Superpesiksen yleisömäärät 2021

[Kupitkaakkoon]

Eiköhän luvut parane kun pelitkin paranevat. Vimpeli peli on kuulemma myynyt yhtä hyvin ennakkoon kuin loppuunmyyty Jymy peli. Paremman käsityksen tamperelaisten pesisinnosta saat ensi kaudella kun Manse on ensin voittanut mestaruuden, tuonut pari uutta tähtipelaajaa rosteriin ja aloittaa kauden Suomen hienoimmalla stadionilla nykyisen pesismuseon sijaan.

Enemmänkin alueen pesisintoa kuvaa yleisömäärät, vaikka joukkueella ei hyvin menisikään. Kyllähän joka paikassa yleisöä riittää, jos menestystä tulee ja aina hankitaan uutta tähtipelaajaa. Menestyminen mahdollisesti poikii pysyvää lisää huonompienkin aikojen katsojamääriin, mutta tuon näkee aikanaan.

 

[Viuhka]

Ei siellä Mansella ole nykykatsomoilla tilaa merkittäviin yleisöparannuksiin. Katsomofasiliteetit ovat Superpesikseen auttamatta vanhentuneet. Manse-Sojy olisi ollut lisää tulijoita varmaan paljonkin, jos olisi ollut tilaa. Sikäli tällainen vertailu ontuu pahasti.

Tästä eri mieltä. Ei mun mielestä yleisömäärien vertailu eri joukkueiden kesken onnu, etenkään tässä ketjussa, joka on siihen tarkoitettu. Mansella on kerran ollut nykykapasiteetillaan loppuunmyyty tupa (1800 katsojaa) stadionillaan heinäkuussa (runkosarjassa suuriyleisöisin kuukausi usein) Sotkamoa (kiinnostavin vastustaja usein) vastaan perjantaipelissä (toiseksi paras pelipäivä yleensä lauantain jälkeen). Haminalla ei ole ollut missään pelissä 1800 katsojaa, mutta siellä Haminassa taas ne pienimmät yleisömäärät on olleet suurempia kuin Tampereella. Sotkamossa katsomot taitaa olla 1980-luvulta myös (?) ja eniten katsojia tällä kaudella.

Ei se hinta ihmisiä karkoita.

Samaa mieltä. Tuskin ainakaan Tampereella karkoittaa juurikaan ihmisiä nuo hinnat, jotka itse näen aika sopiviksi. Sama hinta kaikille voisi karkoittaa joitain ryhmiä, mutta niitä varten sitten on urheilutapahtumissa noita alennusluokkia (eläkeläiset, opiskelijat, lapset).

Pääasiallinen haaste on kilpailu ihmisten vapaa-ajasta tuolla talousalueella.

Samaa mieltä. Oikeastaan urheilutapahtumatkin on vain pieni osa tätä kilpailua. Mielestäni yleisesti ottaen suurissa kaupungeissa suurempi asukasmäärä nostaa urheilutapahtuman katsojamäärää verrattuna pieniin, kun on enemmän potentiaalisia asiakkaita tapahtumaan. Toisaalta sitten kuitenkin on kaksi tekijää, jotka sitä katsojamäärää myös rajoittavat enemmän kuin pienessä kaupungissa. Toinen on tuo, että on enemmän kilpailua vapaa-ajasta. Eipä jossain pienemmällä paikalla vaikka Särkänniemen huvipuistoa esimerkiksi ole. Toisen näkisin olevan se, että urheilutapahtuman saavutettavuus on keskimääräiselle asukkaalle suuressa kaupungissa heikompi kuin pienessä kaupungissa, koska se keskimääräinen asukas asuu kauempana keskustasta suuressa kaupungissa kuin pienessä, jos katsotaan sitä taajama-aluetta. Mitä suurempi kaupunki, sitä laajemmalle se asutus on siinä kaupungissa levinnyt ja sitä suurempi matka-aika sieltä taajama-asutuksen reunalta sinne keskelle, jos se tapahtuma edes on siellä keskellä eikä toisella reunalla. Pienen kaupungin taajama-asutuksen reunalta kestää siis lyhyempi aika kaupungin keskelle esim. autolla. Se haja-asutusalue siinä kaupungin ympärillä sitten tietty erikseen, sieltä on aika lailla sama saavutettavuus sekä pienessä että suuressa kaupungissa, kun joku tulee autolla vaikka 50 km päästä. Suuressa kaupungissa yleensä myös harvemmalla ihmisellä on auto käytössä kuin pienessä, kun sitä ei välttämättä tarvitse ja useampi käyttää joukkoliikennettä ja on sen varassa. Jos se urheilutapahtuma on sijoitettu sellaiseen paikkaan, joka ei ole niiden joukkoliikenteen solmukohtien/pääreittien vieressä, niin silloin se saavutettavuus heikkenee entisestään niitä käyttäville ja ne tulevat peliin pienemmällä osuudella, jos juuri ollenkaan. Voi kestää tunnin pelimatka yhteen suuntaan joukkoliikennettä käyttävälle, jos joutuu vaihteleen vaikka busseja välissä tai käveleen pysäkiltä pitkän matkan. Ei sellaiseen ole monellakaan aikaa.

