Superpesiksen yleisömäärät 2021

[LBC]

Pitäisikö runkosarjan osalta poistaa supervuoro/kotarit? Muuttuisiko pelin luonne liikaa tai kiinnostaisiko tuollainen katsojia vähemmän?
Mielestäni runkosarjassa ei sinällään ole välttämätöntä selvittää voittajaa, vaan tasatuloksenkin hyväksyisin. Jatkopeleissä tietenkin väännettäisiin loppuun saakka.

Kotarit pois ja supervuoron jälkeen tasatilanteessa pistejako voisi olla runkosarjassa aika hyvä. Tätä olen ehotellut aiemminkin, mutta ei näytä menevän tämän forumin kautta läpi.

Jalkapallon arvokilpailuissakaan (karsinnat + lopputurnaus) ei pelata lohkovaiheissa jatko-otteluja, saatikka rangaistuspotkuja. No ehkä ei tasoltaan samanlaiset urheilutapahtumat, mutta esimerkki siitä, että samankaltainen arvonta (rankut/kotarit) jää harjoittelematta jalkapallossa ennen pudotuspelejä.

Hokissakaan en tuota ottelun venytystä runkosarjassa ymmärrä, mutta en sitä toisaalta kovin aktiivisesti seuraakaan. Ehkä lajifanit löytää sille perustelun.

 

[Kupitkaakkoon]

Kotarit pois ja supervuoron jälkeen tasatilanteessa pistejako voisi olla runkosarjassa aika hyvä. Tätä olen ehotellut aiemminkin, mutta ei näytä menevän tämän forumin kautta läpi.

Jalkapallon arvokilpailuissakaan (karsinnat + lopputurnaus) ei pelata lohkovaiheissa jatko-otteluja, saatikka rangaistuspotkuja. No ehkä ei tasoltaan samanlaiset urheilutapahtumat, mutta esimerkki siitä, että samankaltainen arvonta (rankut/kotarit) jää harjoittelematta jalkapallossa ennen pudotuspelejä.

Hokissakaan en tuota ottelun venytystä runkosarjassa ymmärrä, mutta en sitä toisaalta kovin aktiivisesti seuraakaan. Ehkä lajifanit löytää sille perustelun.

Miusta taas supervuoroa ei edes kannata pelata, jos siitäkin on mahdollisuus tasapeliin. Vähän katoaa ottelun jatkamisen ajatus.
Mutta makuasiahan tämäkin on, itse joko jatkaisin tällä tai hylkäisin supervuoron ja kotarit kaikkinensa.

 

[LBC]

No, ehkä vanhana 9 vuoron aikana pesistä oppineena annan mahdollisuuden yhdeksännellekin vuorolle ja toisaalta siihen että jotain ratkeaa ainakin useammin sitten myös viimeisessä vuorossa. Mutta joo tasapelejä saisi oikeasti syntyä useammin kuin kerran 10 vuodessa.

 

[Viuhka]

Näistä nyt on keskusteltu useammassa ketjussa ja jutut menevät vähän sivuraiteille milloin mitenkin niin tässä oma ketju katsojamäärille ja niihin liittyvälle asialle eli markkinoinnille ym.

Itse sanoin jo aiemmin Mansen ketjussa, että enpä enempää jaksa käsitellä saavutettavuuden (sijainti + vaihtoehtoiset kulkuvälineet otteluun) vaikutusta Mansen osalta, mutta käsitelläänpä sitä vähän yleisellä tasolla, koska mielestäni se on ylipäänsä tärkeä yleisömääriin vaikuttava tekijä pallopeleissä, myös pesiksessä, kaupungista riippumatta. Oikeastaan saavutettavuuden merkitys tuskin eroaa eri pallopelien välillä juurikaan ja voidaan ottaa vaikka esimerkki jääkiekosta ja sanoa, että samalla tavalla luultavasti asiat toimii pesiksessäkin, koska samoilla tavoilla ne katsojat sinne pesispeliinkin saapuvat (autot, joukkoliikenne, kävellen, pyörällä) kuin vaikka lätkäpeliin.

