Vs: Tässä osassa muistellaan menneitä....
Oma sykähdyttävin muistoni lienee se KiPan ensimäinen mestaruus. Olen ollut KiPan kannattaja jo 70-luvulta, kun seura vielä oli Kiteen Urheilijat.
Vuosi vuoden jälkeen kipristeltiin pudotaanko, vai ei, mutta oman joukkueen pelejä käytiin katsomassa ja kannustettiin, otettiin iloon ja suruun...
Sitten aikanaan Kitee vakiinnutti paikkansa ja alettiin odottamaan sitä...poikaa!
Joten vuonna 1990?? kun koitti se ratkaiseva finaali, Tahkoa vastaan, istuin katsomossa reppu mukanani.
Pelin lopullisen ratkaisun iski Sami Ahola, takaa keskeltä läpi, itkimme, nauroimme, hurrasimme naama punaisena, Samin kiertäessä kenttää. Minä kaivoin repustani
Glenfiddich pullon ja pyyhkiessäni silmäkulmaani, otin pitkän kulauksen. Vieressä istuva tuntematon KiPa-fani kysyi, saisiko hänkin ottaa pullostani? Mikäpä olisi ollut parempi hetki jakaa maljat??