Sääntöehdotus

[Observer]

Pesäpallo on marginaalilaji ja pysyy sellaisena. Lisenssipelaajien määrä on pieni valtalajeihin verrattuna. Toki seurat voivat itse parantaa juniorityötään, uusia katsojia saadaan mukaan myös sitä kautta. Itse ottelutapahtuma on kuitenkin tärkein, ulkoiset puitteet kuntoon ja sisältöasiat nykyisten vaatimusten tasolle. Sotkamossa on tehty asiaa käsittelevä opinnäytetyö, siinä on hyvin poimittu yleisömäärän kasvattamiseen liittyviä asioita. Ei yleisömääriä nosteta millään sääntökikkailulla.
"Tutkimuksessa ilmeni kannattajien tyytyväisyys olemassa oleviin hyödykkeisiin, mutta lisäpalveluja toivottiin ottelutapahtuman yhteyteen. Tuloksien perusteella tapahtuman vahvuudet liittyvät ottelutapahtuman tunnelmaan ja sitä edesauttaviin elementteihin. Tutkimustulosten perusteella heikkouksista merkittävimpiä olivat katetun katsomon puute sekä myyntipisteiden vähyys".
Lisää tekstiä löytyy...

Theseus: Kyselytutkimus Sotkamon Jymyn kannattajille - ottelutapahtuman kehittäminen

 

[Observer]

Suurin työmaa monellakin seuralla....
"
Urheiluseurojen viestintä on murroksen keskellä. Sosiaalisen median menestyksen myötä seuroista on tullut eräänlaisia omia uutistoimistojaan, joilta odotetaan ammattimaista ja ennen kaikkea nopeaa viestintää edustusjoukkueen ja sen pelaajien kuulumisista ja ottelutuloksista. Sosiaalinen media on myös itsessään muodostunut tärkeäksi tekijäksi urheiluseurojen viestinnän ja markkinoinnin tehokkuudessa sekä brändin muodostumisessa ja näkyvyydessä.
Kaikilla urheiluseuroilla ei kuitenkaan ole tarvittavia resursseja menestyvän brändin luomiseksi sosiaalisen median kanavia käyttäen. Esimerkkinä tässä tutkimuksessa toimivat Superpesis-sarjan pesäpalloseurat, joiden sisältä miesten ja naisten sarjoista löytyy suuria eroavaisuuksia saatavilla olevissa resursseissa ja toteutetun viestinnän laadussa, mieleenpainuvuudessa ja tehokkuudessa".

Urheiluviestinnän murroksessa. Superpesis-seurojen sosiaalisen median käyttö

 

[goldhammer]

Kyllä

Minä en usko tähän sääntöjen ja yleisömäärien riippuvuuteen. Se on täysin järjen vastaista. Jos käytän itseäni esimerkkinä niin amerikkalainen jalkapallo ei minua kiinnosta. Entä jos siinä lajissa tehtäisiin sääntömuutos niin että ottelun kesto lyhenisi? No herranen aika, ei se laji tietysti kiinnostaisi minua yhtään sen enempää.

Allekirjoitan tämän täysin. Ei se yleisö lisäänny sääntöjä muuttamalla. Voi käydä päinvastoinkin ja osa nykyisistäkin katsojista nostaa kytkintä kun oikein lähdetään pakkaa sekoittamaan.

Tämä otteluiden väkinäinen lyhentäminen palvelisi lähinnä jo nyt katsomossa istuvia kellon kyttääjiä, joilla on kuulemma parempaakin tekemistä kuin seurata yli 2h kestävää ottelua.

 

[Appaz]

Jos valittavana on kolme vaihtoehtoa kehittää peliä eli

1. Aloitetaan aina ykkösestä
2. Aloitetaan aina siitä mihin jäätiin ja väliin saa jättää aina niin monta pelaajaa tyhjään kenttään kuin haluaa
3. Aloitetaan aina siitä mihin jäätiin ja väliin saa jättää aina milloin vain niin monta pelaajaa kuin haluaa

Itse kannatan toistaiseksi kolmatta vaihtoehtoa. Toiseksi "parhaana" kannatan toista vaihtoehtoa. Olen niin tyhmä, etten näe ensimmäistä vaihtoehtoa kilpailukykyisenä. Siinä lähtökohtaisesti on (käytännössä) käytettävissä enemmän lyöjiä eli ottelujen kesto olisi pitempi kuin kahdessa muussa vaihtoehdossa. Siinä poistuu ulkopelijoukkueelta taktisia mahdollisuuksia yrittää katkaista lyöntijärjestys huonoon paikkaan.

