Otteluiden kesto ja sääntömuutosideat

[Pesäveikko]

Perusteltu pelko mutta vasta epäily. Uskon kirjurin avuksi olevan kehitettävissä tietokoneohjelmia, joilla homma hoituu päinvastoin entistä helpommin.

Toiseksi, ei pelinjohtaja valitse seuraavaa lyöjää tyhjästä. Totta kai on suunniteltu lyöntijärjestys, josta poiketaan tarvittaessa samaan tapaan kuin jokerien tullessa lyömään. Kiinnostaisi kyllä tietää, onko mittauksia, viivyttääkö jokerin lyöntivuoroon tulo peliä ja kuinka paljon verrattuna numerolla pelaavaan?

Yleensä lyöjän valinnassa pitäisi varautua kahteen vaihtoehtoon sen mukaan, onnistuuko vai epäonnistuuko edellinen lyöjä. Juoksuyrityksen jälkeen vaihtoehtoja voi olla useampia, mutta nekin tilanteet on pitänyt etukäteen miettiä, muuten pelinjohtaja on tehnyt hommansa huonosti. Mahdollisten seuraavien lyöjien pitää vain olla valmiina. En ilman kokeilunäyttöä usko, että siinä tarvitaan sen enempää aikaa kuin ulkokentän asettumisessa uuteen kuvioon. Siis sen jälkeen, kun pelinjohtajat ja pelaajat ovat lakanneet itkemästä menetettyä nuoruuttaan ja alkaneet miettiä mahdollisuuksia.

"Aina todetaan, että vanhassa vara parempi." Onhan muutoksia tehty. Enää ei "kuolla" munuaisiin heitettyyn palloon, syöttösääntöjä on viilattu, kaarta siirretty, ajossa pesät eivät tyhjene laittomaan, jokerit, jaksopeli, välineiden ja taktiikoiden kehitys...

Toki kaikki eivät ole yhtä mieltä siitä, onko ihan jokainen niistä ollut parempaan suuntaan. Haluaisin kuitenkin yleisemminkin uskoa, että emme vielä ole todistaneet kehityksen päättymistä millään alalla - samalla kun olen varma, että riemuitsen osasta ja harmittelen osaa tulevasta kehityksestä. Senkin myönnän, että kovin monessa asiassa olen minäkin, ilman sen pätevämpiä perusteluja, samaa mieltä kuin Sinuhe: "Niin on aina ollut ja niin on aina oleva." Nykyaikana on vain vaikeampi olla sitä mieltä, koska tiedämme heti lauseen alkuosan olevan epätosi.

Kokeilematta en tiedä, mutta haluaisin tietää, voisiko vapaa lyöntijärjestys tuoda enemmän jännittäviä tilanteita vähemmässä ajassa verrattuna nykymalliin, jossa tilastojen mukaan pelit jatkuvasti pitenevät ilman että todella jännittävät hetket lisääntyisivät.

 

[MieVaan]

Alasarjoissakin pelataan ja kirjurit ovat kenttätasossa ja ohjelma itsessään ei auta määräänsä enempää, ei se osaa ennustaa mutta toki se osaisi kertoa jäljellä olevat lyöjät mutta etenkin vuorojen alussa ja lyöntikierroksen jatkuessa niitä olisi reilusti yarjolla. Tuomareille tulisi hommaa lisää kontrolloida lyöjien määrää. Tarvittaisiin antureita tyyliin rfid helpottamaan hommaa ja sellaiset eivät kyllä ihan yhdessä yössä mene läpi sarjojen.

Yläsarjoissakin verkkoseurannasta näkee, että kirjauksia korjataan lennosta vaikka uskoan ja toivon, että nykyinen tulospalveluohjelma on käyttäjäystävällinen. Ja nyt pyritään vain kirjaamaan kunkin lyönnin suunta ja kiinnittämään tapahtumat lyöntiin eikä vain lyöntivuoron lopputulos.

Pelinjohtajille käy nytkin sitä, että jokeri jää ottamatta tai meni turhaan lyömään koska tilanne muuttui niin nopeasti jos pitää hanskata ketkä ovat vielä lyömättä näitä nähtäisiin enemmän etenkin vuoroissa missä tehdään yli kaksi juoksua. Yleisölle seuraaminen muuttuisi astetta vaikeammaksi mutta tulostaulun näyttäessä jäljellä olevien lyöjien määrän niin olisi joku käsitys.

Kaikki tuo on tehtävissä, mutta tuoko se riittävästi lisäarvoa ottelua seuraavan kannalta? Heitähän tässä kait halutaan palvella.

