TietäjäItämaalta
Vs: Naisten Superpesis 2016
Loistava kirjoitus!
Mitä minä olen jutellut eri sarjatasoilla pesäpalloa harrastavien seurojen johtokunnan jäsenten kanssa, Superpesiksen maksujen koko ja vastine eivät kohtaa. Käytännössähän seura ei Superin puolelta saa yhtään mitään: paskan tv-sopimuksen, mitätöntä mainontaa, joka ei auta paikallistasolla mitään ja hirveän määrän velvoitteita. Tee tuo näin, osallistu tähän koulutukseen (ja maksa siitä lisää), lähetä pj playoffsennakkoon sakon uhalla jne. Mihin tuo kulu menee? Katto-organisaatio on liian suuri ja kallis. Kyllä Superpesis Oy:n pitäisi pystyä myymään yhteistyökumppanuuksia sen verran, että elättäisi organisaationa itse itsensä. Kultakypärät, tv-pelien kenttämainokset, tuomarien asumainokset, Itä-Länsi, Superpesis-tuotteet, päätösristeily jne. Jos näillä ei saada muutaman henkilön palkkakuluja + toimitilavuokria kokoon, vika on myyjässä. Superpesis on mennyt sieltä mistä aita on matalin. Jos budjetissa on 50 000 vajaus, nostetaan sarjamaksua superpesisseuroille tai kerätään kasvattajarahaa tai jotakin muuta kulua sen verran enemmän. Kun oikea tapa olisi tehostaa myyntiä 50 000 eurolla tai pienentää kiinteitä kuluja.
Tämäkin on ihan totta. Superpesiksessä katsojaluvut tai lipun hinta eivät ole sanottavasti korkeammat kuin ykköspesiksessä. Naisten puolella siis. Kyllä naisten superia tullaan ilmaislipuilla yms. sentään jo katsomaan ja kulutetaan samalla kioskiin muutama euro, mutta lipusta maksavien katsojien määrä ei tule nousemaan edes sadalla hengellä per peli Mynämäellä tai Jalasjärvellä. Kaikki naispesiksestä reilusti kiinnostuneet ovat jo tuossa reilussa sadassa katsojassa, toista mokomaa tuskin löytyy. Oululla voi olla potentiaalia siinä suhteessa vähän enemmän.
Superpesiskulut vs. ykköspesiskulut. En usko, että yhdessäkään naisten yp-organisaatiossa maksetaan pelaajille mitään. Tai edes korvataan kuluja. Varusteetkin voi joutua hommaamaan itse. Superissa tulee seuran maksaa kulut, varusteet, lisenssit ja ne noin nelinkertaiseksi kasvaneet tuomarikulut. Se sadan katsojan lisäys ei riitä edes näihin. Sitten sarjamaksut kasvavat ja mitään ei tosiaan sitä vastaan tule lisää. Se, että Superpesis mainostaa superpesistä Iltalehdessä, ei varmasti tuo yhtään katsojaa Mynämäelle lisää. Mynämäen paikallislehden mainos voi tuodakin, mutta sen se seura maksaa itse.
Riikka Karppisesta oli haastattelu, jonka jossain luin. Sanoi, että on kiva pelata voittavassa organisaatiossa. Ei olisi harkinnutkaan, jos joku Vihti olisi kysellyt, mutta Kirittäriin ehdottomasti. Tämä kertoo tästä Superpesiksen ongelmasta kaiken: jotta Vihti voisi saada Riikka Karppisen tasoisen pelaajan (tai Lappeenranta, Viinijärvi, Kajaani, Kempele), pitäisi maksaa pelaajalle niin paljon, että tuo raha muuttuu houkuttelevammaksi kuin voittava organisaatio. Ja kun yhdellä riikkakarppisella ei Vihdistä tai vaikka Kempeleestä tehdä menestyvää organisaatiota, noita pitää hommata useampi. Ja silti - nämä pelaajat ovat tulleet rahan, ei pelaamisen ilosta. Kun väkisinkin pidetään joukkuemäärä 12 joukkueessa, tämä ei tule loppumaan. Voittava organisaatio saa riikkakarppisensa halvemmalla, huonossa kierteessä oleva organisaatio joutuu maksamaan ylihintaa huonommistakin kuin Riikka Karppinen. Tämä ei lopu millään muulla kuin sillä, että pelipaikkoja vähennetään radikaalisti. Jotta niitä potentiaalisia menestyjiä on useammassa paikassa ja pelaajat jakautuvat tasaisemmin kuin isossa sarjassa. Tasoerojen ollessa näin suuret, oikea joukkuemäärä olisi kahdeksan joukkuetta. Silloin sarjan häntä haastaisi kärkeäkin ja yhden pelaajan täsmärekrytointi tekisi häntäpään joukkueesta jopa välieräjoukkueen. Väkisin joukkuemäärää ylhäällä pitämällä sarjan häntä ajetaan kuseen, vaihtuvuus kasvaa, tekijät näissä (perinteisissä) pesisseuroissa väsyvät. En usko, että tulen moneen vuoteen kahdeksan joukkueen sarjaa näkemään, mutta sitten kun siihen on pakko mennä, paskat on jo housuissa. Nyt pitäisi mennä, jotta voitaisiin kymmenen vuoden päästä pelata 12 joukkueen sarjaa.