Lätkäpalstoilla tätä pelipaikan saavutettavuutta on käsitelty vaikka kuinka vuosien varrella. Yksi muutama vuosi sitten esillä ollut esimerkki oli Ilveksen ja Tapparan hallin (Hakametsän jäähalli) saavutettavuuden/sijainnin vaikutus yleisömääriin kausikorttilaisten osalta:

Kausikorttimäärät kaudella 2016-17 Tapparalla ja Ilveksellä postinumeroittain (kuvan kartassa näkyy parhaiten):
Tappara vai Ilves? Katso tästä, kumman joukkueen kausikorttilaisia alueellasi asuu enemmän

Asukasmäärät 2016 postinumeroittain:
1. Asukasrakenne 2016-Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat

Postinumero, Alue, (Alueen Tapparan kausikortit 2016 + alueen Ilveksen kausikortit 2016)/postinumeroalueen asukkaat 2016 = osuus asukkaista postinumeroalueella, joilla oli Liigakausari 2016

33100 Keskusta (152+59)/17046 = 1,238 % (täällä luultavasti valtasosa yrityksistä ja yrityskausareista)
33180 Lapinniemi-Käpylä (14+5)/2250 = 0,844 %
33200 Läntinen Keskus (43+17)/6496 = 0,924 % (luultavasti yrityksiä runsaasti täälläkin)
33210 Itä-Amuri-Tammerkoski (18+13)/5954 = 0,521 %
33230 Länsi-Amuri (27+8)/6037 = 0,580 %
33240 Tahmela (6+4)/1653 = 0,605 %
33250 Pispala (10+5)/2346 = 0,639 %
33270 Epilä (16+6)/7376 = 0,298 %
33300 Rahola (12+9)/5112 = 0,411 %
33310 Tesoma (17+6)/7275 = 0,316 %
33400 Lielahti (30+19)/8270 = 0,593 %
33410 Lentävänniemi (8+5)/4703 = 0,276 %
33500 Osmonmäki-Petsamo (25+18)/11200 = 0,384 %
33520 Keskussairaala-alue-Kauppi (4+1)/972 = 0,514 %
33530 Kissanmaa (ml. Hakametsä) (38+22)/4885 = 1,228 %
33540 Kaleva (28+31)/8927 = 0,661 %
33560 Takahuhti (82+41)/10111 = 1,216 %
33580 Atala-Linnainmaa (64+30)/15225 = 0,617 %
33610 Olkahinen-Tasanne (17+9)/3872 = 0,671 %
33700 Messukylä (11+9)/1768 = 1,131 %
33710 Kaukajärvi (65+21)/18074 = 0,476 %
33720 Hervanta (65+21)/25093 = 0,343 %
33730 Leinola-Vehmainen (24+12)/1860 = 1,935 % (vähäasukkainen yritysalue)
33800 Nekala (33+12)/5289 = 0,851 %
33820 Koivistonkylä (35+8)/9169 = 0,469 %
33840 Peltolammi (30+10)/3462 = 1,155 % (melko vähäasukkainen yritysalue)
33900 Härmälä-Rantaperkkiö (63+23)/11021 = 0,780 %

Huomataan, että:

- keskimäärin mitä lähempänä hallia alue on (lähimmät kaupunginosat tummennettu), sitä suuremmalla osuudella alueella on kausikorttilaisia alueen asukasluvusta (esim. Hakametsän hallin postinumeron alueella Kissanmaalla on 1,228% alueen asukkaista kausikortti, kun taas kauempana hallista olevassa Epilässä on 0,298% alueen asukkaista kausikortti. Eli siis yli 4-kertainen osuus Kissanmaalla kausarin omaavia asukaslukuun nähden verrattuna Epilään.)
- yritysalueilla (keskusta, Läntinen Keskus, Leinola-Vehmainen, Peltolammi) suuri osuus kausikortteja (paljon yrityskausikortteja) alueen asukasmäärästä (yrityksiä paljon suhteessa asukasmäärään)
- omakotitaloalueilla (varakkaampia ihmisiä keskimäärin luultavasti) jonkin verran suurempi osuus kuin kerrostaloalueilla kausikorttilaisia, vaikkakin kerrostaloalueilla sitten moninkertainen asukastiheys

Tuosta datasta, jos putsaisi yrityskausikortit pois, niin eiköhän tulisi alueittain aika tasaisesti kohti hallia nousevat kausikorttilaisten osuudet alueen asukasluvusta. Toki kerrostaloalueilla on pienemmät osuudet kuin omakotitaloalueilla, mutta niissäkin lähempänä hallia olevalla kerrostaloalueella (esim. Kaleva 0,661%) on enemmän kausikorttilaisia kuin kauempana hallista olevalla kerrostaloalueella (esim. Hervanta 0,343%).

