Lukeminen kannattaa aina!

[zala]

No katohan, sen verran muistin oikein, että uusimmasta päästä tätä sarjaa oli... 🙂
Entä onko kirjaraati lukenu tämmöistä, kuin Lilja Sigurdardottir: Jääkylmä aurinko?
Itte taannoin lukasin, ja kehuihin nähden ylimainostettu, petyin. Kirjailijan nimestäkin voi päätel, että Islantiin mennään... Loppuikin niin kesken, että jatko-ossaa lienee Aroran etsivätyölle tulossa... 🤔

Nyt on pöydäl uusin Vares. Vareksista tykänny myös. Niissä rikosvyyhtien taustal myös rento turkkulaine tunnelma, Kaskenkadun Apoteekis ja Olkun paaris... 🙂👉

En muista lukeneeni mainitsemaltasi islantilaiselta kirjailijalta mitään. Kuitenkin, Islanti aiheena on kiinnostanut minua jossakin määrin ja olen lukenut joltakin muulta islantilaiselta jotakin ja katsellut lähinnä Yle Areenasta islantilaisia tv-sarjoja. Osa mainitsemistani on jäänyt kesken, ainoa Islanti-aiheinen jonka muistan on Satu Rämön kaksi Islantiin sijoittuvaa dekkaria, jotka on muutenkin olleet aika paljon esillä.

Reijo Mäen Vares-kirjoja olen lukenut. Ne ovat tiettyyn mielialaan sopivia rentoja dekkareita. Vähän samaan genreen liittyen teen kaksi kirjailijasuositusta, molempien etunimi on Ari. Ari Paulow on kaksikosta enemmän Vares-tyyppinen, hänen dekkarinsa sijoittuvat Oulun maisemiin, baarielämällä on oma keskeinen osansa. Toinen Ari on Ari Wahlsten. Hänen Kit Karisma -dekkarinsa ovat ehdottomia suosikkejaan. Wahlsten on ollut Lapinlahden linnut -ryhmän jäsen ja kirjojensa päähenkilö Kit Karisma on Helsingissä toimiva yksityisetsivä, on musta mies jolla on Suomen ja USAn kaksoiskansalaisuus. Nämäkin ovat varsin leppoisaa luettavaa, Karisman sanailu konnien kanssa ajoittain varsin hauskaa.

 

[PesisJonne]

Koskiset on varmaankin mainittu tässä ketjussa. Olen itsekin Seppo Jokinen -fani, olet lukenut kaikki Koskinen-kirjat. Suhtaudun sarjaan samaan tapaan kuin sinä: kirjat ovat oikein mainioita mutta sarja vain keskinkertainen, en ole siitä katsonut läheskään kaikkia jaksoja eikä hirveästi kiinnosta katsoa loppuja. Samantasoisia dekkarisarjoja on läjäpäin muitakin.

Koskinen -kirjoissa on kaksi juttua: toisaalta tutkittava rikos joka aina ratkeaa kirjassa ja toisaalta päähenkilöiden muu elämä joka jatkuu teoksesta toiseen, josta syystä kirjat on melkeinpä pakko lukea julkaisujärjestyksessä taikka paljon oleellista jää ymmärtämättä. Itseasiassa minusta tämä muu elämä -juttu on jopa mielenkiintoisempaa seurattavaa jos nuo kaksi kirjasarjan juttua on laitettava paremmuusjärjestykseen.

Koskinen-kirjoista yksi on jäänyt pyörimään mieleeni jälkikäteen ja haluaisin lukea sen uudelleen. En vain muista kirjan nimeä, ainoa tuntomerkki jonka osaan kirjasta sanoa on se että siinä oli "Tähkiö poika" eräänä esiintyvänä hahmona. Osaisiko joku kertoa kirjan nimen?

Itse olen ainakin nauttinut ruudun Koskinen sarjasta. Jännittäviä käänteitä ja hyvin käsikirjoitettu sarja. Eero Aho ei vastaa kirjan Koskista mutta näyttelee kyllä tosi hyvin.