Pera Pelaaja sanoi:Kävikös tässä nyt niin Vihdissä että pujotettiin noin kuvainnollisesti naru kaulaan syksyllä ja hypättiin uuteen kauteen toivoen että narun pituus riittää maahan asti? Noh, tuota päätöstä ei enää voi perua ja lopputuloksena jälleen yksi valitettava esimerkki siitä kun rahat ei riitä kalliin sarjan pelaamiseen.
Yhtenä suurimmista velkojista ilmeisesti Superpesis. Onkohan näitä superpesikselle maksettavia maksuja laitettu noin seurojen taholta koskaan suurennuslasin alle? Kohtaako maksut ja niistä saatavat hyödyt?
Mitenkäs muut velkojat? Onkos siellä ostoksia/palveluita maksamatta? Tällaiset velat on jotenkin surkeita kun ne tuppaavat olemaan pois jonkun yrittäjän taskusta joka on, ehkä jopa lajirakkaudesta, lähtenyt seuraa tavallaan luotottamaan lupaamalla tavaraa/palveluita velaksi. Tällaiset velat kyllä mielestäni menee jonkun superpesiksen velkojen edelle mikäli aikoo tulevaisuudessakin paikkakunnalla toimia edes jotenkin uskottavana seurana.
Loistava kirjoitus!
Mitä minä olen jutellut eri sarjatasoilla pesäpalloa harrastavien seurojen johtokunnan jäsenten kanssa, Superpesiksen maksujen koko ja vastine eivät kohtaa. Käytännössähän seura ei Superin puolelta saa yhtään mitään: paskan tv-sopimuksen, mitätöntä mainontaa, joka ei auta paikallistasolla mitään ja hirveän määrän velvoitteita. Tee tuo näin, osallistu tähän koulutukseen (ja maksa siitä lisää), lähetä pj playoffsennakkoon sakon uhalla jne. Mihin tuo kulu menee? Katto-organisaatio on liian suuri ja kallis. Kyllä Superpesis Oy:n pitäisi pystyä myymään yhteistyökumppanuuksia sen verran, että elättäisi organisaationa itse itsensä. Kultakypärät, tv-pelien kenttämainokset, tuomarien asumainokset, Itä-Länsi, Superpesis-tuotteet, päätösristeily jne. Jos näillä ei saada muutaman henkilön palkkakuluja + toimitilavuokria kokoon, vika on myyjässä. Superpesis on mennyt sieltä mistä aita on matalin. Jos budjetissa on 50 000 vajaus, nostetaan sarjamaksua superpesisseuroille tai kerätään kasvattajarahaa tai jotakin muuta kulua sen verran enemmän. Kun oikea tapa olisi tehostaa myyntiä 50 000 eurolla tai pienentää kiinteitä kuluja.
Pera Pelaaja sanoi:Mikäli katsotaan kulunutta vuosikymmentä (2010 - 2016) niin naisten superista on runkosarjan kahdeksan parhaan ulkopuolelle jääneistä seuroista kahdeksan ( Ylihärmä, Oulu, Valo, Petojussit, Siilinjärvi, Turku, Roihu, Vuokatti ja nyt Vihti) lopettanut pääsarjatasolla pelaamisen. Ei varmaan mene kovinkaan paljoa pieleen, jos veikkaa rahanpuutteen vaikuttaneen suurimpaan osaan lopettamispäätöksistä.
Edelleen superpesiksessä kuitenkin haikaillaan kahdentoista joukkueen sarjaa. Köyttä pujotellaan uusien ehdokkaiden kaulaan ja aletaan odottelemaan sitä seuraavaa jolla on se lyhyt naru ( jolta sitten taas jää velkoja ympäri pitäjää/kaupunkia). Kun katsotaan naisten ykköspesiksen viiden parhaan joukkueen katsojamääriä keskimäärin 17 pelatun ottelun jälkeen (Oulu 169, Mynämäki 168, Jalasjärvi 168, Hyvinkää 113, Lappajärvi 96), niin voitaneen todeta että melko heikkoa on. Mikäli joukkueissa lasketaan sen varaan, että superpesiksessä pelaaminen tuo lisää katsojia, niin silloin ollaan jo valmiiksi heikoilla jäillä (ja naru kaulassa). Toki katsojia tulee joku lisää mutta kulutkin kasvavat kyllä reilumman puoleisesti. Superin tasollahan ilmeisesti pienimmilläänkin korvataan esim. pelaajille matkakuluja, maksetaan lisenssit, ei peritä kuukausittaisia korvauksia, maksetaan leirit, ruuat matkat yms. (näitähän riittää). Jos pelaajilta näitä kuluja peritään niin kyllä kauden lopuksi ainkin "onnistujat" värvätään niihin seuroihin jotka nämät kulut hoitavat.