 

[Viuhka]

Seura kun on ollut vuosisadan pystyssä, tullut mestaruuksiakin siinä välissä - niin väistämättä on paljon ihmisiä joita on isät vieneet pikkupojasta asti peleihin, innostuneet lajista ja vievät sitten omia lapsiaan, ja ajan mittaan muodostuu jonkinlainen kannattajakunnan peruskallio.

Hamina on yksi näistä perinteisistä seuroista jotka Sotkamon, Vimpelin ja Kouvolan kaltaisesti keräisivät monta tuhatta katsojaa paikalle jos menestystä tulisi kohtalaisesti.

Tampereella on periaatteessa sama ilmiö, mutta jääkiekon puolella. Sekä Ilves että Tappara saavat kotipeleihinsä normaalioloissa kun ei ole koronaa käytännössä aina minimi 4000 katsojaa. Erityisesti Ilveksellä joka ei ole mestaruutta voittanut sitten vuoden 1985 ja rämpi Liigan pohjilla vuosikausia tuo porukka on kyllä osoittanut sitkeyttä mennessään halliin vuodesta toiseen..

Perinteet lisää yleisöä on näissä se pointti. Perinteet on myös omasta mielestäni yksi suuri yleisöä lisäävä tekijä. Pääsarjatasolla perinteitä voisi ehkä mitata vaikka, että kuinka monta kautta seura on ollut pääsarjassa viimeisen 30-70 vuoden aikana ja minkälaiset harrastajamäärät sinä aikana on alueella olleet eli siis pitkäaikainen juniorityö tuo myös sellaisia katsojia katsomoon, jotka eivät itse edustuksessa pelaa, mutta laji kiinnostaa junioritaustan vuoksi. Perinteet + menestys + alueen koko ei mielestäni kuitenkaan sekään selitä täysin yleisömääriä.

Imatra vs. Hamina -vertailussa:
-Imatran runkosarjasijoitus 8. > Haminan runkosarjasijoitus 15.
-Imatralla 26 000 asukasta (+ lähellä Lappeenrannassa 72 000 asukasta) > Haminassa 20 000 asukasta (+ lähellä Kotkassa 52 000 asukasta)
-Imatralla perinteiden osalta 16 kautta Superissa vuodesta 1990 lähtien (ja mestaruudet lähempänä 1977, 1978, 1986, 1991) > Haminassa 7 kautta Superissa vuodesta 1990 lähtien (mestaruudet kauempana 1939, 1943, 1947, 1948, 1954, 1955, 1974)
-Imatralla uudempi stadion (2015 valmistunut Ukonniemi) > Haminassa vanhempi stadion (Vallikenttä)

Noilla yllä olevin perustein, joita täällä palstallakin yleensä esitetään selittämään yleisömääriä, luulisi Imatralla olevan enemmän yleisöä peleissään. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Haminalla (1107 katsojaa/ottelu) on enemmän yleisöä kuin Imatralla (768 katsojaa/ottelu). Näin oli myös kaudella 2018.
Miksi?

No minusta siellä on vielä se yksi todella merkittävä tekijä, joka on sen pelipaikan sijainti ja palvelut. Pesiksessä ne palvelut siellä itse stadionilla on yleensä tosin aika rajalliset. Kioskit + anniskelupisteet ja se on aika lailla siinä, että merkittävämmäksi tekijäksi jää mielestäni se stadionin sijainti. Toki sekin, että katsomoista näkee pelin hyvin on tärkeää. Vaikka Imatralla on noita yllä mainittuja etuja Haminaan verrattuna, niin Haminassa näkisin olevan korkeammat yleisömäärät, koska siellä stadionin sijainti on parempi eli se on keskustan kupeessa, kun taas Imatralla se on siellä syrjässä.

