KPL 2021

[Vince]

Jostain syystä aplodit kuitenkin Kouvolassa raikuvat kovasti joka kerta kun se Hakin kivitalopomppo nousee ilmaan
Luulisi yleisömääränkin olevan jotain muuta kuin TOP 3:n sisällä jos se niin tylsää katsottavaa on.

Näinhän se on ollut. Ja kuten tuhannesti todettu, ei ole helppo lyönti tai muuten sitä löisi kaikki.

Viimekaudesta en tiedä lukuja mutta edellisinä kausina TOP1 (jos karsitaan ilmaiset leiripelit pois).

 

[Pystärilaaka]

Jostain syystä aplodit kuitenkin Kouvolassa raikuvat kovasti joka kerta kun se Hakin kivitalopomppo nousee ilmaan
Luulisi yleisömääränkin olevan jotain muuta kuin TOP 3:n sisällä jos se niin tylsää katsottavaa on.

Tuo on aika kapea katsantokanta asiaan. Tietenkin Kouvolan yleisö tykkää, suomalaiset urheilukatsojat ovat gloryhuntereita. Asiassa on aika monia puolia. Mietipä asiaa vaikka olosuhteiden tasalaatuisuuden ja lajin kehityksen kannalta. Tai vaikka KPL:n menestymismahdollisuuksien kannalta syksyn peleissä.

 

[Hakki]

Ihan turhanpäiväistä tämä pomppu keskustelu.Viime kesänäkin lyötiin ihan samassa määrin muitakin lyöntejä.Juttelin viime kesänä Risto Ojanperän kanssa muun muassa pompusta ja hän korosti sen olevan taitolyönti.Samoin tuo uusi pinta kentällä on ihan hölmö keskustelu.Koplan tasoinen joukkue pärjää kyllä vaikka suolla pelattaisiin.Toki kiva kun pesäpallo kiinnostaa jutun aiheena.Ja uusien pelaajien myötä Koplan peli muuttuu myös lisää muihin kuin pomppulyönteihin.

 

[Hakki]

Tuo on aika kapea katsantokanta asiaan. Tietenkin Kouvolan yleisö tykkää, suomalaiset urheilukatsojat ovat gloryhuntereita. Asiassa on aika monia puolia. Mietipä asiaa vaikka olosuhteiden tasalaatuisuuden ja lajin kehityksen kannalta. Tai vaikka KPL:n menestymismahdollisuuksien kannalta syksyn peleissä.

Miten pomppu vaikuttaa lajin kehitykseen? Ainahan kentissä eroa on.Jokainen käyttäköön oman kenttänsä ominaisuuksia hyväkseen.Ei kenttiä koskaan täsmälleen samanlaisiksi saada.Onhan lätkässäkin erikokoisia kaukaloita.

 

[Pystärilaaka]

Miten pomppu vaikuttaa lajin kehitykseen? Ainahan kentissä eroa on.Jokainen käyttäköön oman kenttänsä ominaisuuksia hyväkseen.Ei kenttiä koskaan täsmälleen samanlaisiksi saada.Onhan lätkässäkin erikokoisia kaukaloita.

Onhan se selvä, että jos aletaan hyväksyä ylikimmoisia kenttiä ja niitä alkaa tulemaan ympäri Suomea, joukkueet alkavat harjoitella ja pelata sen mukaan. Pian pelistä tulee joka puolella pelkkää pompottelua, kun jokainen pystyy lyömään pompon, jolla saa vaihdon aikaan eikä pompon tarvitse olla edes erityisen onnistunut. Myös välineille on asetettu raja-arvoja, niin miksi ei kentillekin? Sitähän voisi Kouvolassa pelata vaikka ihan "tyhjillä" palloilla, niin tilanne tasoittuisi tuon kimmoisuuden suhteen. Tai toisaalta voisihan sitä sallia ihan eri kokoiset kentät. Tulisi jännää, kun jossain lentokentällä olisi 5 metriä leveämpi pelikenttä.

 

[Artsi]

Tuo on aika kapea katsantokanta asiaan. Tietenkin Kouvolan yleisö tykkää, suomalaiset urheilukatsojat ovat gloryhuntereita. Asiassa on aika monia puolia. Mietipä asiaa vaikka olosuhteiden tasalaatuisuuden ja lajin kehityksen kannalta. Tai vaikka KPL:n menestymismahdollisuuksien kannalta syksyn peleissä.