Kolmas kausi vielä näkemättä mutta hyytävä slogan ainakin on kaikella on hintansa. Itse ainakin toivon ettei kolmannen kauden lopetus olisi sama edeltävillä eli äärioikeisto hommaa, meni kahden kauden ajan tuo Hurmeen sekoilu. Mutta toivoisin olevan vaikka joku sarjamurhaaja viimeisissä jaksoissa, joka pistäisi Koskisen kunnolla kiipeliin ja tiukille kuten Maasalo teki sorjosessa.

Hautalehto kylmä syli oli halvalla tehty ja samaa juttua tapahtua jaksosta toiseen, ja pahis oli helppo arvata. Koskisessa en myöskään ymmärrä pahisten sboilaamista, olis kiva jos se pysyis jännityksenä loppuun asti.

 

[Räpylävirhe]

Luin äskettäin Petri Kankaan kirjan "Harhautus". Kirjoittaja on yksi henkilö lisää poliisikirjailijoihin. Kyseessä miehen ensimmäinen dekkari, vaikka ikää on kertynyt 63-vuotta. Kirja on mielestäni erittäin hyvä.

 

[Raumam Kettu]

Juu, siis nuo Koskisen tv-sarja ja kirjat eroaa toisistaan kuin yö ja päivä!
Samaa oikeestaan vaan nimi... 🙂
Kuten usein, niin nytkin, kirjat parempia.

Polliisikirjailijoista tuli mieleen tää Kuopion polliisi, nykynen kok kansanedustaja Marko Kilpi ja Undertaker-sarja. Onko tuttu?

Itte olen lukenut ekan osan, ja ei jotenki uponnu... 🤔 Versus Koskinen, Vares, Vitikka ym, häviää pesistermein molemmat jaksot nollilla! 🙂 Ehkä joskus kokeilen kakkososaa, kovin niitä ainakin kehuttu...

Ja kiitti Räpsävirhe vinkistä, Kankaan Harhautus meni listal! 👉
Sammoin kuin Zalan Kit Karisma. Uusia tuttavuuksia mulle!

 

[Räpylävirhe]

Kit Karismat ovat minusta hyviä. Paulowinkin kirjat tullut luettua, mutta eivät nouse omalla asteikolla kovin korkealle. TV-sarjaa Koskisesta en ole viitsinyt katsoa, kun Aho on näyttelijänä minusta tyyppi josta en pidä. Reijo Mäen tuotannon viimeiset kirjat ovat olleet jo pakkopullaa.

 

[PesisJonne]

Kit Karismat ovat minusta hyviä. Paulowinkin kirjat tullut luettua, mutta eivät nouse omalla asteikolla kovin korkealle. TV-sarjaa Koskisesta en ole viitsinyt katsoa, kun Aho on näyttelijänä minusta tyyppi josta en pidä. Reijo Mäen tuotannon viimeiset kirjat ovat olleet jo pakkopullaa.

Mutta eikai se haittaa jos itse pidän Koskinen tv-sarjasta. Itse tykkään siitä. Ja Eero Aho voi olla montaa mieltä, mutta Mielestäni Suomen yksi parhaista näyttelijöistä rokkana hyvä työ eikä Koskinen mitenkään surkea ole, kun hyppii hyvin eri tunnetiloihin.

 

[Räpylävirhe]

Mutta eikai se haittaa jos itse pidän Koskinen tv-sarjasta. Itse tykkään siitä. Ja Eero Aho voi olla montaa mieltä, mutta Mielestäni Suomen yksi parhaista näyttelijöistä rokkana hyvä työ eikä Koskinen mitenkään surkea ole, kun hyppii hyvin eri tunnetiloihin.

Ei taatusti haittaa kenenkään pitämiset tai pitämättä jättämiset. Kuten entinen työkaveri sanoi: Joku tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, mutta huonosti käy kummankin kanssa.

 

[Pesäveikko]

Juu, siis nuo Koskisen tv-sarja ja kirjat eroaa toisistaan kuin yö ja päivä!
Samaa oikeestaan vaan nimi... 🙂
Kuten usein, niin nytkin, kirjat parempia.