Ehkä yleisesti jotain merkitystä voisi olla tällaisilla asioilla siihen, että miksi keskusta saattaa olla pelipaikalle parempi sijainti kuin syrjäalue:
-Suurempi asukasmäärä lähellä, joille saapumisaika kätevästi hyvin pieni. Lisäksi keskusta on usein siellä väestöllisessä keskipisteessä eli keskimäärin lyhyempi matka katsojille, tosin ei aina.
-Pienempi aika kaupungin laidoilta tuleville saapua suoraan keskustaan joukkoliikenteellä kuin jos joutuu vaihtamaan busseja.
-Yleensä enemmän parkkipaikkoja kilometrin kävelymatkan sisällä suuriin peleihin, mm. katujen varsilla, parkkialueilla ja parkkihalleissa
-Täysikäiset voivat ottaa alkoholia, jos ei tarvitse itse ajaa paikalle.
-Paremmat palvelut ennen ja jälkeen pelin stadionin ympärillä, esim. ravintolat, pikaruokalat, pubit, jne.
-Stadion markkinoi itse itseään, kun näkyy harjoituksia ohi mennessä ja pelaajia näkyy katukuvassa.

Noin se mun mielestä menee, mutta voin olla väärässäkin.
Haminassa on sitten vielä sekin, että sillä kentällä on kunnari läpilyönnillä mahdollinen joka puolelta, vaikka pelataan keskustan kupeessa, ja katsomot on melko lähellä. Ei sitä Uros Live Areenaakaan Tampereella huvikseen rautatien päälle rautatieaseman lähelle varmaankaan tehdä, vaan se luultavasti vain sattui olemaan se yleisöennusteiden kannalta paras vapaana oleva sijainti sen kokoiselle areenalle.

 

[Jooo]

Ongelmana on tällä hetkellä varmasti raha ja kuinka sitä saadaan taikka kuinka sitä tehdään! Iso osa tulee toki isoilta yhteistyökumppaneilta, lipputuloista sekä kenttämyynnistä. Mutta onko mikään seura miettinyt miten saisi kasvatettua esimerkiksi yleisömääriä? Jonka seurauksena kenttämyyntiä ja mihin nämä asiat johtavat! Toki tämä tilanne on nyt haastava mutta tulevaisuutta ajatellen.

Jos lipun hinta on aikuiselta 15€ ja saat katsomoon 1000 maksavaa ihmistä on lipputulot 15000€. Mutta jos lipun hinta on 10€ ja saat paikalle 1500 ihmistä on lipputulot samat ja varmasti myös pelaajat tykkäävät! Mutta lipputulot kun on samat niin kioskituotto on lähtökohtaisesti 500 katsojaa parempi. Lisäksi matalampi kynnys lähteä katsomaan peliä sekä myös perheitä saataisiin paremmin mukaan.
Oli lipun hinta sitten 10€ tai vaikka mitätön 5€ mutta vaikuttaa kuitenkin siihen että varmasti kynnys lähteä katsomaan pesäpalloa madaltuu mutta myös kenttämyynti kasvaa lähes tulkoon samassa suhteessa!
Lisäksi mietin isojen yritysten panosta joka on joka seuralle merkittävä mutta heidän takanaan tulevien pien yrittäjien/pienyrityksien mukaan saamista jollain tapaa! Joitain ideoitakin olisi mut jätetään ne kertomatta! Kuitenkin useampi pienen yrityksen tuki pienellä summalla olisi aina varmasti kotiinpäin!

Enkä tällä kritisoi lippujen hintoja vaan sitä että ajatuksia voi heittää ja asioita kannattaa miettiä monelta kantilta jos haluamme lisää yleisöä katsomoon ja madaltaa kynnystä lähteä katsomaan pesäpalloa!