 

[Raumam Kettu]

No nää on näkemysjuttui ja mielipidekysymyksiä, eli ei oikiaa tai väärää absolyyttisesti... 🙂

Mut toi ylhääl vikaks kirjotettu kyssäri: toisiko nuo mainitut temput merkittävää lisä-arvoa katsojalle? Oma vastaus, varovainen, ei... 🤔

Sen sijaa mä komppaan aiemmin mainittua asennekysymystä! Sitä se on pitkäl... 👉
Toki joskus vaan on tylsiä pelejä, kesti vaiks tunnin kaikkineen.

Asennejuttu, kyllä. Jos esim. itte arki-iltana oon menos klo: 18 alkavaan peliin, en kyl enää kuvittelekaan sille illalle juuri muuta! Kesti (ei Eveliina) se peli sit 20.05 tai 20.35 asti... 🙂

Useinhan peliin mennään myös kattoo kavereita, kahvit/kaljat tilanteesta riippuen. Sillon ainaki ittel passaa pitempikestonenkin peli!
En ymmär edes, miks jotku ylipäätään tulee peliin, jos päämäärä on vaan sen nopia loppuminen? Näitäki nimittäin on. Oon kuullu ku jotku ääneen tuskailee, että tehkää ny ne palot, et pääsee kottii... 🙄🤔

Mut näkemyksiä, mieltymyksiä, ei sen kummempaa! 😊

No yks esitetyistä vois ol hyvä!
Eli ne tasapelit, jaksojen mennes tasan.
Tai sit suoraan kotariin, tai vastaavasti pelkkä superi?
Ja poffeissa supervuoroja ratkasuun asti.

 

[PowLeemar]

Mun mielestä voisi ihan universaalisti siirtyä tasoittavista lopettaviin. Lopettava on looginen vastakohta aloittavalle, ja johtoasemassa "tasoittavalla" sisävuorossa oleva joukkue ei tietenkään mitään tasoittamista tavoittele.

 

[ev22]

Jos ottelun kestoa on kerran pakko saada lyhyemmäksi, niin supervuoron poistaminen on melkeinpä ainoa hyväksyttävä ratkaisu. Toivottavasti koskaan ei lähdetä sille linjalle, että esimerkiksi koppien määrää aletaan rajoittamaan. Kuusi paria on siinä mielessä hyvä idea, että mitä enemmän pareja, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä ratkaisu saadaan ensimmäisellä kierroksella.

Toinen asia voisi olla tauon pituus. Vuoteen 2022 saakka se oli kotijoukkueen päätettävissä väliltä 12-20 min. Viime kaudella tauon pituus oli jokaisessa ottelussa liiton määräämä 18 minuuttia. Miksi liitto ei voisi määrätä tauon kestävän 15 minuuttia?

Entä miten olisi, jos varsinaisella peliajalla voitetusta ottelusta saisi aina kolme pistettä, vaikka toinen jaksoista päättyisi tasan? Tällä vältettäisiin turhat toisen jakson neljännen tasoittavat silloin, kun esimerkiksi kotijoukkue on voittanut ensimmäisen jakson ja toinen on tasatilanteessa ennen heidän viimeistä sisävuoroa. Joku voisi selvittää, olisiko tällä juuri minkäänlaista vaikutusta sarjataulukkoon.

 

[Tilastoniilo]

Toinen asia voisi olla tauon pituus. Vuoteen 2022 saakka se oli kotijoukkueen päätettävissä väliltä 12-20 min. Viime kaudella tauon pituus oli jokaisessa ottelussa liiton määräämä 18 minuuttia. Miksi liitto ei voisi määrätä tauon kestävän 15 minuuttia?

Taukojen myynti on seuroille tärkeää. Kouvolassa on ehkä eniten myyntipisteitä, mutta siitä huolimatta on jonoja tauon loppuessa.

Entä miten olisi, jos varsinaisella peliajalla voitetusta ottelusta saisi aina kolme pistettä, vaikka toinen jaksoista päättyisi tasan? Tällä vältettäisiin turhat toisen jakson neljännen tasoittavat silloin, kun esimerkiksi kotijoukkue on voittanut ensimmäisen jakson ja toinen on tasatilanteessa ennen heidän viimeistä sisävuoroa.

Periaate on nyt, että voitetusta jaksosta, supervuorosta tai kotarista saa vain yhden pisteen kustakin. Siitä syystä jaksotasapelistä ei voi palkita kahdella pisteellä siksi, että on voittanut ensimmäisen jakson. Jos ensimmäinen jakso on päättynyt tasan, saisi toisen jakson voitosta peräti kolme pistettä.