Polliisikirjailijoista tuli mieleen tää Kuopion polliisi, nykynen kok kansanedustaja Marko Kilpi ja Undertaker-sarja. Onko tuttu?

Itte olen lukenut ekan osan, ja ei jotenki uponnu... 🤔 Versus Koskinen, Vares, Vitikka ym, häviää pesistermein molemmat jaksot nollilla! 🙂 Ehkä joskus kokeilen kakkososaa, kovin niitä ainakin kehuttu...

Ja kiitti Räpsävirhe vinkistä, Kankaan Harhautus meni listal! 👉
Sammoin kuin Zalan Kit Karisma. Uusia tuttavuuksia mulle!

Kilpi osaa tietysti omasta kokemuksesta kuvata poliisityön, ja on kertonut monen kuvaamansa poliisikeikan olevan tositaustainen. Pääsi yhdellä ensimmäisistä kirjoistaan Finlandia-ehdokkaaksi asti. Siinä saarnasi parissa kohtaa sen sijaan, että olisi vain antanut ymmärtää. Jotenkin se sitten jäi siihen, eikä ole tullut tartutuksi Undertakereihin.

 

[Raumam Kettu]

Jeps, Kilpi on muuten kyl loistava persoona. Tykkäsin katella Jimiltä Poliiseja, kun oli Kuopion jakso... 🙂

Ei muut ku lukemisiin ja pyhäpäivää! 👍

 

[kännikoppari]

Mrasilaisen nettisivuilla on listattuna pesäpalloon liittyviä kirjoja:
www.mrasilainen.com/scripts/kirjat4.php?osa=1
www.mrasilainen.com/scripts/kirjat4.php?osa=2
www.mrasilainen.com/scripts/kirjat4.php?osa=3
www.mrasilainen.com/scripts/kirjat4.php?osa=4
www.mrasilainen.com/scripts/kirjat4.php?osa=8
www.mrasilainen.com/scripts/kirjat4.php?osa=9

 

[zala]

Yksi lukusuosikkini on Tex Willer -sarjakuvat. Olen pienimuotoisesti Tex Willer -kerääjä, täysiä Tex Willer vuosikertoja minulla on 18 ja lisäksi erilaisia albumeja ja Nuori Tex Willer -sarjaa. Näitä on kiva lukea aina välillä uudelleen.

Muistelma noin 20 vuotta sitten. Naapurissani asui mies joka ei ollut lukijatyyppiä mutta silti hän oli lukenut kaikki Kalle Päätalon kirjoittamat kirjat ja varasi aina kirjastosta uusimman, tuolloin Päätalo vielä kirjoitti. Lupasin silloin itselleni että en ikinä lue yhtään Päätaloa koska on olemassa pieni pelko siitä että niihin jää koukkuun ja en halua antaa asialle niin paljoa aikaa kuin kaikkien teoksiensa lukeminen vaatii. Myöhemmin kuitenkin huomasin että kirjan Ihmisiä telineillä voi lukea yksittäisenä teoksena ja se ei kuulu mihinkään sarjaan. Aloin lukemaan sitä mutta kesken jäi - syynä jotakuinkin se että tapahtumat etenivät liian hitaasti ja kuvailu oli liian yksityiskohtaista. Olen kuitenkin ajatellut että vielä luen tuon kirjan.