Avaatko vähän tätä, eli mitkä ovat niitä ulkopelijoukkueen taktisia mahdollisuuksia katkaista lyöntijärjestys huonoon paikkaan? Tai olisihan niitä mahdollisuuksia, mutta itse en ole nähnyt vielä muunlaista ulkopelitaktiikkaa, kuin saada aikaa 3 paloa mahdollisimman nopeasti, riippumatta siitä mihin kohtaan lyöntijärjestys olisi jäämässä.
Näen tämän kyllä enemmänkin niin, että nimeomaan sisäpelijoukkue on se, joka taktisin keinoin yrittää saada seuraavan lyöntivuoron alkamaan hyvästä paikasta, esim. koppittelemalla pelaajia pois, tai tekemällä taktisen palon sopivassa paikassa. Eli kyllä minun ymmärtääkseni ulkopelitaktiikka on aina sama, päättää vuoro mahdollisimman nopeasti. Säännöistä riippumatta.

 

[Pystärilaaka]

Ei yleisömääriä nosteta millään sääntökikkailulla.

Tuo voi olla osaksi totta, sillä tästähän on jo vahvat todisteet. Jokerisäännöt, välistäjättö, kahden lyöjän sääntö, jaksopeli ym. eivät lisänneet yleisömäärää, vaan ovat vähentäneet katsojia selvästi. Kuitenkin muutos pelin sisällössä parempaan suuntaan voisi pitkällä aikavälillä tuoda lisää katsojia, kun peli muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Ainakin kannattaisi yrittää.

 

[Pystärilaaka]

Avaatko vähän tätä, eli mitkä ovat niitä ulkopelijoukkueen taktisia mahdollisuuksia katkaista lyöntijärjestys huonoon paikkaan? Tai olisihan niitä mahdollisuuksia, mutta itse en ole nähnyt vielä muunlaista ulkopelitaktiikkaa, kuin saada aikaa 3 paloa mahdollisimman nopeasti, riippumatta siitä mihin kohtaan lyöntijärjestys olisi jäämässä.
Näen tämän kyllä enemmänkin niin, että nimeomaan sisäpelijoukkue on se, joka taktisin keinoin yrittää saada seuraavan lyöntivuoron alkamaan hyvästä paikasta, esim. koppittelemalla pelaajia pois, tai tekemällä taktisen palon sopivassa paikassa. Eli kyllä minun ymmärtääkseni ulkopelitaktiikka on aina sama, päättää vuoro mahdollisimman nopeasti. Säännöistä riippumatta.

Tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa. Jos esim. viimeinen lyöjä on nro 3, todella usein ulkopelijoukkue pyrkii pelaamaan niin, että sisäjoukkue pelaisi kärjen yli eli pitkittämään vuoroa. Valitettavasti sisäjoukkue pystyy kuitenkin päättämään, että jättää lyönnit nroon 1.

 

[Appaz]

Tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa. Jos esim. viimeinen lyöjä on nro 3, todella usein ulkopelijoukkue pyrkii pelaamaan niin, että sisäjoukkue pelaisi kärjen yli eli pitkittämään vuoroa. Valitettavasti sisäjoukkue pystyy kuitenkin päättämään, että jättää lyönnit nroon 1.

Eli tämä tapahtuu miten? Jättämällä palo ottamatta, jos siihen tulee mahdollisuus? En ole kyllä koskaan nähnyt. Juurikin itse sanoit, että se on sisäpelijoukkue, joka on tässäkin kuskin paikalla.

 

[Pystärilaaka]

Eli tämä tapahtuu miten? Jättämällä palo ottamatta, jos siihen tulee mahdollisuus? En ole kyllä koskaan nähnyt. Juurikin itse sanoit, että se on sisäpelijoukkue, joka on tässäkin kuskin paikalla.

Mikä tässä oli vaikeaa? On eri asia, miten ulkopelijoukkue pyrkii pelaamaan kuin se, miten tilanne lopulta menee, koska sisäpelijoukkue pystyy tekemään omat ratkaisunsa. Sehän voi tehdä esimerkiksi vaikka kuinka monta teknistä paloa halutessaan. Alasarjoissa kuitenkin näkee useinkin, että pelataan kärjen yli, kun ei "pelata maailmanmestaruudesta".

 

[Appaz]

Mikä tässä oli vaikeaa? On eri asia, miten ulkopelijoukkue pyrkii pelaamaan kuin se, miten tilanne lopulta menee, koska sisäpelijoukkue pystyy tekemään omat ratkaisunsa. Sehän voi tehdä esimerkiksi vaikka kuinka monta teknistä paloa halutessaan. Alasarjoissa kuitenkin näkee useinkin, että pelataan kärjen yli, kun ei "pelata maailmanmestaruudesta".