Jos laitat sen kohdan, jossa on suurimmat kausikorttilaisten osuudet (halli ja sen lähialueet), sinne, jossa on myös eniten asukkaita ja väestöllinen keskipiste, eli keskustaan, niin saattaapa tulla aika paljon yleisöä paikalle ainakin pitkällä aikavälillä. Näinhän asiantuntijat nyt Uros Live Areenan kanssa tekivät, iskivät keskustaan sen. Jos taas laitat sen hallin ja suurimmalla osuudella peliin saapuvien kohdan johonkin syrjemmälle vähäasukkaisempaan kohtaan, niin saattaapa tulla vähemmän yleisöä kuin jos se olisi siellä suuriasukkaisessa ja helposti joka puolelta joukkoliikenteellä saavutettavassa ytimessä. Parkkipaikkoja jotkut miettivät Uros Live Areenan osalta, mutta onhan siellä parkkihalleja ja kadunvarsiparkkeja vaikka kuinka lähellä. Ei-kausikorttilaisten vastaavaa käyttäytymistä en ole nähnyt dataa, mutta luulisin, että niillä nuo erot alueittain on vieläkin suuremmat.

 

[Viuhka]

Tällä hetkellä on mielenkiintoinen tilanne, jossa miesten Superpesiksen kärjessä olevan joukkueen kotiotteluiden yleisökeskiarvo runkosarjassa on alempi kuin sarjan viimeisenä olevan joukkueen. Manse PP sarjataulukossa sijalla 1 kotiotteluiden yleisökeskiarvolla 1046 katsojaa/ottelu ja HP sarjataulukossa sijalla 15 kotiotteluiden yleisökeskiarvolla 1107 katsojaa/ottelu.
Pesäpallon tulospalvelu (pesistulokset.fi)

Kaikille näille "Vain menestys tuo yleisön." -tyypeille kysymys:
Mites tää nyt näin menee, että sarjassa eniten menestyvällä joukkueella on kotiotteluissa vähemmän yleisöä kuin vähiten menestyvällä?

 

[1-3-tilanne]

Aika kovia keskiarvoja 7/15 yli 1000 ka. Eli lipputuloja noin 15000e per kotipeli näillä.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Tällä hetkellä on mielenkiintoinen tilanne, jossa miesten Superpesiksen kärjessä olevan joukkueen kotiotteluiden yleisökeskiarvo runkosarjassa on alempi kuin sarjan viimeisenä olevan joukkueen. Manse PP sarjataulukossa sijalla 1 kotiotteluiden yleisökeskiarvolla 1046 katsojaa/ottelu ja HP sarjataulukossa sijalla 15 kotiotteluiden yleisökeskiarvolla 1107 katsojaa/ottelu.
Pesäpallon tulospalvelu (pesistulokset.fi)

Kaikille näille "Vain menestys tuo yleisön." -tyypeille kysymys:
Mites tää nyt näin menee, että sarjassa eniten menestyvällä joukkueella on kotiotteluissa vähemmän yleisöä kuin vähiten menestyvällä?

Eiköhän luvut parane kun pelitkin paranevat. Vimpeli peli on kuulemma myynyt yhtä hyvin ennakkoon kuin loppuunmyyty Jymy peli. Paremman käsityksen tamperelaisten pesisinnosta saat ensi kaudella kun Manse on ensin voittanut mestaruuden, tuonut pari uutta tähtipelaajaa rosteriin ja aloittaa kauden Suomen hienoimmalla stadionilla nykyisen pesismuseon sijaan.

 

[MieVaan]

Paremman käsityksen tamperelaisten pesisinnosta saat ensi kaudella kun Manse on ensin voittanut mestaruuden, tuonut pari uutta tähtipelaajaa rosteriin ja aloittaa kauden Suomen hienoimmalla stadionilla nykyisen pesismuseon sijaan.

Uskoakseni aika monen muunkin joukkueen katsojakeskiarvot tuolla pohjustuksella nousisivat merkittävästi. Mansella toki väestöpohjan vuoksi mahdollisuudet merkittävään hyppyyn katsojamäärissä. Tulevat vuodet sitten näyttävät mikä lajin vetovoima Pirkanmaalla on miesten puolella.

