Tässä osassa muistellaan menneitä

[Kolmannella huti]

Kypärän asennon korjaaminen lyömään tullessa, hatusta taas heitettynä. Taitaa myös osalla maila pyöriä ennen lyöntiä.

 

[GMGM]

Voisko tämä olla syöksytekniikka, tai oikeastaan sen puutteet.

 

[Puukäsi-näppi]

Voisko tämä olla syöksytekniikka, tai oikeastaan sen puutteet.

Oikein.👍 Loistava haku. Näin pesisromantikkona itselläni ottaa silmään tällaiset vähäpätöiset ja ei niin peliin vaikuttavat asiat.. Mutta joo, jokaisen em. pelaajan syöksyminen ei tyylipisteitä keräile. Polvet ja etureidet ovat kyllä kovilla kesän mittaan. Ilmeisesti jopa periytyvä ominaisuus isältä pojalle. Oma suosikki ehkä Mäentausta jonka sukellus muistuttaa
enemmän uimarannalta tuttua "makoplätsiä"😉. Mutta hyvin tuntuvat silti pesille kerkeävän kaikesta huolimatta👍

 

[Sivustaseuraaja]

Aamupostissa oli juttua RPL:n Reijo Nikkasesta ja Veijo Smolanderista.

Kun Tahko ja RPL kohtasivat ylimmällä sarjatasolla ensi kertaa, oli pesishuuma huipussaan – Ällä-konkarit: "Meillä oli fiilis, että eihän tollanen Hyvinkään porukka voi voittaa"

1986 erikoisjuna toi katsojat RPL–Tahko-paikallispeliin. Katsomot olivat täynnä jo tuntia ennen peliä. Näin kertovat kentällä olleet.

www.aamuposti.fi

Muutama referointi jutusta.
Kumpikin oli mukana myös 1985, kun RPL nousi superiin. Seuraavana vuonna Ällä kohtasi kautta aikain ensimmäisen kerran Hyvinkään Tahkon pääsarjatasolla. Sekä Riihimäellä – silloin vielä Piikinmäen kentällä – että Hyvinkäällä katsomossa oli tuolloin 38 vuotta sitten yli 4000 henkeä. Tuo 4009 on edelleen Ällän yleisöennätys. – Olihan se ihmeellistä: kun sä menet kentälle tuntia ennen, niin katsomot oli jo täynnä, Smolander sanoo.

Tahko on aina ollut riihimäkeläispesiksessä erityinen vastustaja. – Se on se tyypillinen naapurusten asetelma, Suomi–Ruotsi tai Vimpeli–Alajärvi, Smolander mieltää. Etelänaapurissa rahaa oli enemmän ja juniorityö huippuluokkaa. Se vain sisuunnutti lisää pohjoisen poikia.

Nyt onkin viimeistään paikka kehua entistä pelikaveria. – Veijohan oli Suomen paras tolppalukkari, ihan ilman muuta. Vieläkin. Naurattaa kun nykyään telkkarissa kommentaattori sanoo, että nyt se syötti tolpan. Ei ne ole tolppaa nähneetkään, Nikkanen aloittaa. Smolanderin mukaan hänen tolppansa korkeutta ei ole koskaan mitattu. – Oli se korkea, Smolander myöntää.

No Veksi, millainen tuo Reijo sitten oli pelaajana? – Sellainen, että sitten kun peli lähtee, ei sitä pidätä mikään.

 

[Raumam Kettu]

Jeps, eikös Reijo Nikkasen poika ole KPL:ssa pelaava Teemu Nikkanen?
Näin oon ymmärtäny? 🤔

 

[Sivustaseuraaja]

Jeps, eikös Reijo Nikkasen poika ole KPL:ssa pelaava Teemu Nikkanen?
Näin oon ymmärtäny? 🤔

Kyllä on ja pelasi sitä ennen useamman vuoden Hyvinkään Tahkossa.

 

[Tuppinäppi]

Aamupostissa oli juttua RPL:n Reijo Nikkasesta ja Veijo Smolanderista.

Kun Tahko ja RPL kohtasivat ylimmällä sarjatasolla ensi kertaa, oli pesishuuma huipussaan – Ällä-konkarit: "Meillä oli fiilis, että eihän tollanen Hyvinkään porukka voi voittaa"

1986 erikoisjuna toi katsojat RPL–Tahko-paikallispeliin. Katsomot olivat täynnä jo tuntia ennen peliä. Näin kertovat kentällä olleet.

www.aamuposti.fi

Muutama referointi jutusta.
Kumpikin oli mukana myös 1985, kun RPL nousi superiin. Seuraavana vuonna Ällä kohtasi kautta aikain ensimmäisen kerran Hyvinkään Tahkon pääsarjatasolla. Sekä Riihimäellä – silloin vielä Piikinmäen kentällä – että Hyvinkäällä katsomossa oli tuolloin 38 vuotta sitten yli 4000 henkeä. Tuo 4009 on edelleen Ällän yleisöennätys. – Olihan se ihmeellistä: kun sä menet kentälle tuntia ennen, niin katsomot oli jo täynnä, Smolander sanoo.

