Oli todella hienoa seurata Roihuttarien peliä tällä kaudella. Ei varmasti ollut helppo kausi joukkueelle, mutta se sai kuitenkin hienon lopetuksen. Kirjoitan tähän jotain jokaisesta pelaajasta tämän kauden perusteella. En ole valmentaja, eli näitä ei kannata liian tosissaan ottaa.
Mutta aloitetaan pelinjohdosta. Vaikuttaa siltä, että Roihussa oli ajatus seuraan panostamisesta hankkimalla kovempi nimi valmennukseen ja viuhkaan. Tämä oli looginen veto sillä jos Roihu haluaa nousta superin keskikastiin, pitää seuran tarjota hyvää valmennusta pelaajille ja olla myös houkutteleva muualta tuleville. Vastaus tähän oli Pasi Niemelä ja ulkopuolisen näkökulmasta tämä rekrytointi oli epäonnistunut. Lopputulos oli, että pelaajista vain kaksi paransivat viime kaudesta ja loput alisuorittivat. Kun Niemelä sai lähteä ja hänet korvasi ensin Kaisa Höglund ja sitten Matti Pirinen, alkoivat otteet parantua kauttaaltaan koko joukkueella.
On kehittynyt merkittävästi viime kaudesta ja on yksi niistä harvoista, joka pelasi paremman kauden kuin viime vuonna. Vaikuttaa todella määrätietoiselta ja lupaavalta pelaajalta. Etenemistaito on parantunut viime kaudesta ja kentällemeno varmentunut entisestään. Ulkona Höglund on alkanut ottaa syöksykoppeja ja heittoa on treenattu. Loppukaudella Höglund poltti melkein joka pelissä merkkaamattomalla välilyönnillä kotiin lähteneitä. Harvoin pääsee seuraamaan kun pelaaja kehittyy näin paljon kauden aikana. Ensi kaudeksi: Lisää nopeutta ja ykkösvaihdon harjoittelua. En näkisi sitä mahdottomana, että Höglund saa ottaa myös vaihtovastuuta.
Ollut pitkää joukkueen tärkeimpiä pelaajia. Pelaa vahvasti sekä ykköstilanteen ja etutilanteen purkajana. Ulkona useimmiten linjassa ja etulukijana. Silloin kun Höglundilla ei kulje, ei kulje koko joukkueella. Ensi kaudeksi: Höglund lyö usein hienon kakkospuolelle kiertävän laakapallon takalukijan ohi. Tästä seuraava askel on kääntö kakkospesään ja läpilyöntiuhan kasvattaminen. Ulkona etulukijapeli saisi olla liikkuvampaa. Rohkeampaa lukemista ulkona.
Rantomaan viime kausi oli parempi kuin tämä. Luulen, että Rantomaa on yksi niistä pelaajista, joka kärsi Pasi Niemelän peluutuksessa eniten. Hän paransi roimasti loppukaudesta kun pelinjohtaja vaihdettiin ja nousi siihen runkopelaajarooliin, mihin katsomossa ollaan totuttu. Ensi kaudeksi: Minä näkisin, että Rantomaa on yksi niistä pelaajista joka voisi kantaa enemmän kotiutusvastuuta. En pitäisi mahdottomana sitäkään, että Rantomaa pelaisi toisena kotiuttajajokerina. Tämä tietenkin riippuu ensi vuoden kokoonpanosta ja vaatii harjoittelua.
Nummikari kuuluu minusta sarjan top-5 lukkareihin ja on tällä hetkellä Roihun vahvin kotiuttaja. Hän on siis käytännössä joukkueen tärkein pelaaja. Hän on pelaajista toinen, joka paransi otteitaan viime vuodesta, mutta lähinnä ulkona. Tänään tuli tieto, että Nummikari ei jatka Roihussa, mikä on valtava menetys. Nummikari kokeili koko kauden tappikumuraa ja kakkospesäkovaa ja loppukaudesta ne alkoivat onnistumaan paremmalla prosentilla. Ensi kaudeksi: Lyhyillä kotiutukset eivät vielä oikein onnistuneet, mutta ensi kaudeksi on hyvä laajentaa hieman kotiutuslyöntivalikoimaa ja lyhyiden varmempi käyttö olisi minusta tärkeintä. Lukkarina Nummikari on menossa kohti sarjan kärkeä ja sinne päästään paremmalla pelin rytmittämisellä ja rohkeammalla taktisella pelaamisella. Heittelyä ei tarvita lisää, vaikka käsi onkin hyvä.
