmaan ollut, mutta joku mielikuva yhdestä pelistä sellaisellakin kentällä on.

Kyllähän tuo ihan kyläjoukkueeksi käsitettävien jokkkueiden määrä oli hurja 60- 70- ja vielä 80-luvullakin. Metsäkylän Kurssikin oli kait suht pieneltä pläntiltä.

 

[Sturm]

Itse asiassa nyt kun sanoit, niin muistin, että näin on. On ollut puhelimen ja parhaimmillaankin tabletin kanssa karttojen selailu, niin ei ole oikein päässyt vielä juoneen.

Oliko Virolahden joukkueen kotikenttä joskus Säkäjärvellä vai missä... ja oliko jossain Saveron suunnilla - siis lähempänä kuutostietä - joku muukin melko metsäinen kenttä, jota en saa mieleen. Saaramaa se ei varmaan ollut, mutta joku mielikuva yhdestä pelistä sellaisellakin kentällä on.

Kyllähän tuo ihan kyläjoukkueeksi käsitettävien jokkkueiden määrä oli hurja 60- 70- ja vielä 80-luvullakin. Metsäkylän Kurssikin oli kait suht pieneltä pläntiltä.

Nämä Roimolan ja Maaskolan kyläalueet ovat samaa Salo-Miehikkälän kylää. Pesiskenttä on Onkamaalta tulevan tien varrella Roimolassa. Pukukoppi tönöttää vieläkin heinittyneen kentän reunalla. Netistä löytyy maininta, jonka mukaan vanhat veriviholliset Salo-Miehikkälä ja Onkamaa kohtasivat kentällä ystävysottelussa muutama kesä sitten. Pelaajien Ikärakenne oli teineistä Paasikiven aikana syntyneisiin. Tyttöjäkin oli porukoissa.
Virolahdella pelattiin Säkäjärvellä, mutta myös Ala-Pihlajan koulun kenttä oli Virolahden Sammon kotikenttä. Myöhemmin pelit keskittyivät Virojoen urheilukentälle. Naiset taisivat pelata suomarinkin tasolla. Virolahti on paikka, jossa pesis voitaisiin herättää henkiin.
Olisiko kuutostien lähellä Saveron suunnalla olleesta kentästä kysymys Utin kentästä, jolla Utin Haukat on Rasilaisen tilastojen mukaan pelannut 60-luvulla suomariakin parin kauden ajan.
Metsäkylän Kurssin vanha kenttä oli Valkjärven tien varressa, hiihtomajan pihassa. Myöhemmin pelattiin Koulun vieressä olevalla kentällä, mutta siinä vaiheessa pesis oli jo erään Kurssin kasvatin mukaan alamäessä. Pelaajia Kurssiin tuli suhteellisen laajan Metsäkylän ulkopuolelta ainakin Reitkallista ja taisi joku tulla naapurikunnan puolelta Sippolastakin.

 

[Harriv]

Noillahan on laserkeilausaineistoakin, mutta taitaa olla maksullinen. Se paljastaa yllättävän hyvin maan muodot ja saattaisi paljastaa tasaisilla alueilla kenttien paikkoja.

0,5p/neliömetri aineisto on ilmainen, tarkempi 5p/neliömetri -aineisto on maksullinen. Minimimaksu on reilu 30€ ja sillä saa 1000 neliökilometriä, joten ei paha hinta ja "pakko" ottaa aika paljon aineistoa että saa koko rahalla

 

[Idän mies]

Roimolassa Salo-Miehikkälän puolella on karttapaikan mukaan urheilukenttä ja ilmakuvassa vielä aukea joten oisko se ollut se Ja siis (salo)-miehikkäläisten? Tuo Merisalmentien varren kenttä on selkeämmin Onkamaan puolella.

Karttapaikka - Maanmittauslaitos

asiointi.maanmittauslaitos.fi

Jep, nämä on eri kentät niin kuin tuossa myöhemmin käy ilmi. Kymen Sanomissa oli joku vuosi sitten varta vasten käyty ottamassa kuva Salo-Miehikkälän kentästä joka näytti lähinnä yrttipellolta.