Saatat hyvinkin olla oikeassa. Suunnilleen tätä järjestelmää taidettiin kokeilla joskus viime vuosikymmenen loppupuolella (2017?, 2018?). Muistini mukaan alempi loppusarja oli hyvin mielenkiintoinen ja ylempi loppusarja melkoinen pannukakku. Minulla on siis vain subjektiivisia ja hataraan muistikuvaan tukeutuvia mielipiteitä. Joku ehkä tietää paremmin, että miksi tuosta silloin luovuttiin? Tykkäsikö ylemmästä välisarjasta todella kärkijoukkueiden kassa?
En tiedä, onko enää viittä isoa. Melkein sanoisin pikemminkin, että jos runkosarjan seitsemän parhaan joukossa eivät ensi kaudella ole Sotkamo, Vimpeli, Joensuu, Kempele, Tampere, Kouvola ja Hyvinkää, niin kyseessä on jonkin asteinen yllätys. Näiden joukkueiden keskinäinen järjestys sitten onkin vaikeammin arvattavissa ja siihen vaikuttanee mm loukkaantumiset.
Se on ihan hyvä kysymys, meneekö ylempi sarja hiukan merkityksettömäksi tässä. Mutta runkosarjan viisi viimeistä ottelua on vähän semmoista ollut joskus muulloinkin noilla sijoilla kun pudotuspelejä odotetaan ja sijoitukset on suht varmoja. Runkosarjavoitto ja kotietu ovat siinä kohti ne kiinnostavimmat asiat. Pääsy kuuden joukkoon ennen välisarjaa viimeisissä otteluissa lienisi taas hyvä kamppailu, runkosarjan loppupuolella helposti muutenkin huomio on viimeisissä pudotuspelipaikoissa ja karsijoissa/putoajissa. Hetkellisesti se suurin sähkö lienisikin alemmassa sarjassa kunnes pudotuspelien alkaessa kärkipää olisi taas "ykkönen". En tiedä, haittaisiko tuo.
Olla verbin eventiivi (konditionaalin ja potentiaalin yhdistelmä) on ”lieneisi”, ei ”lienisi”. Lienenkö kielipoliiisi?
No jaa, tuossa nimenomaan menetettäisiin se aspekti, että lohkovaiheessa kohdattaisiin juuri ne tärkeät vastukset, joiden kanssa sijoituksista kamppaillaan. Ja koska ei kuitenkaan pelattaisi tuplasarjaa, kotiedun määrittäminen ei olisi täysin reilua, jos joukkueilla olisi erilainen otteluhistoria. Mitään varsinaista etua en tuolle ripottelulle näe.
En muista tuota, mutta jos noin oli, niin samahan se olisi pelataanko vain lohkovaiheen joukkueita vastaan vai mitä tahansa joukkueita vastaan. Runkosarjavaiheen lopussa joka tapauksessa ratkotaan sijoituksia, oli joukkueiden rosterit mitkä tahansa. Ei tuo ripottelu sitä asiantilaa miksikään muuta.
No ei siellä millään huumorijoukkueilla pelattu kylläkään. Lipolla taisi viimeisellä kaudellaan olla asiat niin solmussa, että melkein A-junnuilla pelailivat, mutta syyt oli ihan eri kuin huono sarjajärjestelmä.
Häh, Lipon tippuessa 2018 pelattiin alempaa loppusarjaa, eikö tässä nyt vastaavasta ollut kyse? Hyviä ja tosissaan pelattuja pelejä nuo on ainakin Imatran osalta olleet, kun on sarjapaikasta pelattu ja päävastustajia kohdattu syksyllä.
Mielestäni keskustelussa oli aika hyvä konsensus, että alempi loppusarja oli varsin mielenkiintoinen, kun sitä viimeksi kokeiltiin. Ongelmana oli ylempi loppusarja, jota myös @jjjjussi kommentoi. Muistini mukaan se oli liki merkityksetön välisarja runkosarjan ja pudotuspelien välissä. Mikäli halutaan tuoda ylempi ja alempi loppusarja takaisin, niin tämä ongelma tulisi ratkaista.
Kotietu puolivälieriin tuo yläloppusarjan parhaille lisää kotikatsojia= hilloa, tämä kun bonustetaan myös pelaajille niin eiköhän se moti ole kohdallaan. Ja on vaikea uskoa että esim. JoMa-Manse tai SoJy-KeKi pari viikkoa ennen pudotuspelejä olisi mitenkään vähemmän kiinnostava kuin vaikka JoMa-HP tai SoJy-PattU. Tämä siis puhdasta viime kauteen perustuvaa joukkueiden tason arvelua. Nimet voivat olla toiset, mutta parhaat joukkueet, isoimmat pelaajanimet ja tasaiset matsit lienevät ihan ok katsojille ylemmässäkin sarjassa.
Varsin hyvä järkiperustelu. Yläloppusarjan kärkipäähän jäisi samat jännityselementit kuin pitkässä runkosarjassa. Ottelutkin olisivat keskimäärin tasaisempia. Häntäpäässä olisi sitten panokset pienemmät. Miten suuri yleisö koki loppusarjan, jossa kaikille oli paikka pudotuspeleihin? Tuliko rahaa tuolloin enemmän? Miksi ylä- ja alaloppusarjasta luovuttiin? Onko runkosarja + ylimääräiset paikallispelit kuitenkin tuottavampi ja varmempi vaihtoehto?