 

[Jaska]

Ongelma monella seuralla on ollut se, että jos pelissä kerrotaan olevan 1000 katsojaa, näistä maksavia voi olla vaikka puolet. Ensinnäkin yleisömäärään huomioidaan kuuluttajasta ja järjestysmiehestä lähtien henkilökuntaa. Muistaakseni joku vuosi sitten käytäntö oli kirjata näistä 40 katsojaa. Sitten on kaikenlaista tuomarikortilla, lehdistökortilla, tai muulla liiton vapaakortilla tulevaa katsojaa. Monissa seuroissa pitkäaikaisille seuraveteraaneille on myönnetty jopa elinikäisiä vapaalippuja (mikä sinänsä voi olla hyvinkin kohtuullista)
. Isoille sponsoreille on tapana antaa x kpl kausareita tai nippu vapaalippuja. Pikkulapset pääsevät yleensä ilmaiseksi, mutta luetaan katsojamäärään. Maksavista katsojistakin suuri osa voi tulla alennetulla lipulla, kuten eläkeläis-, opiskelija tai lastenlipulla. Lopputulos näin ollen on, että jos notmaali lippu maksaa 15 euroa, 1000 katsojaa tuottaa reilusti alle 10.000 euroa eikä 15.000 euroa.

 

[Jooo]

Kyseinen kaava oli esimerkki! Oli maksavia asiakkaita sitten vaikka 200 mutta kioski yms oheismyynnillä sitä kuitenkin kompensoi!

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

Ei nyt millään pahalla, mutta luuletko todella että seurajohdot ympäri Suomen (maailman, lajista riippumatta) eivät ole näitä asioita miettineet ja laskeneet? Hyvä tietysti että itse kullekin tulee herääminen urheilumaailman raadollisiin talousrealiteetteihin jossain vaiheessa.

Ihan nopeasti vaan pari faktaa ottelutapahtumasta ja siihen liittyvistä talousasioista.
- Lipun hinta ei ole pelkästään määräävä tekijä ottelun yleisömäärälle. On totta että alennettu lipun hinta voi nostaa yksittäisen peli osalta katsojamäärää (teemapeli, perhepeli etc). mutta pitkässä juoksussa se ei lisää yleisökeskiarvoa niin paljoa että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Jos oletusarvo on tuo esimerkkilaskelman kaltainen, niin huonosti käy. 33% lipunhinnan lasku ei missään päin maailmaa, missään lajissa, minään vuonna nosta yleisömäärää 50%. Yksittäiseen peliin pesäpallossa ehkä jos on hieno ilma, mutta koko runkosarjan ajaksi ei mitenkään.
- Suomalaisessa palloilussa lajista riippumatta lipputulot ovat kuitenkin lähes kaikille joukkueille isoin faktori taloudellisen onnistumisen/epäonnistumisen suhteen. Nyt vielä koronakesinä on koko ajan ollut mahdollisia rajoituksia, jotka pahimmassa tapauksessa ovat voineet muuttua päivä ennen pelipäivää. Näin ollen lipunhintojen pudottaminen voisi pahimmassa tapauksessa olla pelkkää tulonmenetystä seuroille, koska yleisömäärä ei voisi edes nousta rajoitetun lukeman yli. Tämä toki poikkeuksellista normaalivuosiin nähden.
- Tärkeämpää kuin lipun hinta yleisömäärän kasvattamiseksi on se mitä itse ottelutapahtuma pitää sisällään, tunnelma, palveluiden toimivuus, pelin taso tottakai ja ulkoilmatapahtumissa myös tietysti säätila. Jos tapahtuma on mitäänsanomaton tunnelmaltaan ja pelin tason osalta eikä palvelut toimi ja vessajonossa seisominen sateessa menee tunteisiin, niin on täysin varmaa että satunnaiskatsoja ei palaa katsomoon vaikka lippu maksaisi vitosen. Kehittämällä ottelutapahtumaa myös yleisömäärä nousee. Ja tottakai menestyminen tuo aina lisää katsojia lehtereille.
- Uskomus siihen että ottelutapahtuman myynti kompensoisi alennettujen lipunhintojen tuomia tulonmenetyksiä on valitettavasti harha. Ottelutapahtumamyynnit suomalaisissa palloilutapahtumissa ovat uskomattoman pieniä. Iso osa kannattajista ei osta pelin aikana mitään ja moni vain sen makkaran tai kahvin. Tämän asian kanssa olen itsekin ollut tekemisissä useiden eri palloilulajien ja seurojen ottelutapahtumien kanssa. Tarjonta tottakai vaikuttaa ostokäyttäytymiseen, joten lisäämällä palveluita ja laatua kauppa käy hieman paremmin, mutta ei sekään vielä tuottoja kauheasti nosta.