Kallio pelasi ison osan kaudesta ykköspesistä, mutta oli alkukaudesta ja uudestaan loppukaudesta tärkeä osa joukkuetta varsinkin kotiuttajana. Bravuurilyönti on kaunis välilyönti kolmosjatkeelle. Ensi kaudeksi: Ulkopeliin on tultava lisää varmuutta erityisesti heittojen kiinniottoihin ja sisällä sama juttu. Nyt lyönti saattaa olla täydellinen, mutta myös kopinnostopalon riski on suuri. On ok, olla hermostunut ensimmäisellä superpesiskaudellaan, mutta ensi kaudella olisi hyvä päästä siitä eroon ja ottaa oma paikkansa yhdeksikössä.
Vapaavuori pelasi käytännössä koko kauden kakkoskärkenä ja paransi peliään varsinkin loppupeleissä. Hän pelasti monta tilannetta ulkona syöksymällä kiinni kakkospuolen puhkaisuja ja muutenkin kopparipeli Höglundin kanssa alkoi toimia varsin hyvin. Höglund sai usein mennä kentälle palon uhalla kun taas Vapaavuorella ei useimmiten ollut tätä lupaa. Roihun kakkoskärki kaipaa toisia jalkoja Vapaavuoren rinnalle, mutta Vapaavuorelle olisi myös hyvä saada varmuutta kentällemenoihin. Nyt valikoimassa on erityisesti saumalyönti tai joko kirvesnäppi tai kakkosrajanäppi. Välilyöntivarmuutta lisää.
Kentala pelasi viime kauden lähinnä ulkopelijokerina, eikä ollut minusta siinä erityisen hyvä. Tällä kaudella vastuuta tuli sisällä hieman lisää, minusta varsinkin loppukaudesta tapahtui paljon kehitystä. Kun Kentala siirtyi takalukijan rooliin, alkoi liikkuminen ulkona parantua ja kanssa lyönneissä näkyä yritystä. Kentala lyö hienosti kakkosjatkeelle ja uskon, että sillä lyönnillä tullaan näkemään enemmän kotiutuksia ensi kaudella. Jos ulkokentän liike vielä paranee ja sisälle saadaan lisää varmuutta, myönnän kernaasti, että minun arvioini viime kaudesta oli ennenaikainen.
Tilda Palola on Roihun ulkopelin kannalta aivan keskeinen pelaaja. Pelaa takatilanteessa polttajana ja joukkueen kovakätisimpänä pelaajana poltti usein pussinperälle lyödyistä haastolyönneistä. Etutilanteessa sama toteutuu näpyjen osalta. Mutta etutilannepelaamisessa on vielä parannettavaa. Näpyjen hakeminen onnistuu joissain peleissä todella hyvin ja joskus ei sitten millään. Tässä pitäisi etukentän kolmion vielä kommunikoida paremmin. Sisäpelissä Tilda Palola lyö kaunista lapalaakaa, mutta välillä se muuttuu melko rumaksi surriaiseksi. Lyöntipeli oli varsin hankalaa keskikesällä ja silloin saattoi tulla kolmekin epäonnistunutta yritystä yhdelle lyöntivuorolle. Loppukaudesta palattiin taas osumakantaan ja minusta on selvä, että Tilda Palola pystyy lyönneillään haastamaan ulkokenttää vahvemmin. Minusta tuntuu, että kyse ei ole niin paljon kyvystä kuin hermoista ja tunteesta, joten jotain näille asioille pitää harjottelussa tehdä.
Salli Palola pelaa hyvin yhteen siskonsa kanssa etukentällä, mutta hakee rooliaan sisäpelissä. Tällä kaudella, Palola on pelannut kakkoskärkenä, vaihtajana ja sitten piilokärkenä/kolmoskärkenä. En tiedä, mutta kuvittelen, että hän on joukkueen viidenneksi tai kuudenneksi nopein pelaaja. Minusta loogista olisi, että hän pelaa numerolla 7, mutta vaihtotilannepeliin pitäisi tulla hieman enemmän varmuutta. Salli Palola vaikuttaa myös olevan yksi niistä pelaajista, joka nostattaa joukkueen henkeä. Tätä ei pidä aliarvioida. Ulkopelissä minusta isoin kehittämiskohde ovat polttoheitot. Niihin liittyy jotain hermoilua, mutta kyllä ne saadaan sieltä vielä varmoiksi. Sisäpelissä kiinnittäisin myös vapaisiin lyönteihin huomiota. Vasta loppukaudesta alkoivat kolmospuolen takakulmaa hakevat lyönnit löytämään oikean korkeuden.