 

[-Janski-]

Ei siellä Mansella ole nykykatsomoilla tilaa merkittäviin yleisöparannuksiin. Katsomofasiliteetit ovat Superpesikseen auttamatta vanhentuneet. Manse-Sojy olisi ollut lisää tulijoita varmaan paljonkin, jos olisi ollut tilaa. Sikäli tällainen vertailu ontuu pahasti.

 

[Jalo]

Haminan yleisöä pitää kyllä kunnioittaa. Voittoja ei tule, mutta yleisö ei hylkää. Se on missä tahansa lajissa osoitus palloilukulttuurista ja antaa seuralle hyvän pohjan toimintaan. Muistaakseni Hamina kerää hyvin yleisöä ykkösessä pelatessaankin.

 

[laakapallo]

Haminan yleisöä pitää kyllä kunnioittaa. Voittoja ei tule, mutta yleisö ei hylkää. Se on missä tahansa lajissa osoitus palloilukulttuurista ja antaa seuralle hyvän pohjan toimintaan. Muistaakseni Hamina kerää hyvin yleisöä ykkösessä pelatessaankin.

Kyllä se on vain niin, että Haminasta löytyy se vastaavanlainen n. 1000 katsojaa kuin Kouvolassakin jotka menevät katsomaan peliä kelillä kuin kelillä vastustajasta riippumatta. Menestys tai kiinnostava vastustaja tuo sitten parhaimmillaan tuohon sen tuplauksen. Sen kannalta on sääli, jos Hamina tästä superpesis-leikistä jälleen putoaisi pois.

 

[Artsi]

Kyllä se on vain niin, että Haminasta löytyy se vastaavanlainen n. 1000 katsojaa kuin Kouvolassakin jotka menevät katsomaan peliä kelillä kuin kelillä vastustajasta riippumatta. Menestys tai kiinnostava vastustaja tuo sitten parhaimmillaan tuohon sen tuplauksen. Sen kannalta on sääli, jos Hamina tästä superpesis-leikistä jälleen putoaisi pois.

Seura kun on ollut vuosisadan pystyssä, tullut mestaruuksiakin siinä välissä - niin väistämättä on paljon ihmisiä joita on isät vieneet pikkupojasta asti peleihin, innostuneet lajista ja vievät sitten omia lapsiaan, ja ajan mittaan muodostuu jonkinlainen kannattajakunnan peruskallio.

Hamina on yksi näistä perinteisistä seuroista jotka Sotkamon, Vimpelin ja Kouvolan kaltaisesti keräisivät monta tuhatta katsojaa paikalle jos menestystä tulisi kohtalaisesti.

 

[-Janski-]

Haminan yleisöä pitää kyllä kunnioittaa. Voittoja ei tule, mutta yleisö ei hylkää. Se on missä tahansa lajissa osoitus palloilukulttuurista ja antaa seuralle hyvän pohjan toimintaan. Muistaakseni Hamina kerää hyvin yleisöä ykkösessä pelatessaankin.

Tästä iso arvostus. Montaa peliä heiltä en ole tällä kaudella nähnyt, mutta kävivät isolla joukolla myös Hyvinkäällä meteliä pitämässä. Oli rumpuryhmää jne, vaikka olivatkin kännissä ja se paukuttaminen oli ihan mihin sattuu rytmiin. Meidän järjestysmiehemme koetti saada rummutusta loppumaan, ikäänkuin se nyt olisi häirinnyt oikeasti yhtään ketään, kun mitään pahantahtoisuutta ei ollut. Hyvinkäällä tuollaiseen ei vaan ole totuttu, ja onpa meillä vuosien varrella yritetty antaa kuuluttamosta ohjeita siihen, mitä kotikatsomo saa omistaan sanoa ja mitä ei.

Jos pesiksestä meinataan vielä joskus saada oikeasti yleisöön menevä laji, pitää näitä sinnepäin sambaryhmiä ja eloa saada sinne lehtereille, toisin kuin tuntuu nyt monella paikkakunnalla olevan, eli jos joku vähän elämöi, niin se on varmaan hullu ja vaarallinen. Perhetapahtuma ja kaikkea, pitää suojata lapsia.