Lippujen hinnoittelu on haastava asia palloiluseurojen johdossa, siitä harvemmin kiitosta saa palloiluyleisöltä. Uusia juttuja ja tapoja toimia mietitään ihan joka päivä jokaisella toimistolla, mutta se on kuitenkin valitettavan tyly fakta, että tuo edellemainittu yhtälö ei ole tie onneen eikä ratkaisu taloushaasteisiin. Olemassaolevat vakikatsojat vain pääsisivät halvemmalla ja tuotto seuran kannalta katsottuna putoaisi.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Vapaa- ja ilmaislippujen kanssa on vielä se ongelma, että ne inflatoivat lipun arvon ja opettavat ihmisille, ettei peliin kuulu maksaa ja niitä ilmaislippuja kärkytään vaan joka paikasta. Lisäksi ne lipun maksaneet kokevat epäreiluksi sen, että miksi me tänne maksetaan kun iso osa muista kävelee sisään ilmaiseksi. Sponssien takia niitä joudutaan varmaan vielä jonkin verran jakamaan, mutta noin pääsääntöisesti niiden avokätinen jakelu ei kannata ja sponsorienkin kanssa kannattaa yrittää neuvotteluissa rajoittaa niiden määrää. Kaveri oli joskus töissä työpaikassa, jossa oli aina kahvihuoneen pöydällä nippu ilmaislippuja. Ei ne peleissä käyntiin kovin paljon innostaneet ja sinne niitä jäi aina käyttämättömiä.

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

Vapaa- ja ilmaislippujen kanssa on vielä se ongelma, että ne inflatoivat lipun arvon ja opettavat ihmisille, ettei peliin kuulu maksaa ja niitä ilmaislippuja kärkytään vaan joka paikasta. Lisäksi ne lipun maksaneet kokevat epäreiluksi sen, että miksi me tänne maksetaan kun iso osa muista kävelee sisään ilmaiseksi. Sponssien takia niitä joudutaan varmaan vielä jonkin verran jakamaan, mutta noin pääsääntöisesti niiden avokätinen jakelu ei kannata ja sponsorienkin kanssa kannattaa yrittää neuvotteluissa rajoittaa niiden määrää. Kaveri oli joskus töissä työpaikassa, jossa oli aina kahvihuoneen pöydällä nippu ilmaislippuja. Ei ne peleissä käyntiin kovin paljon innostaneet ja sinne niitä jäi aina käyttämättömiä.

Tämä osuus jäi omassa vastauksessa täysin käsittelemättä, mutta tämä teksti sanasta sanaan kuin omasta kynästä. Suomessa on aina ollut tapahtumateollisuudessa (johon myös urheilutapahtumat voidaan tässä tapauksessa lukea) typerä trendi että liput pitäisi aina saada ilmaiseksi tai ainakin halvemmalla. Tuotteesta halutaan nauttia, mutta sen jatkuvuudesta ei olla valmiita maksamaan. Ja kuten Tiikerikin yllä kertoo, monesti ne ilmaisliputkin jäävät käyttämättä. Toki ilmaislipuilla voi myös tehdä jotain hyödyllistä. Mansen peleissä käy nykyään monikin katsoja jonka olen joskus aikanaan vienyt ensimmäistä kertaa pesäpallopeliin ja tarjonnut lipun. Nykyään käyvät sitten ihan omalla rahalla, useitakin kertoja viikossa.

 

[Artsi]

Runkosarja on nyt pelattu ja lopulliset tulokset saapuneet. Neljän kärki on odotusten mukaisesti edelleen neljän kärki, ja sitten pienemmät mutta hyvin perinteiset pesäpallokaupungit Kitee ja Hamina ennen Tamperetta.

Kuitenkin vierasotteluiden osalta voidaan todeta että Manse PP on selvästi mutta niukasti suurin yleisömagneetti, kaikkia kiinnostaa kun tähtisikermä tulee kylään vaikka omalla maallaan onkin vielä hieman tuntemattomampi tapaus.