Harisen kausi on varmasti ollut raskas. Kotiutustilanteita ei tullut niin paljon, kun mitä toivottiin, eivätkä ne onnistuneet läheskään niin hyvin, kun toivottiin. Tähän liittyy myös minusta Pasi Niemelän yksi isoimmista virheistä pelinjohtajana. Usein ajolähtötilanteessä kävivät Niemelä ja Harinen neuvottelua lyönneistä aivan liian pitkään ja ensimmäinen lyönti oli todella usein roiskaisu takakentälle. Toinen virhe oli se, että Niemelä ei reagoinut tarpeeksi aikaisin siihen, että Harisen kotiutukset eivät toimineet. Kun Harista alettiin käyttämään enemmän vaihtajajokerina ja kotiutusvastuuta sysättiin Kalliolle ja sitten Mattilalle, alkoi Harisellekin tulla onnistumisia. Kehityskohteet ovat selvät. Harinen puhkoo hyvin saumoja sekä osaa lyödä jatkeille, mutta tällä kaudella onnistumisprosentti oli heikko. Uskon, että Harinen on hyvä pelaaja, kunhan suorittamiseen liittyvä lukko saadaan purettua.
Koivistolla on joukkueen parhaat jalat, mutta häviää kentällemenossa Charlotta Höglundille ja vaihtamisessa Camilla Höglundille. Siksi hänen roolinsa onnistumisen kannalta aivan keskeinen asia on ollut ykkösvaihdon purkaminen, eikä se onnistunut tällä kaudella yhtä hyvin kuin viime vuonna (ero ei ole kovinkaan suuri). Koiviston rooli on siis hyvin selvä ja kehityskohdekin. Itse Miettisin myös sitä kannattaako häntä aina peluuttaa ykköskärjessä vaihtajana. Se on loogista, silloin saadaan parhaimmillaan kolmet nopeat jalat kentälle ajolähtöön, mutta se tarkoittaa myös, että etenijäjokeria ei ole käytettävissä jos Camilla Höglund epäonnistuu.
Täälläkin on puhuttu siitä oliko Roihun loppukauden nosteen kannalta tärkeämpää se, että pelinjohtaja vaihtui vai että Emilia Mattila tuli lyöjäjokeriksi runkosarjan viiteen viimeiseen peliin sekä karsintojen seitsemään peliin. Tuohon on mahdoton tietää varmaa vastausta. Itse kallistun pelinjohdon vaihdon merkityksen korostamiseen, mutta on myös sanottava, että oli todella tärkeätä saada joukkueeseen kotiutuksiin kykenevä pelaaja. Mattilla löi ainoana pelaajana runkosarjassa 1 juoksun per peli, karsintasarjassa joukkueessa oli sitten useampikin. Uskon, että Mattilan rooli lukon avaamisessa oli aivan keskeinen (toki loppusarjan pelit olivat helpompia). Toivon, että Mattila saadaan ylipuhutuksi Roihuun ensi kaudelle. Hankalaa tässä on se, että ulkopelipaikka kolmoskopparina ei vielä aukea hänelle missään superin seurassa, mutta jokerin paikka aivan varmasti.
Haapala pelaa sisällä paikoitelleen aika rohkeatakin peliä. Häneltä löytyi usein vaihtotilanteisiin aika kokeellisiakin lyöntejä. Pidän tästä, mutta myös Haapalalla pelin taso laski keskikaudesta. Hän ei ollut mukana kuin yhdessä karsintasarjan pelissä, enkä tiedä johtuiko tämä loukkaantumisesta vai siitä, että hän ei mahtunut kokoonpanoon. Silti toivon, että Haapala jatkaa raikasta ja kokeilevaa vaihtotilannepeliä, mutta erityisesti toivon hänen parantavansa liikkumista ulkopelissä. Kentala korvasi Haapalan loppukaudesta takalukijana ja oli siinä roolissa parempi.
Nuikka on joukkueen nuorin ja nopein pelaaja, joka pelasi tällä kaudella vain kuudessa ottelussa. Käisttääkseni hän on vasta C-tyttöikäinen, eli hänellä on aikaa kehittyä, mutta nopeutensa puolesta on jo nyt sillä tasolla, että kunhan hän saa vähän röyhkeyttä kentällemenoihin aukeaa paikka jokerina ja pikkuhiljaa löytyy paikka myös ulkokentältä. Nuikka pelaa B-ikäisissä linjassa, mutta olen nähnyt vain yhden sellaisen ottelun, joten en lähde arvioimaan ulkopeliä sen enempää.
Näistä pelaajista Nummikari on lähdössä muualle. Tämä on ymmärrettävää sillä hän haluaa varmasti kehittyä ja menestyä. Harmi, ettei Roihu pysty tarjoamaan tähän riittäviä mahdollisuuksia. Myös Höglundit saattavat hakeutua toiseen seuraan, mutta heillä on Roihun kasvatteina ehkä korkeampi kynnys lähteä muualle. Muut pelaajat jäävät uskoakseni Roihuun, pelaavat ykköspesistä tai lopettavat. Uutisia ensi vuoden joukkueesta on ollut todella vähän, joten en lähde spekuloimaan sen enempää. Neuvottelutilanne on ollut haastava koska superpesispaikka varmistui niin myöhään.