 

[Trone]

Ikuisena optimistina olen kuitenkin sitä mieltä, että kotarit eivät ole ainoa vaihtoehto ja aina on mahdollista löytää hyviäkin ratkaisuja.

Toki jos täysin uusia ratkaisumalleja voisi ottaa käyttöön, ei kotarit ole tietenkään ainoa vaihtoehto voittajan ratkaisemiseksi ottelun kokonaiskestoa samalla lyhentäen. Mutta jos vaihtoehtoina on valinta pelkän supervuoron tai pelkkien kotareiden välillä, niin ainoastaan jälkimmäisellä voittaja saadaan ratkaistua varmuudella (jos ei pimeä ehdi iskeä tms.)

Säälipleijarit voisi jättää pois ja ratkaista play-off-joukkueet kuten ennenkin eli sarjasijoituksen perusteella. Jäisi muutama arvokas syksyn päivä lisää järjestellä jatkopelien otteluohjelmaa. Mikäli Elmossa esitettyä jatkosarjasysteemiä käytettäisiin, olisi esitettyä parempi jako 6 joukkuetta ylempään ja 7 alempaan sarjaan, josta sitten 2 joukkuetta play-offiin. Olisi huomattavasti säälipleijareita urheilullisempi ratkaisu.

Tämä olisi kyllä huomattavasti parempi kuin keinotekoiset säälipleijarit. Alemmasta sarjasta kaksi parasta play-offeihin, viimeinen tippuu suoraan ja loput kolme pelaavat vielä toisiaan vastaan ratkaistakseen kuka karsii sarjapaikasta Ykköspesiksen finaalin hävinnyttä vastaan.

 

[Muuanmies]

Kentällä on jo kohta junioreita joiden isät aloittivat pesiksen jaksopelin aikana. Eli se juna ei ole enää olemassa. Hyvä niin.

 

[Jaska]

Itse en muuttaisi mitään paitsi rajoittaisin selvästi lukkarien heittelyä ja kieltäisin sen kotareissa kokonaan. Peli ei menisi pilalle, vaan tulisi katsojaystävällisemmäksi samalla kuin se lyhenee. No, tämä ei nyt kelpaa.

Tuo kotareihin ehdotettu muutos muuttaisi kyllä aika olennaisesti pelin luonnetta. Lukkarin on nyppäyksen jälkeen heitettävä pallo ulkopelaajalle, eli jos heittely on kielletty, tulisi nyppäyksestä varmaankin vapaataival. Jos lukkari on käyttänyt väärän ja nypätä ei saa, nähtäisiin melkoisia sikalentoja kolmoselta kotiin.

 

[Huppu]

Tuo kotareihin ehdotettu muutos muuttaisi kyllä aika olennaisesti pelin luonnetta. Lukkarin on nyppäyksen jälkeen heitettävä pallo ulkopelaajalle, eli jos heittely on kielletty, tulisi nyppäyksestä varmaankin vapaataival. Jos lukkari on käyttänyt väärän ja nypätä ei saa, nähtäisiin melkoisia sikalentoja kolmoselta kotiin.

Juu siinä alkaisi vanha kunnon "nypyllä kulmalipulla" -lähtö taas näyttämään tutulta.

 

[MieVaan]

Kyllä alkuasennon uusiminen pitää sallia ainakin sen kerran kun aina se pallo voi siellä kädessä pyörähtää. Kuinka monta kertaa sitten on toinen asia niinkuin yleensäkin heittelyssä

 

[Jaska]

Heittelyssä ei mielestäni muutenkaan voi laittaa ihan tarkkaa numeerista määrää heittelylle, vaan mielestäni tuomarilla pitäisi olla pelisilmää, milloin heitoilla tosiaan yritetään polttaa pitkällä kärkkyvää etenijää ja milloin heitellään muuten vaan korkeintaan etenijää väsyttäen.

 

[quarterback]

Jos peliä halutaan lyhentää, voidaan siirtyä kolmeen sisävuoroon per jakso ja säilyttää supervuoro. En ole vakuuttunut siitä, että tämä puolitoimenpide todella säästää paljon aikaa, mutta olen se yhdysvaltalainen, joka luonnollisesti kauhistuu sitä, että pesäpallo on muuta kuin 9 sisävuoroa. 🤷‍♂️

 

[Nilkuttaja]

2 jaksoa täyteen. Jos tasan, niin enemmän juoksuja tehnyt saa 2p.

 

[jjjjussi]

2 jaksoa täyteen. Jos tasan, niin enemmän juoksuja tehnyt saa 2p.