Tahko on aina ollut riihimäkeläispesiksessä erityinen vastustaja. – Se on se tyypillinen naapurusten asetelma, Suomi–Ruotsi tai Vimpeli–Alajärvi, Smolander mieltää. Etelänaapurissa rahaa oli enemmän ja juniorityö huippuluokkaa. Se vain sisuunnutti lisää pohjoisen poikia.

Nyt onkin viimeistään paikka kehua entistä pelikaveria. – Veijohan oli Suomen paras tolppalukkari, ihan ilman muuta. Vieläkin. Naurattaa kun nykyään telkkarissa kommentaattori sanoo, että nyt se syötti tolpan. Ei ne ole tolppaa nähneetkään, Nikkanen aloittaa. Smolanderin mukaan hänen tolppansa korkeutta ei ole koskaan mitattu. – Oli se korkea, Smolander myöntää.

No Veksi, millainen tuo Reijo sitten oli pelaajana? – Sellainen, että sitten kun peli lähtee, ei sitä pidätä mikään.

Muistan myös Ankkureista tuon hirveän tolpan👍🏻 Seuraava lukkari taisi olla Iivarinen, joten huonon tieltä ei väistynyt. Näpinhaku ainakin taisi Matilla olla pikkuisen parempaa

 

[Pallo hallussa]

Laitetaanpas tänne tietokilpailu- kysymys: Mikä yhdistää mm. seuraavia pelaajia; Teemu Juntunen, Toni Laakso, Topias Kaksonen, Topi Kosonen, Pertti Laakso, Tommi Mäentausta, Toni Pomell. Löytyykö vastauksia?😉

Voi pitää muuten paikkansa, mutta Kaksoset tainnut mennä sekaisin. Pitäisi varmaan olla Kasperi tässä kategoriassa.

 

[Puukäsi-näppi]

Voi pitää muuten paikkansa, mutta Kaksoset tainnut mennä sekaisin. Pitäisi varmaan olla Kasperi tässä kategoriassa.

Tämä voi pitää paikkansa, Kaksonen meni vähän arvalla, kun en muistanut kumpi siellä sukelteli..

 

[Kolmannella huti]

Voi pitää muuten paikkansa, mutta Kaksoset tainnut mennä sekaisin. Pitäisi varmaan olla Kasperi tässä kategoriassa.

Mutta Laakson isässä ja pojassa osuu kyllä komeasti molempiin. Erkkaa piikkarien kärkiin hiekkakenttien Pepelle.

 

[Puukäsi-näppi]

Mutta Laakson isässä ja pojassa osuu kyllä komeasti molempiin. Erkkaa piikkarien kärkiin hiekkakenttien Pepelle.

Kyllä, muistan 90-luvun alussa kun annettin velipojan kanssa P. Laaksolle lempinimi polvisyöksy-Laakso🤦‍♂️

 

[Paloma]

Ilkka-Pohjalaisen urheilupodcastin vieraana on takavuosien lukkarilegenda ja pesäpallokenttien väriläiskä Kari Kallio. Suomen mestarin, vuoden lukkarin ja seitsenkertaisen Itä–Länsi-pelaajan kanssa muistellaan hänen monivivahteista uraansa sekä muun muassa 80-luvulla Vaasaan kehkeytynyttä pesäpallobuumia.

 

[Mutikainen]

"Kiukki" on siirtynyt tuonpuoleiseen: Pentti Katainen on kuollut

@Räpylävirhe
Omavaltaisesti siirsin tänne. Täällä asiat säilyy arvossa

 

[Lippofani]

Ilkka-Pohjalaisen urheilupodcastin vieraana on takavuosien lukkarilegenda ja pesäpallokenttien väriläiskä Kari Kallio. Suomen mestarin, vuoden lukkarin ja seitsenkertaisen Itä–Länsi-pelaajan kanssa muistellaan hänen monivivahteista uraansa sekä muun muassa 80-luvulla Vaasaan kehkeytynyttä pesäpallobuumia.