??? Mitkä ovat ne ulkopelijoukkueen keinot, joita oikeasti käytetään? Et edelleenkään kerro sitä. Minun väite on se, että ulkopelijoukkueen ainut taktiikka on tehdä 3 paloa mahdollisimman nopeasti. Ja tämä edelleen säännöistä riippumatta. Oletko tästä siis eri mieltä? Sisäpelijoukkue on se, joka taktisin keinoin yrittää vaikuttaa mihin kohtaan lyöntivuoro päättyy, aivan kuten itsekin totesit. Eli en minä näe tässä mitään vaikeaa. Tottakai ulkopelijoukkue tekee mieluiten sen palon numero kolmosesta tai nelosesta, mutta en kyllä edelleekään näe miten se aktiivisesti siihen taktisin keinoin pyrkisi.

 

[Pystärilaaka]

Johdamme jaksoa kolmannen alussa 8-3. Vastustajalla tyhjä kenttä, kaksi paloa, ykönen lyömässä, kolmonen viiminen, ei jokereita käytössä ja pitää tehä kaksi juoksua. Antaisin vastustajan nron 1 mennä kentälle eli ulkojoukkueena pelaisin niin syvältä ettei varmasti tule läpäriä. Jos menee kentälle, sitten menee.

Tietenkään vastustaja ei tuosta pelaisi eteenpäin, mutta se onkin ihan eri tarina. Ulkojoukkueena voi siis pyrkiä pelaamaan jollain tavalla. Sisäjoukkue myös pyrkii pelaamaan jollain tavalla, yleensä tekemään pari juoksua per kierros. Nyt ei onnistu pyrkimyksissään, joten tässä tilanteessa on pakotettu katkaisemaan vuoro (ellei pelaa typerästi).

 

[Appaz]

Johdamme jaksoa kolmannen alussa 8-3. Vastustajalla tyhjä kenttä, kaksi paloa, ykönen lyömässä, kolmonen viiminen, ei jokereita käytössä ja pitää tehä kaksi juoksua. Antaisin vastustajan nron 1 mennä kentälle eli ulkojoukkueena pelaisin niin syvältä ettei varmasti tule läpäriä. Jos menee kentälle, sitten menee.

Luulisin, että ulkopelijoukkue pelaisi tämän aivan samalla tavalla riippumatta säännöistä. Ja vaikka ei jostain ihmeen kumman syystä pelaisi, niin aika kaukaa täytyy hakea esimerkki, jolla pystyy perustelemaan, että säänntöjen muuttamisella olisi jotakin merkittävää vaikutusta ulkopelijoukkueen taktiseen pelaamiseen. Sisäpelijoukkueen taktiseen pelaamiseen sillä sen sijaan olisi suurikin vaikutus juuri tuon lyöntivuoron katkeamisen suhteen. Tämä oli alkuperäisen kommenttini pointti.

 

[Pystärilaaka]

Niin, toki nuo kolme esitettyä vaihtoehtoa olivat huonoimmat mahdolliset lajin kehittämisen kannalta.

 

[Tilastoniilo]

Avaatko vähän tätä, eli mitkä ovat niitä ulkopelijoukkueen taktisia mahdollisuuksia katkaista lyöntijärjestys huonoon paikkaan?

Esim. jos peräpää rakentaa tilanteen ja jostain syystä on vain yksi etenijä kolmosella, niin otetaan koppeja pois ja yritetään saada ajo numeroille 1 - 3. Yleisempää taktikointia on se, että yritetään ajoa "huonolle" lyöjälle.

 

[Tilastoniilo]

Tässä omat, toistaiseksi kiveen hakatut teesini säännöistä ja pelin kiinnostavuudesta:

- säännöt eivät ole ylivoimaisen huonot eivätkä selitä yleisökatoa paljoakaan
- yhtään sellaista sääntömuutosta ei saa tehdä, joka monimutkaistaa peliä, sen seurantaa, erilaisten asioiden laskemista ja kirjurin työtä
- pelin aikaisia kuolleita hetkiä voisi vähentää. Sen voisi tehdä vähentämällä lukkarin sallittua heittelyä ja vapaalla välistä jätöllä
- supervuoron jälkeen yksi kotari. Jos ei voittajaa, niin tasapeli

Nämä olisi helppo toteuttaa ja palata asiaan myöhemmin, jos tarvetta.

 

[Pystärilaaka]

Esim. jos peräpää rakentaa tilanteen ja jostain syystä on vain yksi etenijä kolmosella, niin otetaan koppeja pois ja yritetään saada ajo numeroille 1 - 3. Yleisempää taktikointia on se, että yritetään ajoa "huonolle" lyöjälle.