Taas tätä joutuu selittämään. Eihän se toimi mitenkään näin.

 

[Jaska]

2 jaksoa täyteen. Jos tasan, niin enemmän juoksuja tehnyt saa 2p.

Edelleenkin tuo vaatisi sitä, että 1 jaksolla pelattaisiin "varmuuden vuoksi" tasoittava vuoro silloinkin, kun jakso on jo ratkennut. Eli osa otteluista jopa pitenisi tuon säännön johdosta.

 

[Kitronomi]

Edelleenkin tuo vaatisi sitä, että 1 jaksolla pelattaisiin "varmuuden vuoksi" tasoittava vuoro silloinkin, kun jakso on jo ratkennut. Eli osa otteluista jopa pitenisi tuon säännön johdosta.

Suurempi ongelma olisi se, että suurinumeroisesti ensimmäisen jakson voittanut olisi jo käytännössä voittanyt pelin ja sitten toisella jaksolla pelattaisiin siitä, että saako häviäjäkin mahdollisesti yhden pisteen - mahtaisi olla kiinnostavaa yleisön mielestä, saati että jakson päättyessä tasan koko jakso on pelattu käytännössä turhaan. Jos juoksumäärän halutaan olevan ratkaiseva olisi yksinkertaisinta palata sitten vanhaan juoksupeli aikaan.

 

[Pelimies]

2 jaksoa täyteen. Jos tasan, niin enemmän juoksuja tehnyt saa 2p.

Pelin voittajan ja kahden pisteen saajan tulee olla hyvin selkeää satunnaisellekin katsojalle. Tämä ei sitä olisi. Supervuorossa ja kotareissa positiivista on, että jännitystä säilyy pelin loppuun asti ja tulee tietynlainen huipennus pelille ja palkinto ainakin toiselle joukkueelle (jos ei ratkea suoraan kahdessa jaksossa). Jotenkin tämä hyvä elementti tulisi säilyttää, eikä luopua siitä parinkymmenen minuutin tähden.

 

[Tilastoniilo]

Tuo kotareihin ehdotettu muutos muuttaisi kyllä aika olennaisesti pelin luonnetta. Lukkarin on nyppäyksen jälkeen heitettävä pallo ulkopelaajalle, eli jos heittely on kielletty, tulisi nyppäyksestä varmaankin vapaataival. Jos lukkari on käyttänyt väärän ja nypätä ei saa, nähtäisiin melkoisia sikalentoja kolmoselta kotiin.

Nyppäys olisi sama kuin väärä ja vain kahdella väärällä tulisi edelleenkin vapaataival. Jos ei saisi heittää, johtaisi se siihen, että pääsääntäisesti syötettäisiin suoria ja vain harvoin nyppäyksiä tai vääriä. Väärän tai nyppäyksen jälkeen olisi sitten pakko yrittää syöttää suora, koska muutoin tulisi vapaataival. Kolmostuomarin tehtävänä olisi katsoa, ettei etenijä varasta.

Kyllä alkuasennon uusiminen pitää sallia ainakin sen kerran kun aina se pallo voi siellä kädessä pyörähtää. Kuinka monta kertaa sitten on toinen asia niin kuin yleensäkin heittelyssä

Lukkarin tehtävä on yrittää syöttää suoria ellei syötä tahallaan väärää tai tee väärään rinnastettavaa nyppäystä, jos heittely on kielletty. Ihan sama, miten väärä tulee. Tietenkin, jos asento nähdään ongelmana, niin väärää vois alkaa tulkita vasta sen jälkeen kun syöttö on tehty eli riittäisi kunhan syöttö on lähtenyt oikeasta asennosta, vaikka se ei olisikaan ollut ensimmäinen asento. En usko, että lukkarit alkaisivat pelaamaan siten, että ottaisivat tarkoituksella useita asentoja. Jos niin kävisi, niin voisihan asennon ottamista rajoittaa esim. kahteen.

Kun olisi syöttöpakko ilman heittelyä, peli nopeutuisi vain hieman, mutta muuttuisi paljon katsojaystävällisemmäksi, koska joidenkin lukkareiden nyppäyttely ja heittely on suorastaan sietämätöntä ainakin näillä kilometreillä katsottuna.

 

[MieVaan]

En usko, että lukkarit alkaisivat pelaamaan siten, että ottaisivat tarkoituksella useita asentoja. Jos niin kävisi, niin voisihan asennon ottamista rajoittaa esim. kahteen.

Pointti onkin siinä, että uutta asentoa ei voi säännön mukaan ottaa ilman heittoa kenttäpelaajalle.