Tuli kuunneltua uudestaan tämä Kari Kallion haastattelu. Todella mielenkiintoista muistelua 80 - 90 lukujen pesäpallosta. Eniten kiinnosti Oulun Lipon aikojen muistelu 1990 - 1995. Lyhyesti voi todeta hänen olleen Lipolle todella arvokas pelaaja kaikin tavoin.
Yksi uusi maininta jota en ole muistanut koski Lipon yleisöennätystä 1.8.1995 jolloin katsojia oli 7 280. Kallion mukaan järjestysmiehet kertoivat että noin tuhat katsojaa jäi porttien ulkopuolelle koska takaraja oli ihan tukossa ja kattoille ei mahtunut enää yhtään katsojia. Tällaista oli Lippo - Sotkamo peli kultaisella 1990 -luvulla. Aikaisemmin olen muistellut että kaikki mahtuivat sisälle mutta näin ei siis käynyt. Siinä oli positiivinen ongelma.

 

[Sturm]

Pesisseurojen logoissa on vilahdellut erilaisia eläimiä, mutta onko ihan pelipaidoissa ollut eläimien kuvia? Tästä tuli keskustelua alkuviikosta. Itsekin muistan nähneeni vanhoista valokuvista Haminan Palloilijoiden pelipaidan selkää ilmeisesti 60-luvulla koristaneen vinttikoiran eli silloisen sponsorin Vilkkaan bussifirman logon. Keskustelussa mukana ollut asui takavuosina Keravalla ja hän oli sitä mieltä, että Järvenpään superpesisporukan paidassa oli sammakon kuva. Jostain tällaisesta on itsellänikin mielikuva. Edelleen mainittiin karhun olleen Kauhajoen Karhun mestaruussarjajoukkueen peliasussa. Onko muitakin?

 

[Raumam Kettu]

Fera pelasi 2015 +- muutamana kaudena, Lukon nimellä, ja jos en väärin muista, oli silloin käytössä kettu-logo. 🙂

Niin ja ohan Kossulla ollu se härkä joskus paidas? 🤔

 

[jjjjussi]

Ei siinä mitään hyviä muisteloja Oulun ajoilta, mutta voisihan sen ennätysyleisön edessä pelatun ottelun tuloksenkin muistaa vaikka sanoa

 

[Pölhö Kustaa]

Tälle palstalle sopiva pohdinnan aihe olisi löytää pääsarjapelaajia kolmesta polvesta. Isiä, äitejä, poikia, tyttäriä.
Esimerkiksi malliin Pekka Peltomäki, Teppo Peltomäki, Antton Peltomäki.
Neljän sukupolven pääsarjasikermää en löytänyt. Liekö sellaisia?
Tässä pureskeltavaa varsinkin pesäpalloa kauemmin seuranneille.

 

[Lippofani]

Tuli kuunneltua uudestaan tämä Kari Kallion haastattelu. Todella mielenkiintoista muistelua 80 - 90 lukujen pesäpallosta. Eniten kiinnosti Oulun Lipon aikojen muistelu 1990 - 1995. Lyhyesti voi todeta hänen olleen Lipolle todella arvokas pelaaja kaikin tavoin.
Yksi uusi maininta jota en ole muistanut koski Lipon yleisöennätystä 1.8.1995 jolloin katsojia oli 7 280. Kallion mukaan järjestysmiehet kertoivat että noin tuhat katsojaa jäi porttien ulkopuolelle koska takaraja oli ihan tukossa ja kattoille ei mahtunut enää yhtään katsojia. Tällaista oli Lippo - Sotkamo peli kultaisella 1990 -luvulla. Aikaisemmin olen muistellut että kaikki mahtuivat sisälle mutta näin ei siis käynyt. Siinä oli positiivinen ongelma.

Tällaista oli huippupesäpallo Oulussa 29 vuotta sitten. Nyt kun Lippo on Suomensarjaan pudonnut niin ero noihin aikoihin on järkyttävän suuri. Tuossa huippupelissä Sotkamoa vastaan ei varmaan kovin kauaksi 8 000 katsojan määrästä jääty jos otetaan huomioon järkkärien mainitsema katsojamäärä joka jäi porttien ulkopuolelle.
Kerran sain itsekin tuollaista todistaa enkä noita muistoja vaihtaisi mihinkään.

 

[Meltin sauna]

Tälle palstalle sopiva pohdinnan aihe olisi löytää pääsarjapelaajia kolmesta polvesta. Isiä, äitejä, poikia, tyttäriä.
Esimerkiksi malliin Pekka Peltomäki, Teppo Peltomäki, Antton Peltomäki.
Neljän sukupolven pääsarjasikermää en löytänyt. Liekö sellaisia?
Tässä pureskeltavaa varsinkin pesäpalloa kauemmin seuranneille.

No heti tuli mieleen aikansa ehdottomasti parhaisiin pelaajiin lukeutunut Heikki Laine (Lahden Mailaveikot), poikansa Timo Laine (LMV, Jyväskylän Kiri ja HP) sekä Timon poika Eemeli Laine (LMV, KPL):