#	JOUKKUE	YLEISÖMÄÄRÄ KOTIOTTELUISSA	YLEISÖMÄÄRÄ VIERASOTTELUISSA
1	Sotkamon Jymy	1761.4	1334.3
2	Vimpelin Veto	1532.1	1058.9
3	Kouvolan Pallonlyöjät	1388.1	1228.3
4	Joensuun Maila	1372.1	1006.7
5	Kiteen Pallo -90	1078.6	963
6	Haminan Palloilijat	997.4	826.8
7	Manse PP, Tampere	980.2	1360.2
8	Hyvinkään Tahko	974.2	975.6
9	Kempeleen Kiri	955.3	1050.1
10	Seinäjoen JymyJussit	833.6	919.3
11	Imatran Pallo-Veikot	767.8	955.2
12	Pattijoen Urheilijat, Raahe	701.5	999.8
13	Siilinjärven Pesis	644.9	792.4
14	Kankaanpään Maila	556.7	837.4
15	Koskenkorvan Urheilijat	554.8	820.8

 

[Pallo muuntajalle]

Kuitenkin vierasotteluiden osalta voidaan todeta että Manse PP on selvästi mutta niukasti suurin yleisömagneetti, kaikkia kiinnostaa kun tähtisikermä tulee kylään vaikka omalla maallaan onkin vielä hieman tuntemattomampi tapaus.

Ehkä ei tuntemattomuudesta kannata niinkään puhua, kun ottelut muita kärkijoukkueita vastaan olivat loppuunmyytyjä, ja niissä peleissä tilastoja (ja seuran kassaa) olisi päästy kaunistelemaan ihan toiseen tapaan. Eikä se ole tietysti pelkästään nuo pelit, missä 1970-luvun katsomot vievät väkeä pois. Pelkästään noiden kärkimatsien pelaaminen uusissa olosuhteissa tällä kaudella olisi nostanut kuitenkin Mansen tuohon heti JoMan ja Koplan kantaan. Eikä niille Jymy-matsista ilman lippua jääneille katsojille nyt toimi että tulkaas sitten ensi viikolla katsomaan Kossua...

 

[Viuhka]

Ehkä ei tuntemattomuudesta kannata niinkään puhua, kun ottelut muita kärkijoukkueita vastaan olivat loppuunmyytyjä, ja niissä peleissä tilastoja (ja seuran kassaa) olisi päästy kaunistelemaan ihan toiseen tapaan.

Tilastojen mukaan pesistulokset.fi:ssä:
Manse - Joma 1148 katsojaa
Manse - KPL 1608 katsojaa
Manse - SoJy 1800 katsojaa
Manse - ViVe 1500 katsojaa

Noista siis loppuunmyyty SoJy ja ViVe käsittääkseni, kun ViVe -pelissä kapasiteetti pidettiin 1500 katsojassa.
Noin tuhat katsojaa per ottelu tai ehkä hieman yli se kotiotteluiden yleisökeskiarvo olisi Mansella ollut, jos kapasiteetti ei olisi ollenkaan rajoittanut.

 

[Artsi]

Ehkä ei tuntemattomuudesta kannata niinkään puhua, kun ottelut muita kärkijoukkueita vastaan olivat loppuunmyytyjä, ja niissä peleissä tilastoja (ja seuran kassaa) olisi päästy kaunistelemaan ihan toiseen tapaan. Eikä se ole tietysti pelkästään nuo pelit, missä 1970-luvun katsomot vievät väkeä pois. Pelkästään noiden kärkimatsien pelaaminen uusissa olosuhteissa tällä kaudella olisi nostanut kuitenkin Mansen tuohon heti JoMan ja Koplan kantaan. Eikä niille Jymy-matsista ilman lippua jääneille katsojille nyt toimi että tulkaas sitten ensi viikolla katsomaan Kossua...

No jaa, keskiarvo on keskiarvo, sen mukaan kuudella paikkakunnalla niitä pelejä Kossuakin vastaan tulee katsomaan enemmän porukkaa. Penkkimäärästähän asia ei ole kiinni kuin vaan muutamassa pelissä, jos 1500 mahtuu ja keskimäärin alle 1000 paikalla.

Minusta siinä ei ole mitään hävettävää tai epänormaalia että nuorella joukkueella ei ole niin paljoa fanikuntaa ja vahvuutta brändinä kuin 100 vuotta vanhoilla seuroilla. Suuri yleisö loppujen lopuksi tuntee joukkueiden logot paremmin kuin esim. pelaajan nimeltä Puhtimäki.

Kyllä se luku sitten kasvaa menestyksen myötä kuten kaikilla muillakin seuroilla ja Tamperella varmasti tulee näin tapahtumaan jos tekeminen säilyy samanlaisena.

 

[Pallo muuntajalle]

Penkkimäärästähän asia ei ole kiinni kuin vaan muutamassa pelissä, jos 1500 mahtuu ja keskimäärin alle 1000 paikalla.