 

[MieVaan]

Haminan yleisöä pitää kyllä kunnioittaa. Voittoja ei tule, mutta yleisö ei hylkää. Se on missä tahansa lajissa osoitus palloilukulttuurista ja antaa seuralle hyvän pohjan toimintaan. Muistaakseni Hamina kerää hyvin yleisöä ykkösessä pelatessaankin.

Jep kyllä pesäpallo kiinnostaa etelä-kymenlaaksolaisia. Vaikkakin alle 1000 katsojaa miesten superin otteluun Vallikentälle tarkoittaa, että aika moni on löytänyt parempaakin tekemistä. Niitä alle 1000 katsojan pelejä on kuitenkin kolme seitsemästä.

Viime vuonna osin koronarajoitetuin katsomoin ykkösessä 793 katsojaa ja esim. heikon 2016 kauden ykkösessä 2016 786,1 (ilman 2303 katsojan IPV peliä jossa IPV varmisti nousun sen kanssa 912,5) . Normi ykköspesisvuonna 900 lukemia.

Sama näkyy HP:ssa myös naisten joukkueen puolella naisten ykköspesiksessä. Viime vuonna katsojakeskiarvo 425 huitteilla ja nyt mennään 303:ssa.

Asettaa haasteita taloudenpitoon ja koronakaranteenin kaksi peruttua kotiottelua ei ainakaan helpota sitä. Mutta sama haaste taitaa olla aika monilla vaikka kuulemma nykyään katsomossa on enemmin maksaneita katsojia kuin ennen.

 

[Jalo]

Seura kun on ollut vuosisadan pystyssä, tullut mestaruuksiakin siinä välissä - niin väistämättä on paljon ihmisiä joita on isät vieneet pikkupojasta asti peleihin, innostuneet lajista ja vievät sitten omia lapsiaan, ja ajan mittaan muodostuu jonkinlainen kannattajakunnan peruskallio.

Hamina on yksi näistä perinteisistä seuroista jotka Sotkamon, Vimpelin ja Kouvolan kaltaisesti keräisivät monta tuhatta katsojaa paikalle jos menestystä tulisi kohtalaisesti.

Tampereella on periaatteessa sama ilmiö, mutta jääkiekon puolella. Sekä Ilves että Tappara saavat kotipeleihinsä normaalioloissa kun ei ole koronaa käytännössä aina minimi 4000 katsojaa. Erityisesti Ilveksellä joka ei ole mestaruutta voittanut sitten vuoden 1985 ja rämpi Liigan pohjilla vuosikausia tuo porukka on kyllä osoittanut sitkeyttä mennessään halliin vuodesta toiseen..

 

[Tangenttivirhe]

Ei siellä Mansella ole nykykatsomoilla tilaa merkittäviin yleisöparannuksiin. Katsomofasiliteetit ovat Superpesikseen auttamatta vanhentuneet. Manse-Sojy olisi ollut lisää tulijoita varmaan paljonkin, jos olisi ollut tilaa. Sikäli tällainen vertailu ontuu pahasti.

Eikös noista Tampereen katsomorakenteista ole ollut täällä aiemmin juttua. Niistä on itselle jäänyt mieleen seuraavaa.
- tällä hetkellä siellä on vanhat katsomorakenteet ja maksimi katsojamäärä on 1800 henkeä
- tämän kauden päätyttyä alkaa uuden stadionin rakentaminen ja se on valmis joskus alkukesästä 2022

 

[Pallo tolppaan]

Tällä hetkellä on mielenkiintoinen tilanne, jossa miesten Superpesiksen kärjessä olevan joukkueen kotiotteluiden yleisökeskiarvo runkosarjassa on alempi kuin sarjan viimeisenä olevan joukkueen. Manse PP sarjataulukossa sijalla 1 kotiotteluiden yleisökeskiarvolla 1046 katsojaa/ottelu ja HP sarjataulukossa sijalla 15 kotiotteluiden yleisökeskiarvolla 1107 katsojaa/ottelu.
Pesäpallon tulospalvelu (pesistulokset.fi)

Kaikille näille "Vain menestys tuo yleisön." -tyypeille kysymys:
Mites tää nyt näin menee, että sarjassa eniten menestyvällä joukkueella on kotiotteluissa vähemmän yleisöä kuin vähiten menestyvällä?