KPL pääsi viime syksynä muistaakseni hopealle voittaen mm. Joensuun kotonaan välierissä, eikä se yhden finaalimatsin voittamatta jääminen jäänyt pompusta tai kentästä kiinni?

Jos olosuhteita halutaan tasalaatuiseksi niin poistetaan esim. Vimpelistä joki, tai oikeastaan kaikista kentistä pitää tehdä kaukaloita kuten jenkkien baseballstadionit.

Jalkapallokentillä pelaaminen pitää kieltää kuten Jymyn helsinkivierailut ja viime kauden peli Rovaniemellä.

Pesäpallo on peli missä eri kentillä on erilaisia ominaisuuksia eikä sitä mielestäni tarvitse muuttaa, ne olosuhteet ovat molemmille joukkueille samat.

 

[Pystärilaaka]

KPL pääsi viime syksynä muistaakseni hopealle voittaen mm. Joensuun kotonaan välierissä, eikä se yhden finaalimatsin voittamatta jääminen jäänyt pompusta tai kentästä kiinni?

Jos olosuhteita halutaan tasalaatuiseksi niin poistetaan esim. Vimpelistä joki, tai oikeastaan kaikista kentistä pitää tehdä kaukaloita kuten jenkkien baseballstadionit.

Jalkapallokentillä pelaaminen pitää kieltää kuten Jymyn helsinkivierailut ja viime kauden peli Rovaniemellä.

Pesäpallo on peli missä eri kentillä on erilaisia ominaisuuksia eikä sitä mielestäni tarvitse muuttaa, ne olosuhteet ovat molemmille joukkueille samat.

Minä puhuin nyt kentän ja pelialustan ominaisuuksista. Sen pitäisi olla tiettyjen raja-arvojen sisällä. Kentän ympäristö onkin sitten ihan eri asia.

Samaa mieltä jalkapallokentistä. Huonoa mainosta pesäpallolle. Tässähän näkyy korostuneesti sama ilmiö kuin muutenkin pesäpallokenttien eroissa. Jalkapallokentän kimmoisuus ja pallon kulkeminen alustalla on täysin erilaista kuin pesäpallokentillä eikä sovellu lajiin.

Voidaan toki sanoa, että olosuhteet ovat molemmille joukkueille samat. On silti naiivia väittää, että olosuhdetekijät eivät aiheuttaisi epäsuhtaa joukkueiden menestymismahdollisuuksiin. Otetaan esimerkki. Jos oma kotikenttä ja pääosin muut kentät eivät mahdollistaisi pompon lyömistä, tuskin joukkueen on järkevää harjoitella pomppoa. Kimmoisalla kotikentällä pelaavan joukkueen päinvastoin ehdottomasti kannattaa sitä harjoitella. Tällöin kimmoisan kotikentän omaava joukkue saa perusteettoman edun kotikentästään.

 

[Tilastoniilo]

Tuo on aika kapea katsantokanta asiaan. Tietenkin Kouvolan yleisö tykkää, suomalaiset urheilukatsojat ovat gloryhuntereita. Asiassa on aika monia puolia. Mietipä asiaa vaikka olosuhteiden tasalaatuisuuden ja lajin kehityksen kannalta. Tai vaikka KPL:n menestymismahdollisuuksien kannalta syksyn peleissä.

Yleisön mielipide on se tärkein tekijä. Sen kun pitää mielessä ja yrittää sen mukaan toimia, niin hyvin menee. Melkein kaikissa katsojissa asuu vähintääkin pieni gloryhunter. Todellisilla pesiskulttuuripaikkakunnilla pelkkiä puhtaita gloryhuntereita on vähemmän kuin vast`ikään parrasvaloihin nousseilla. KPL täyttää tänä vuonna 90 vuotta, joten perinteitä ja osaamista riittää.

Kysymys kenttien pomppuolosuhteista ja niiden säätämisestä on naurettava. Kentät pyritään rakentamaan ohjeiden mukaan niin hyvin kuin mahdollista ja niitä rakentavat ammattilaiset. Yksikään seura ei pyri kenttiä uusittaessa mihinkään muuhun päämäärään kuin siihen, että kenttä on kaikin puolin hyvä. Pitäisikö Kouvolassa muka yrittää pehmittää kenttää aiempaan nähden? Miten se olisi mahdollista muutoin kuin kylvämällä tietoisesti normaalia enemmän hiekkaa kentän pintaa. Lopputulos olisi arvoitus ja kenttä voisi olla sen seurauksena susi. Liikaa kylvettyä hiekkaa lienee miltei mahdotonta saada muovimatosta pois sitä vaurioittamatta.