Juuri siitähän (ja ylipäänsä kaikesta muustakin stadionin palveluista, bajamajoista alkaen) tässä on kyse. Ei kovin pitkää matematiikkaa tarvita, kun noihin matseihin lisätään hyvinkin maltilliset 3000 katsojaa ja koko kauden keskiarvo olisi 1210.

Ja ei, ensi kaudellakaan niitä kossuja ei varmaan tule katsomaan 600 katsojaa enempää, ja siinä ehkä se pesiskulttuurin tuoreus näkyy. Sen sijaan yhdessäkään top4-ottelussa ei ole alle 2500 katsojaa.

edit. Eikä tässä ole mitään hirveän Manse-spesifiä edes. Vuosikymmenten perinteellä se Jymy sai 600 katsojaa HP-matsiin, ja 2800 katsojaa Manse-otteluun. Manselle ei noita huippuja voinut syntyä, tällä kaudella.

 

[Viuhka]

Kyllä se luku sitten kasvaa menestyksen myötä kuten kaikilla muillakin seuroilla ja Tamperella varmasti tulee näin tapahtumaan jos tekeminen säilyy samanlaisena.

Riippuu vähän, mitä tarkoittaa menestyksellä ja millä sitä mittaa. Menestyshän oli runkosarjassa paras mahdollinen Mansella tällä kaudella, kun tuli runkosarjavoitto, jos runkosarjasijoituksella mittaa. Mielestäni menestys sarjan sisällä, eli esim. runkosarjavoitto, tuo yleensä sellaisen 10-40 % lisää yleisöä verrattuna, että olisi runkosarjan hännillä. Mansen kotiotteluiden yleisöka tällä kaudella oli 980 katsojaa/ottelu runkosarjan 1. sijalla, viime kaudella 765 katsojaa/ottelu runkosarjan 12. sijalla. Eli siis +28 % verrattuna viime kauteen. Saman verranhan se sitten suunnilleen taas laskisi, jos runkosarjasijoitus muuttuisi takaisin 1. sijasta 12. sijaan.

Sama juttu on jääkiekossa, kuten @Jalo aiemmin mainitsi, että siellä on jokin pohja (esim. Ilveksellä noin 4000 katsojaa/ottelu tai ehkä vähän ylikin), joka tulee vaikka olisi sarjassa viimeisenä ja sitten menestys tuo vähän lisää siihen (esim. 1000-2000 katsojaa/ottelu), jos sitä tulee. Esim.
2012-13: Ilves 4879 katsojaa/ottelu, 14. sija runkosarjassa
2019-20: Ilves 5637 katsojaa/ottelu, 4. sija runkosarjassa

Tapparalla tuo menestys on ainakin viime vuosina vaikuttanut vielä vähemmän katsojamääriin.
2010-11: 4936 katsojaa/ottelu, 11. sija runkosarjassa
2011-12: 5358 katsojaa/ottelu, 12. sija runkosarjassa
2012-13: 5647 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2013-14: 5685 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2014-15: 5223 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2015-16: 5225 katsojaa/ottelu, 3. sija runkosarjassa
2016-17: 5597 katsojaa/ottelu, 1. sija runkosarjassa
2017-18: 5544 katsojaa/ottelu, 3. sija runkosarjassa
2018-19: 5227 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2019-20: 5248 katsojaa/ottelu, 3. sija runkosarjassa

Sitten, jos puhutaan pitkän ajan harrastajamyllystä ja pääsarjavuosista, niin itse puhuisin perinteistä pikemminkin. Perinteet tuo lisää yleisöä ja nimenomaan tuohon pohjalukemaan, mutta mielestäni hyvin hitaasti ja useiden kymmenien vuosien jälkeen nekin alkaa olla tapissaan. Toki sitten jotkut muutkin asiat mielestäni vaikuttaa tuohon pohjalukeman suuruuteen. Esim. uuden areenan (parempi sijainti ja palvelut) myötä veikkaisin, että nelosen ja vitosen sijaan Ilveksen ja Tapparan yleisökeskiarvot alkaakin jatkossa kutosella, seiskalla ja kasilla, jos jossain vaiheessa korona ei rajoita niitä. Kun Jokerit siirtyi Helsingin jäähallista Hartwall Areenaan, niin runkosarjan yleisömäärät Jokereilla pompahti sieltä noin 6000-8000 katsojasta/ottelu sinne noin 9000-13000 katsojaan/ottelu.
Tuo siis runkosarjan kotiotteluiden yleisökeskiarvoihin liittyen, playoffeissa sitten tietysti enemmän yleisöä mitä pidemmälle pääsee.