Katsojamäärästä melkoinen osa ei maksa mitään sisäänpääsystä ja kioskiiinkin jäävä tulo on useimmiten melko pieni katsojaa kohden. Näin ollen edes pelkkien ottelukulujen kattaminen ottelutapahtumasta tulevilla tuotoilla on melko epävarmaa. Mitähän mahtaa superpesiksellekin mennä erilaisten maksujen muodossa? Tuomarikulut toki ymmärrän, hehän ovat merkittävässä osassa pelitapahtuman onnistumisessa. Mutta onko superpesisorganisaation ylläpitämiseen tähdättyjen maksujen määrä nyt todellakin noussut liian suureksi??
Tämäkin on ihan totta. Superpesiksessä katsojaluvut tai lipun hinta eivät ole sanottavasti korkeammat kuin ykköspesiksessä. Naisten puolella siis. Kyllä naisten superia tullaan ilmaislipuilla yms. sentään jo katsomaan ja kulutetaan samalla kioskiin muutama euro, mutta lipusta maksavien katsojien määrä ei tule nousemaan edes sadalla hengellä per peli Mynämäellä tai Jalasjärvellä. Kaikki naispesiksestä reilusti kiinnostuneet ovat jo tuossa reilussa sadassa katsojassa, toista mokomaa tuskin löytyy. Oululla voi olla potentiaalia siinä suhteessa vähän enemmän.
Superpesiskulut vs. ykköspesiskulut. En usko, että yhdessäkään naisten yp-organisaatiossa maksetaan pelaajille mitään. Tai edes korvataan kuluja. Varusteetkin voi joutua hommaamaan itse. Superissa tulee seuran maksaa kulut, varusteet, lisenssit ja ne noin nelinkertaiseksi kasvaneet tuomarikulut. Se sadan katsojan lisäys ei riitä edes näihin. Sitten sarjamaksut kasvavat ja mitään ei tosiaan sitä vastaan tule lisää. Se, että Superpesis mainostaa superpesistä Iltalehdessä, ei varmasti tuo yhtään katsojaa Mynämäelle lisää. Mynämäen paikallislehden mainos voi tuodakin, mutta sen se seura maksaa itse.
Riikka Karppisesta oli haastattelu, jonka jossain luin. Sanoi, että on kiva pelata voittavassa organisaatiossa. Ei olisi harkinnutkaan, jos joku Vihti olisi kysellyt, mutta Kirittäriin ehdottomasti. Tämä kertoo tästä Superpesiksen ongelmasta kaiken: jotta Vihti voisi saada Riikka Karppisen tasoisen pelaajan (tai Lappeenranta, Viinijärvi, Kajaani, Kempele), pitäisi maksaa pelaajalle niin paljon, että tuo raha muuttuu houkuttelevammaksi kuin voittava organisaatio. Ja kun yhdellä riikkakarppisella ei Vihdistä tai vaikka Kempeleestä tehdä menestyvää organisaatiota, noita pitää hommata useampi. Ja silti - nämä pelaajat ovat tulleet rahan, ei pelaamisen ilosta. Kun väkisinkin pidetään joukkuemäärä 12 joukkueessa, tämä ei tule loppumaan. Voittava organisaatio saa riikkakarppisensa halvemmalla, huonossa kierteessä oleva organisaatio joutuu maksamaan ylihintaa huonommistakin kuin Riikka Karppinen. Tämä ei lopu millään muulla kuin sillä, että pelipaikkoja vähennetään radikaalisti. Jotta niitä potentiaalisia menestyjiä on useammassa paikassa ja pelaajat jakautuvat tasaisemmin kuin isossa sarjassa. Tasoerojen ollessa näin suuret, oikea joukkuemäärä olisi kahdeksan joukkuetta. Silloin sarjan häntä haastaisi kärkeäkin ja yhden pelaajan täsmärekrytointi tekisi häntäpään joukkueesta jopa välieräjoukkueen. Väkisin joukkuemäärää ylhäällä pitämällä sarjan häntä ajetaan kuseen, vaihtuvuus kasvaa, tekijät näissä (perinteisissä) pesisseuroissa väsyvät. En usko, että tulen moneen vuoteen kahdeksan joukkueen sarjaa näkemään, mutta sitten kun siihen on pakko mennä, paskat on jo housuissa. Nyt pitäisi mennä, jotta voitaisiin kymmenen vuoden päästä pelata 12 joukkueen sarjaa.