Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

[Vince]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Lentopallo on hyvä esimerkki. Hyökätessä on selkeät roolit (=sisäpeli) ja pystytään hyökkäämään koko kenttää vastaan. Puolustettaessa (=ulkopeli) taas joukkuepeli on tärkeää samalla tavalla kuin pesiksessäkin, kenttä missä liikutaan on vaan pienempi. Hyökätessä on aina se yksi henkilö kerrallaan mikä ratkaisee omalla panoksellaan ja täten määrää ottelun kulkua, sama kuin pesiksessä. Ja vain parhaat pelaa, ne heikommat on siellä penkillä. Vain parhaat on hakkureita mitkä takoo palloa tonttiin, vain paras passari antaa kaikki passit pelissä. Vaikka pelissä on pelipaikkojen kierrätys, menee hyökkäykset silti aina samalla kaavalla, joskus vaan hakataan vähän kaueman viivan takaa.

 

[Observer]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Ketjun aloituksessa puhutaan yleisömäärien kehityksestä. Sarjataulukossa menestyneet joukkueet ovat Vimpeliä lukuunottamatta kasvattaneet katsojamääriään ja suurinpiirtein samat joukkueet ovat myös katsojakeskiarvoissa kärjessä. Tuollaisen tuloksen analysoiminen onnistuu maalaisjärjellä eikä kaipaa sinällään kaipaa mitään höpöhommia itse sääntöihin.
Lipon "katsojakadon" osalta muutama seikka. Ylimääräiset paikallispelit KeKiä vastaan jäivät tällä kaudella pois. Heinäkuussa 2016 KeKiä vastaan pelatussa pelissä oli noin 3700 katsojaa. C-junnujen leiripelissä 2016 oli myös yli 3000 katsojaa. Lippo pelasi nousijajoukkueena erittäin hyvin, nousijajoukkue oli hienosti vuonna 2016 runkosarjan viides. Uutuusarvo ja pelillinen menestys toivat katsojia. Syksy toi sitten julkisuuteen talousongelmat, joukkue heikkeni ja odotusarvot olivat sen mukaiset. Lipon tappioputki alkoi heti sarjakauden 2017 alusta ja suoran putoajan paikka oli varattuna Lipolle lähes koko kauden. Vakiokatsojat kävivät peleissä entiseen malliin. Lipon katsojamääriin ei vaikuteta myöskään millään höpöhöpö sääntömuutoksilla, kyse on ihan muusta.

Jalkapallossa kaikki eivät lauo kulmia, vapareita, rankkareita, puolustajat on erikseen, keskikenttäpelaajat erikseen, hyökkääjät erikseen. Jopa maalivahti seisoo tolppien välissä koko pelin ajan eikä vaihda paikkaa puolustajan kanssa. Joidenkin rooli on pienempi, joidenkin suurempi, pelaaja voi itse suurentaa rooliaan...

 

[Liemi]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Menestyksen lisääminen ei tietysti voi koskea kaikkia yhtä aikaa. Mutta on varmasti vaikutuksensa lajin kiinnostavuuteen, että jo useita vuosia menestyjiä on ollut vain neljä samaa. Eli keskimäärin menestyksekäs ja laadukas toiminta on vähentynyt.

Sääntömuutokset ovat sitten eri asia, mutta niitäkin tarvitaan, että ottelutapahtumasta saadaan aktiivisempi paketti. Edellä mainittu lentopallo teki pistelaskuunsa varsin suuren muutoksen, jota tuskin kukaan enää haluaa peruuttaa.

 

[Tilastoniilo]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

"Se, että tehtäisiin vain "pieniä viilauksia" ei tarkoita sitä, että peli "pysyisi yksinkertaisena". Johan itsekin sanot, että se on jo paljon monimutkaista. Eikös tuohon löydy lääke: muutetaan sääntöjä paljon, jotta peli saadaan yksinkertaiseksi. Yksi kierros on yksinkertaista. Ykkönen on ykkönen on yksinkertaista. Metri pään yli on yksinkertaista. Muutokset voivat toki olla muitakin kuin äsken ehdotetut. Lukkarityöskentelyä on paljon mielenkiintoisempaa katsoa vanhoista videonpätkistä, kun syöttöasennon ei täytynyt pysähtyä. Pelissä oli vauhtia."

