Yksi asia, jota olen miettinyt tämänkin sarjan spekulaatioiden yhteydessä, on puhe siitä kuinka juoksut "annettiin räpylästä". En viittaa keneenkään tällä palstalla, vaan pesispuheeseen laajemmin, myös pelinjohtajiin.
Räpylästä antaminen tarkoittaa kaiketi, että ulkopelaajan perussuoritus olisi riittänyt palon tekoon. Jos nyt mietitään vaikka ekan pelin ratkaisupinnaa, niin Roopen laadukas pussari tuli kolmen tunnin pelin jälkeen kovassa painetilanteessa, kun kotia kohti kiiruhti sarjan ehkä nopein etenijä. Ei kuulosta ihan rutiininomaiselta perussuoritteelta kenellekään.
Samoin tänään Jymyn väitettiin antaneen juoksuja eka jaksolla räpylästä. Tämä ei tee oikeutta Mansen lyöntien laadukkuudelle, johon Jymyn ulkokenttä ei ihan päässyt kiinni.
Ongelma käsitteessä on, että jos ulkopelaaja sijoittuu metrin väärin ja pallo viuhuu hänen ohitseen, kaikki toteavat lyönnin olleen hyvä. Jos pelaaja sijoittuu paremmin ja saa lyönnin räpylään melkein, muttei ihan, se onkin vuorostaan "räpylästä antamista" ja halpa juoksu.
Sirvahdukset ovat konkreettisia ja erottuvia, mutta eivät niin yksiulotteinen ilmiö kuin usein ajatellaan