 

[Viuhkamies]

Riippuu vähän, mitä tarkoittaa menestyksellä ja millä sitä mittaa. Menestyshän oli runkosarjassa paras mahdollinen Mansella tällä kaudella, kun tuli runkosarjavoitto, jos runkosarjasijoituksella mittaa. Mielestäni menestys sarjan sisällä, eli esim. runkosarjavoitto, tuo yleensä sellaisen 10-40 % lisää yleisöä verrattuna, että olisi runkosarjan hännillä. Mansen kotiotteluiden yleisöka tällä kaudella oli 980 katsojaa/ottelu runkosarjan 1. sijalla, viime kaudella 765 katsojaa/ottelu runkosarjan 12. sijalla. Eli siis +28 % verrattuna viime kauteen. Saman verranhan se sitten suunnilleen taas laskisi, jos runkosarjasijoitus muuttuisi takaisin 1. sijasta 12. sijaan.

Sama juttu on jääkiekossa, kuten @Jalo aiemmin mainitsi, että siellä on jokin pohja (esim. Ilveksellä noin 4000 katsojaa/ottelu tai ehkä vähän ylikin), joka tulee vaikka olisi sarjassa viimeisenä ja sitten menestys tuo vähän lisää siihen (esim. 1000-2000 katsojaa/ottelu), jos sitä tulee. Esim.
2012-13: Ilves 4879 katsojaa/ottelu, 14. sija runkosarjassa
2019-20: Ilves 5637 katsojaa/ottelu, 4. sija runkosarjassa

Tapparalla tuo menestys on ainakin viime vuosina vaikuttanut vielä vähemmän katsojamääriin.
2010-11: 4936 katsojaa/ottelu, 11. sija runkosarjassa
2011-12: 5358 katsojaa/ottelu, 12. sija runkosarjassa
2012-13: 5647 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2013-14: 5685 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2014-15: 5223 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2015-16: 5225 katsojaa/ottelu, 3. sija runkosarjassa
2016-17: 5597 katsojaa/ottelu, 1. sija runkosarjassa
2017-18: 5544 katsojaa/ottelu, 3. sija runkosarjassa
2018-19: 5227 katsojaa/ottelu, 2. sija runkosarjassa
2019-20: 5248 katsojaa/ottelu, 3. sija runkosarjassa

Sitten, jos puhutaan pitkän ajan harrastajamyllystä ja pääsarjavuosista, niin itse puhuisin perinteistä pikemminkin. Perinteet tuo lisää yleisöä ja nimenomaan tuohon pohjalukemaan, mutta mielestäni hyvin hitaasti ja useiden kymmenien vuosien jälkeen nekin alkaa olla tapissaan. Toki sitten jotkut muutkin asiat mielestäni vaikuttaa tuohon pohjalukeman suuruuteen. Esim. uuden areenan (parempi sijainti ja palvelut) myötä veikkaisin, että nelosen ja vitosen sijaan Ilveksen ja Tapparan yleisökeskiarvot alkaakin jatkossa kutosella, seiskalla ja kasilla, jos jossain vaiheessa korona ei rajoita niitä. Kun Jokerit siirtyi Helsingin jäähallista Hartwall Areenaan, niin runkosarjan yleisömäärät pompahti sieltä noin 6000-8000 katsojasta/ottelu sinne noin 9000-13000 katsojaan/ottelu.
Tuo siis runkosarjan kotiotteluiden yleisökeskiarvoihin liittyen, playoffeissa sitten tietysti enemmän yleisöä mitä pidemmälle pääsee.

Eikö annettaisi jääkiekon yleisömäärien olla keskustelunaiheena jossakin muualla kuin pesisfoorumissa, kiitos.

 

[Viuhka]

Eikö annettaisi jääkiekon yleisömäärien olla keskustelunaiheena jossakin muualla kuin pesisfoorumissa, kiitos.

Sun kannattaa koittaa saada jotain järkevää niihin omiin viesteihisi, tai jättää kirjoittamatta, palstapoliisina olemisen sijaan. Yleisömääriin vaikuttaa jokseenkin samat asiat eri pallopeleissä.