Joo, samaa mieltä näistä. Tarkoitin isoilla, peliä monimutkaistavilla muutoksilla muutoksia tyyliin "niin ja niin monesta kopista palo". Mutta heittelyyn puuttuisin joka tapauksessa ensimmäisenä. Jos sääntöihin ei voi suoraan kirjata maksimimimäärää lukkarin heittelyä, minkä jälkeen saa heittää vaihtoehtoina ainostaan palo tai vapaataival, niin joka tapauksessa tuomareita pitäisi ohjeistaa niin, että heittelyä karsittaisiin rajusti. Siinä pelituomarin päätöksiin nostaa käsi pystyyn vaikuttavia tekijöitä olisivat mm. pelin luonne, tilanne, ottelun jo tapahtunut kesto, lukkarin aiempi heittely ja uhkaava hämäryys. Muutos olisi peliä nopeuttava ja katsojia palveleva. Mielestäni se ei monimutkaistaisi peliä. Johan nytkin tuomari puuttuu heittelyyn, mutta nykylinja on aivan liian lepsu. Toiseksi muuttaisin syöttösääntöjä yksinkertaisemmiksi. Eivät katsojat ymmärrä asennottomia ja syöttötuomarin mielivaltaa tulkinnoissa. Näillä kahdella muutoksella saataisiin jo aika paljon aikaan.

 

[Diego]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

https://www.ilkka.fi/urheilu/pes%C3%A4pallosarjat-kiinnostivat-kylm%C3%A4st%C3%A4-kes%C3%A4st%C3%A4-huolimatta-hymy-meinasi-hyyty%C3%A4-1.2396102



Voitte perua kaikki kehitys- ja sääntömuutosehdotukset. Pesäpallolla menee hyvin!

 

[aakoo]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Kyllähän kokonaiskatsojamäärää saadaan nostettua kun lisätään pelejä. Kaikille joukkueille 40 peliä niin mihin lukemiin päästäisikään? Ehkä se katsojakeskiarvo kertoo totuuden.

 

[kirjastoapulaine]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Kyllä seuran talouden kannalta molemmilla on oleellinen merkitys. Katsojien kumulatiivisella määrällä kuin keskiarvolla.

 

[Observer]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Tuossa jutussahan mainitaan sekä kokonaisyleisömäärän että ottelukohtaisen yleisömäärän keskiarvon nousseen. Suunta on täysin selvä.

 

[Tilastoniilo]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Verrattuna jalkapalloon pesis pärjää yllättävän hyvin katsojamäärissä, kun ne suhteuttaa siihen, kuinka paljon lajeja harrastetaan. Jalkapallossa on lisenssipelaajia n. 36 000 ja pesäpallossa n. 16 000. Kolmessa jalkapalloseurassa lisenssipelaajia on yli 2000 ja eniten FC Hongassa. KPL:ssä on vastaavasti n. 450 lisenssipelaajaa. Sinänsä on yllättävää, että lisenssejä on jalkapallossa vain n. kaksi kertaa se määrä kuin pesäpallossa, koska Kouvolassakin on jalkapalloseuroja lähemmäs 10 ja sarjatasoja on miehissä 8. Kateeksi käy, kun ajattelee, että Kouvolassa jalkapalloa harrastanee jokaisessa ikäluokassa moninkertainen määrä pesikseen verrattuna ja määrä lienee vähintään 150 - 200 nuorimmissa ikäluokissa. Kun jalkapallo on kansainvälinen, näkyvä urheilu, niin luulisi, että sillä ja suurilla harrastajaluvuilla olisi se vaikutus, että jalkapalloa katsoisi paljon suurempi määrä ihmisiä kuin tilastot osoittavat. Ehkä eniten pesiksen "menestystä" edesauttaa se, että jalkapallo on Suomessa potkupalloa ja hyvin tylsää katsottavaa. Tällä haluan korostaa sitä, että pelin kehittämiselläkin on merkitystä. Siinä keskiössä tulee olla yksinkertaisuus, vauhdikkuus ja kuolleitten ottelutilanteiden minimointi.

 

[Helsingin Herra]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Tuossa jutussahan mainitaan sekä kokonaisyleisömäärän että ottelukohtaisen yleisömäärän keskiarvon nousseen. Suunta on täysin selvä.

Keskimääräistä yleisömäärää verrattiin vain viime vuoteen. Kokonaiskatsojamäärässä puhutaan 2000-luvun ennätyksestä.

 

[Grainger]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Täällä menee nyt kaksi asiaa iloisesti sekaisin: katsojakeskiarvo ja katsojien kokonaismäärä. Molempia ei voi lisätä. Keskiarvo nousee heti, jos pelejä vähennetään. Kokonaismäärä taas nousee heti, jos pelejä lisätään.

Finaalien katsojamäärät ovat laskussa, koska kautta pidennetään kohti kylmää ja sateista, koska finaalit näkee helvetin halvalla kotisohvalta ja koska viimosen 7 vuotta finaalissa on pelanneet samat joukkueet. Tämähän ei ole joukkueiden vika. Mutta heti, kun jompi kumpi nykyisistä finalisteista vaihtuu, niin uuden finalistin kotiottelu(t) pursuavat yleisöä. Ja jos se sitten on uusi kestomenestyjä, niin joka vuosi finaalikiinnostus on vähäisempää.

 

[JP2012]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Jälleen pikkunätti finaaliyleisömäärä Sotkamossa. Vaivaiset 2720 katsojaa.

Seuraavaksi alati harveneva joukko siirtyy Vimpeliin. Jokohan jäädään alle 2500:n?