Nykyisen jokerisäännön myötä tästäkin on viety eväät ulkojoukkueelta. Peli olisi paljon monivivahteisempaa, jos sisäjoukkue esim. joutuisi miettimään, otetaanko kotiin paremmalla lyöjällä 2-3 -tilanteessa, yllärillä 1-3 -tilanteessa vai odotetaanko, että ulkojoukkue järjestää ajolähdön huonommalle lyöjälle. Ulkojoukkueiden kopinpudotustaktiikatkin vaihtelisivat paljon enemmän nykyiseen verrattuna.

 

[Pystärilaaka]

Tässä omat, toistaiseksi kiveen hakatut teesini säännöistä ja pelin kiinnostavuudesta:

- säännöt eivät ole ylivoimaisen huonot eivätkä selitä yleisökatoa paljoakaan
- yhtään sellaista sääntömuutosta ei saa tehdä, joka monimutkaistaa peliä, sen seurantaa, erilaisten asioiden laskemista ja kirjurin työtä
- pelin aikaisia kuolleita hetkiä voisi vähentää. Sen voisi tehdä vähentämällä lukkarin sallittua heittelyä ja vapaalla välistä jätöllä
- supervuoron jälkeen yksi kotari. Jos ei voittajaa, niin tasapeli

Nämä olisi helppo toteuttaa ja palata asiaan myöhemmin, jos tarvetta.

Ekaan: Ei pidä paikkaansa
Tokaan: Riippuu muutoksesta
Kolmanteen: Oikea diagnoosi, väärät lääkkeet
neljänteen: Ihan sama

 

[Kaptah]

Tässä omat, toistaiseksi kiveen hakatut teesini säännöistä ja pelin kiinnostavuudesta:

- säännöt eivät ole ylivoimaisen huonot eivätkä selitä yleisökatoa paljoakaan
- yhtään sellaista sääntömuutosta ei saa tehdä, joka monimutkaistaa peliä, sen seurantaa, erilaisten asioiden laskemista ja kirjurin työtä
- pelin aikaisia kuolleita hetkiä voisi vähentää. Sen voisi tehdä vähentämällä lukkarin sallittua heittelyä ja vapaalla välistä jätöllä
- supervuoron jälkeen yksi kotari. Jos ei voittajaa, niin tasapeli

Nämä olisi helppo toteuttaa ja palata asiaan myöhemmin, jos tarvetta.

Säännöt eivät selitä yleisökatoa yhtään.
Sääntömuutoksia ei tarvita.
Lukkarin heittelyä ei pidä vähentää.
Yksi kotari tai useampi, ei suurta merkitystä.

 

[mr Madizine]

"Marginaalilaji pesäpallo on etenkin mr Madizinen kommentin alkuperäiseen kontekstiin eli tennikseen verrattuna. Mutta on se sitä globaalisti muutenkin, vaikka lajille mm-kisat säännöllisesti järjestetäänkin. Mutta pesäpallo on marginaalilaji myös Euroopan tasolla.... "

Tämän vuoksi alkujaan otinkin esimerkin vertailupohjaksi; lajin maailman huipulta vs lajin miltei pohjalta
Nimenomaan, että pesis on tennikseen nähden marginaalilaji!
Otin tuon esimerkkinä myös sen vuoksi, että urheilukilpailua katsomaan menevä, tai muutamat heistä, alkavat syystä tai toisesta, kenties mukavuussyistä, vaatia lajitapahtuman lyhyempää kestoa.
Ehkä tämä on monien mielestä pesiksessä sallitumpaa tai hyväksyttävämpää kuin kilpailusuoritusten toisessa ääripäässä - maailmanluokan tenniksessä!

--- Mietinkin tässä kärjistetysti sanoen: Milloinkahan vaikkapa maratonia, tai 50 km maastohiihtoa tai jotain maatiepyöräilyn pitkää etappia aletaan vaatia poistoon/lyhennettäväksi "liian pitkän keston" takia

 

[WebSlave]

--- Mietinkin tässä kärjistetysti sanoen: Milloinkahan vaikkapa maratonia, tai 50 km maastohiihtoa tai jotain maatiepyöräilyn pitkää etappia aletaan vaatia poistoon/lyhennettäväksi "liian pitkän keston" takia

No 50 km hiihtohan on jo muutettu keston takia yhteislähdöksi ja se on poistunut kv. kalenterista arvokisoja ja Holmenkollenia lukuunottamatta. Holmenkollen sentään päätti tulevaisuudessa palata väliaikalähtöön.

Nimenomaan hiihdossa ja ampumahiihdossa lajeja on muokattu tai keksitty kokonaan uusia viihdyttävyyden vuoksi ja erityisesti keski-eurooppalaisen televisioinnin tarpeisiin sopivaksi.

 

[Pystärilaaka]

Ja huonompaan suuntaan on nekin mennyt. Kyllä väliaikalähtökisat on hiihdossa ihan ylivoimainen kilpailumuoto.