Reilu vuosi sitten tartuin järkäleeseen: Ken Follettin Taivaan pilarit. Kyseessä on noin tuhatsivuinen kirja joka kertoo kuvitteellisen Kingsbridge nimisen kaupungin oloista 1100-luvun Englannissa. Rakensivat siellä korkeita kirkkoja. On fiktiivistä historiakirjallisuutta ja kuinka ollakaan, sain kirjan luettua. Kirja oli helppoa luettavaa jossa koko ajan mielenkiinto pysyi yllä, juonikuvioita oli ja ne oli kiinnostavia. Pian huomasin että Follett on kirjoittanut myöskin todella pitkän kirjan nimeltään Maailma vailla loppua. Se kertoo samaisesta Kingsbridgestä 200 vuotta myöhemmin ja luin myös sen. Viikonloppuna aloitin Follettin kirjan nimeltä Tulipatsas - taas on ajassa menty 200 vuotta eteenpäin ja tapahtumapaikka on Kingsbridge. Heti alkusivuilta vaikuttaa mielenkiintoiselta. Toisaalta voisin suositella Follettin kirjoja ilman muuta mutta koska ne ovat niin kovin pitkiä, vaativat paljon aikaa.

Follettilla on neljäskin Kingsbridge kirja jonka nimi on Tuli ilta ja tuli aamu. Sen Follett kirjoitti viimeiseksi mutta ajankohta on parisataa vuotta ennen Taivaan pilarien tapahtumia. Ja ei siinä vielä kaikki: Follett on kirjoittanut myös Vuosisata -nimisen trilogian joka koostuu kolmesta noin 800-sivuisesta kirjasta. Ehkä vielä joskus luen nekin.

 

[Räpylävirhe]

Tex Willer on myös mnun suosikkini sarjakuvista. Viikonloppuna tuli luettua vuosikerta 1980. Minulla on vuosikerrat 1971-1979 Tex Willer kronikkoina. Vuodet 1980-2014 löytyy normaaleina lehtinä. Sen jälkeen en ole enää niitä hankkinut, vaan lainannut Texit kirjastosta.
Päätalon kirjat on tullut kaikki luettua, jokainen keskimäärin kolme kertaa.

 

[Raumam Kettu]

Tex Willerit menny multa jotenki ohi...
Mutta Tintin seikkailuja luin ja Lucky Lukea! 🙂
Niin ja sarjisten kingihän oli, on, Aku Ankka! 😄
Oi että, kun pikkujunnuna koulun jälkeen oli Aku postilootas. 5 mk:lla irtokarkkei lähikipsalt ja lukemaa... 👍😊

 

[Räpylävirhe]

Tex Willerit menny multa jotenki ohi...
Mutta Tintin seikkailuja luin ja Lucky Lukea! 🙂
Niin ja sarjisten kingihän oli, on, Aku Ankka! 😄
Oi että, kun pikkujunnuna koulun jälkeen oli Aku postilootas. 5 mk:lla irtokarkkei lähikipsalt ja lukemaa... 👍😊

Kaikki edellä mainitut tuttuja ja luettuja. Vielä kun joukkoon lisätään Asterix ja Mustanaamio, niin alkaa olla koolla kaikki minulle tykätyimmät sarjakuvat-

 

[zala]

Sain luettua Follettin Tulipatsas-kirjan. Oli pitkä mutta koko ajan mielenkiinto säilyi ja oli todella hyvä kirja. Tässä oli pääosin kyseessä katolilaisten ja protestanttien välisestä taistelusta Englannissa ja muuallakin Euroopassa. Juonikuviot olivat huikeita.

Lukiessa tuli mieleen että olisiko hyväksi lukea erilaisia fiktiivisiä historiakertomuksia enemmänkin? Jo vuosien ajan olen miettinyt että pitäisikö kokeilla Jean M Untinen-Auelin Luolakarhun klaania mutta toistaiseksi olen vielä skipannut sen. Nyt kun luin Englanti-aiheista, ajattelin välipalaksi kirjaa nimeltään Kuninkaalliset veljekset. Joo kyllä, se kertoo prinssiveljeksistä William sekä Harry. On myönnettävä että vaikka Englannin hovi on ollut lööpeissä väliin paljonkin niin seuraamiseni on jäänyt pinnalliseksi. Harry on jäänyt mieleeni jonkinlaisena pahiksena tms. Aloitin kirjaa ja alkusivuilla tuntuu olevat juttua joka on Harry-mielistä ja saa lukijan ymmärtämään ainakin osin Harryn tekoja. Isoimmaksi osaksi tämäntyyppiset kirjat eivät ole minun juttuni mutta menköön tämä yski vaikka yleissivistyksen nimissä.