 

[op2005]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Mitä JP luulet -mitähän sun oppilaasi puhuvat selkäsi takana näistä naiiveista kommenteistasi.
Some ketjuttaa juttusi kaikille...
Taidat olla pellen maineessa ... kuulemma.

 

[Observer]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Täällä menee nyt kaksi asiaa iloisesti sekaisin: katsojakeskiarvo ja katsojien kokonaismäärä. Molempia ei voi lisätä. Keskiarvo nousee heti, jos pelejä vähennetään. Kokonaismäärä taas nousee heti, jos pelejä lisätään.

Finaalien katsojamäärät ovat laskussa, koska kautta pidennetään kohti kylmää ja sateista, koska finaalit näkee helvetin halvalla kotisohvalta ja koska viimosen 7 vuotta finaalissa on pelanneet samat joukkueet. Tämähän ei ole joukkueiden vika. Mutta heti, kun jompi kumpi nykyisistä finalisteista vaihtuu, niin uuden finalistin kotiottelu(t) pursuavat yleisöä. Ja jos se sitten on uusi kestomenestyjä, niin joka vuosi finaalikiinnostus on vähäisempää.

Grainger on matemaattinen nero. Hän on nyt keksinyt että katsojakeskiarvoa ja katsojien kokonaismäärää ei voi yhtäaikaa lisätä (molempia ei voi lisätä). Pesäpallossa molemmat ovat kuitenkin nousussa kun verrataan edelliseen kauteen. Mikähän nyt on iloisesti sekaisin? Mahtuuhan tuo maalaisjärkeenkin että pelien lisääntyminen ei tarkoita automaattisesti katsojakeskiarvojen tippumista. Ei se kokonaiskatsojamäärä ole mikään vakio kuten Grainger tynnyrissän luulee.

 

[Grainger]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Täällä menee nyt kaksi asiaa iloisesti sekaisin: katsojakeskiarvo ja katsojien kokonaismäärä. Molempia ei voi lisätä. Keskiarvo nousee heti, jos pelejä vähennetään. Kokonaismäärä taas nousee heti, jos pelejä lisätään.

Finaalien katsojamäärät ovat laskussa, koska kautta pidennetään kohti kylmää ja sateista, koska finaalit näkee helvetin halvalla kotisohvalta ja koska viimosen 7 vuotta finaalissa on pelanneet samat joukkueet. Tämähän ei ole joukkueiden vika. Mutta heti, kun jompi kumpi nykyisistä finalisteista vaihtuu, niin uuden finalistin kotiottelu(t) pursuavat yleisöä. Ja jos se sitten on uusi kestomenestyjä, niin joka vuosi finaalikiinnostus on vähäisempää.

Grainger on matemaattinen nero. Hän on nyt keksinyt että katsojakeskiarvoa ja katsojien kokonaismäärää ei voi yhtäaikaa lisätä (molempia ei voi lisätä). Pesäpallossa molemmat ovat kuitenkin nousussa kun verrataan edelliseen kauteen. Mikähän nyt on iloisesti sekaisin? Mahtuuhan tuo maalaisjärkeenkin että pelien lisääntyminen ei tarkoita automaattisesti katsojakeskiarvojen tippumista. Ei se kokonaiskatsojamäärä ole mikään vakio kuten Grainger tynnyrissän luulee.

Ei minun tarvitse tätä mitenkään todistaa. Se on jo todistettu.

 

[Observer]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Olet jo todistanut ymmärryksesi asiasta. Sehän näkyy kaikille kirjoituksestasi. Selittely ei enää auta.

 

[ernesti]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Se on todistettu :'D Onkohan kyseessä yläkoulun todistus vai kenties historiallinen todistus?

 

[Pallolaajennus]

Vs: Superpesiksen yleisömäärät ja kehitys

Miten uskoisitte pesiksen kiinnostavuuden lisääntyvän, jos sarjajärjestelmä olisi seuraavanlainen:

Superpesiksessä pelaa 14 joukkuetta. Touko-elokuussa pelataan runkosarjassa ja jatkosarjassa näytösottelut (32 ottelua / joukkue), joissa ratkotaan suora putoaja, karsintaan joutuvat sekä sijat 5-11. Pudotuspeleissä on sijoille 5-8 päätyvillä mahdollisuus pelata näytösotteluita mitalipeleihin valmistautuvia joukkueita vastaan.

Pronssimitalit ratkaistaan otteluilla, jotka pelataan Kouvolassa ja Joensuussa. Kulta ja hopea jaetaan Sotkamossa ja Vimpelissä pelattavien otteluiden perusteella.

Olisipa tyhmä sarjajärjestelmä, ja varmaan veisi mielenkiintoa, kun aina samat pelaavat mitaleista. Onneksi tällaista tilannetta ei vuosi toisensa jälkeen tasokasta mitalitaistelua tarjoavassa Superpesiksessä ole.