Mansella on maksavia katsojia täydellä lipun hinnalla.

 

[Viuhka]

Mansella on maksavia katsojia täydellä lipun hinnalla.

Ok, mielenkiintoinen näkökanta. Hintakategoriat kotisivujen mukaan Mansella ovat miesten Superin runkosarjapeleihin palvelumaksu sisältyen aikuiset 19-21€, opiskelijat/eläkeläiset 17-19€ ja lapset 12€, kun HP:lla aikuiset 15€, opiskelijat 12€ ja alle 16-vuotiaat 0€. Hinnathan on Tampereella yleisesti vähän korkeammat kuin Haminassa, mutta niinhän se on tyypillisesti kaikissa muissakin lajeissa, ainakin jääkiekossa, ja silti niissä on Tampereella yleensä enemmän katsojia kuin pikkukaupungeissa. Minusta tuo hinnoittelu on aika tyypillinen suurelta osin verrattuna muihin lajeihin. Se on mielestäni Mansella järkevästi tehty tuossa hinnoittelussa, että ne kärkipelit maksavat sitten vähän enemmän, kun on rajallinen katsomokapasiteetti ja niihin voi tulla moninkertainen yleisömäärä. Kiekkoa, kun menee Hakametsään katsomaan sivukatsomoon (A- tai B-katsomo ylhäällä), niin maksaa usein noin 40€/lippu, kun jos menee vieraspeliin johonkin pikkukaupunkiin, niin voi olla vastaava paikka 25€/lippu. Toki päätyihin ja seisomakatsomoihin maksaa sitten vähemmän.

Tosin ihan ei selvinnyt, että tarkoitatko vapaalippuja vai alennusryhmiä vai molempia. Ilmeisesti tarkoitat, että Haminassa on porukka enemmän vapaalipuilla katsomossa. Se voi olla totta, mutta en osaa ottaa siihen tarkemmin kantaa, että onko näin vai ei, kun mitään tilastoja en ole nähnyt asiasta. Se taas kuulostaisi erikoiselta, että Haminassa kävisi peleissä suurempi osuus katsojista alennusryhmähinnoilla, kun Tampere on kuitenkin yliopistokaupunki runsaalla määrällä opiskelijoita ja Hamina ei ole. Veikkaisin, että myös lasten osuus Tampereella on katsojista vähän suurempi, kun väestö keskimäärin ehkä vähän nuorempaa, tosin Haminassa ne lapset pääsevät näköjään ilmaiseksi. Eläkeläisiä tosin Haminassa voi olla suurempi osuus katsojista katsomossa kuin Tampereella.

Sellainen ylikorkea lippujen hinnoittelu noin yleisesti ei mielestäni ole urheilussa se järkevin tapa, koska suurin osa tuloista tulee niiltä kumppaneilta ja kumppanit haluavat kuitenkin näkyvyyttä eli suuren yleisön mainoksilleen. Itse en näe kuitenkaan, että Mansen hinnoittelu olisi noiden irtolippujen osalta mitenkään erityisen korkeaa ainakaan keskimäärin kaupungin kokoon nähden. Enpä siis kuitenkaan usko, että hinnoittelu selittää tuota aiemmin mainitsemaani asiaa pääosin.

 

[-Janski-]

Ei se hinta ihmisiä karkoita. Pääasiallinen haaste on kilpailu ihmisten vapaa-ajasta tuolla talousalueella. Kun ne katsomot laitetaan kuntoon ja jää resursseja ylläpitää kilpailukykyistä joukkuetta myös tulevina vuosina, on Mansella todennäköisesti maan suurin yleisö kerta toisensa jälkeen.

 

[Pystärilaaka]

Eiköhän luvut parane kun pelitkin paranevat. Vimpeli peli on kuulemma myynyt yhtä hyvin ennakkoon kuin loppuunmyyty Jymy peli. Paremman käsityksen tamperelaisten pesisinnosta saat ensi kaudella kun Manse on ensin voittanut mestaruuden, tuonut pari uutta tähtipelaajaa rosteriin ja aloittaa kauden Suomen hienoimmalla stadionilla nykyisen pesismuseon sijaan.

Sotkamo on ensi kaudella hallitseva mestari. Varmasti Kaupissa on paljon porukkaa, varmaan yli 1800, kun Jymy tulee vierailulle.