 

[Raumam Kettu]

Mun kirjastos myös tuon kaltainen kirjallisuus on hieman vieraampaa...
Kuningatar Elizabethin uusimman elämänkerran luin viime vuonna. Se oli kirjotettu siis vain muutama vuosi ennen hänen kuolemaansa. Ihan mielenkiintoinen. Toinen kuningashuone-aiheinen on Elizabeth ja Phillip, jonka myös lukaisin noin vuos sitte.

Historia mua on kyl kiinnostanu, etenki Suomen historia. Esim. Vapaussodasta, talvi- ja jatkosodasta olen lukenu paljonkin, sekä fiktiivisiä kuin ihan tositarinoihin perustuvia.

Antti Tuurin kirjoista olen myös tykänny. Onko Raati niitä lukenu?

Luolakarhun klaani tuli tutuksi taannoin vanhas työpaikas, kun olin röissä ikäihmisten päivätoiminnas. Siel kirjapiiris luettiin...

 

[0-tilanne]

Antti Tuuria olen kyllä lukenut. Alussa se vähän töksähtelevä kerronta jotenkin tuntuu oudolta mutta äkkiä siihen tottuu.

 

[zala]

Siirryin takaisin dekkarien maailmaan. Randomilla katselin erilaisia arvosteluja ympäri nettiä ja eteen osui Keigo Higashino: Uskollinen naapuri. Kirja on aika lyhyt, vajaa 200 sivua ja siitä todetaan seuraavaa: "Murhamysteeri, jossa syyllinen selviää ensimmäisessä luvussa. Loppuratkaisu, jota kukaan ei ole arvannut."

Jälkimmäinen lause lupaa aika paljon joten siirryin sen kimppuun. Nyt kun olen lukenut noin 120 sivua voin todeta että sitaatin alkulause toki toteutui. Tämän jälkeen asioita on tarkasteltu todella perinpohjaisesti ja kärsivällisyyteni on ollut koetuksella. Olen jopa ajatellut että kirjalle oli saatava mittaa ja siksi sivuille on vain laitettu täytettä mutta ehkäpä kaikki jaarittelu tulee vielä perustelluksi ja lopuksi lukija palkitaan. Saapa nähdä, toistaiseksi kirja ei kuulu niihin joita voisin suositella.

Mieleeni tuli että pitäisikö tämän kirjaketjun lisäksi perustaa vastaava elokuville, tv-sarjoille ja vastaaville? Kivahan se olisi saada suosituksia ja katselukokemuksia niistäkin ja omiakin voisin kirjoitella.

 

[Raumam Kettu]

Juu, ittekin miettiny tota tv-sarja & elokuvaketjua, eli eiköhän rytkästä moinen tulil ku ehditään... 👉

Uusin Vares, tai uusimpia, mulle uusin, Köyhä ritari, oli hyvä! Tyypillistä pienel huumoril höystettyä kerrontaa, taas Vareksel tyypillisesti kaksi tarinaa vyyhtiytyy yhteen...

Nyt järkytyin, tää on mun viiminen kesälomaviikko!! Loppuu se pitkäkin loma... 😬🫨

 

[Raumam Kettu]

Ps. Vareksen tarinoissa hupaisia nämä henkilöitten lempinimet:
Sumplija, Konsulentti, Kyypakkaus, Hymypoika... 😄

Piti oikeen tarkistaa, kyl tämä Köyhä Ritari on sarjan viimeisin, 34. osa.
Mielestäni olen lukenut kaikki.

Elokuvina nämä ei kyl ollu hääppösiä, Antti Reinin näyttelemä Vares on mun mielestä paras. Nyt oli Nakkilan kesäteatteris tän vuoden näytöksenä Vares ja nuoruustango. Se oli taasen erittäin hyvin tehty!! 👍

Mutta kuten sanottu, palataan näihin tv- ja elokuvajuttuihin tarkemmin omas ketjus, sit syssymmäl... 🙂