Kouvolan uuden kentän kimmoisuutta ei tässä vaiheessa tiedä kukaan. Toivottavasti lopputulos on hyvä ja mahdollistaa korkeatasoiset pelit. Itse toivon, että kenttä on vähintään keskiverto kimmoisuudeltaan. Liian kova - mitä muuta se sitten voisikaan tarkoittaa kuin pompun "helppoa" lyömistä - siitä ei voi tulla, mutta liian pehmeä ehkä ja sitä kait ei toivo kukaan.

 

[Artsi]

Minä puhuin nyt kentän ja pelialustan ominaisuuksista. Sen pitäisi olla tiettyjen raja-arvojen sisällä. Kentän ympäristö onkin sitten ihan eri asia.

Samaa mieltä jalkapallokentistä. Huonoa mainosta pesäpallolle. Tässähän näkyy korostuneesti sama ilmiö kuin muutenkin pesäpallokenttien eroissa. Jalkapallokentän kimmoisuus ja pallon kulkeminen alustalla on täysin erilaista kuin pesäpallokentillä eikä sovellu lajiin.

Voidaan toki sanoa, että olosuhteet ovat molemmille joukkueille samat. On silti naiivia väittää, että olosuhdetekijät eivät aiheuttaisi epäsuhtaa joukkueiden menestymismahdollisuuksiin. Otetaan esimerkki. Jos oma kotikenttä ja pääosin muut kentät eivät mahdollistaisi pompon lyömistä, tuskin joukkueen on järkevää harjoitella pomppoa. Kimmoisalla kotikentällä pelaavan joukkueen päinvastoin ehdottomasti kannattaa sitä harjoitella. Tällöin kimmoisan kotikentän omaava joukkue saa perusteettoman edun kotikentästään.

Minusta se ympäristö kuuluu samaan keskusteluun kuin nakutettu, sillä Kouvolassa kakkosrajan läpilyönneillä ei tule kunnareita, siinä missä Vimpelissä tulee kiitos Savonjoen olemassaolon.

Täten niitä kyseisiä lyöntejä kannattaa kotijoukkueen harjoitella joka saa niistä "perusteetonta etua", eikös?

 

[Vince]

Yleisön mielipide on se tärkein tekijä. Sen kun pitää mielessä ja yrittää sen mukaan toimia, niin hyvin menee. Melkein kaikissa katsojissa asuu vähintääkin pieni gloryhunter. Todellisilla pesiskulttuuripaikkakunnilla pelkkiä puhtaita gloryhuntereita on vähemmän kuin vast`ikään parrasvaloihin nousseilla. KPL täyttää tänä vuonna 90 vuotta, joten perinteitä ja osaamista riittää.

Kysymys kenttien pomppuolosuhteista ja niiden säätämisestä on naurettava. Kentät pyritään rakentamaan ohjeiden mukaan niin hyvin kuin mahdollista ja niitä rakentavat ammattilaiset. Yksikään seura ei pyri kenttiä uusittaessa mihinkään muuhun päämäärään kuin siihen, että kenttä on kaikin puolin hyvä. Pitäisikö Kouvolassa muka yrittää pehmittää kenttää aiempaan nähden? Miten se olisi mahdollista muutoin kuin kylvämällä tietoisesti normaalia enemmän hiekkaa kentän pintaa. Lopputulos olisi arvoitus ja kenttä voisi olla sen seurauksena susi. Liikaa kylvettyä hiekkaa lienee miltei mahdotonta saada muovimatosta pois sitä vaurioittamatta.

Kouvolan uuden kentän kimmoisuutta ei tässä vaiheessa tiedä kukaan. Toivottavasti lopputulos on hyvä ja mahdollistaa korkeatasoiset pelit. Itse toivon, että kenttä on vähintään keskiverto kimmoisuudeltaan. Liian kova - mitä muuta se sitten voisikaan tarkoittaa kuin pompun "helppoa" lyömistä - siitä ei voi tulla, mutta liian pehmeä ehkä ja sitä kait ei toivo kukaan.

Itseasiassa taitaa olla toisinpäin, enemmin hiekkaa - kovempi kenttä. Edellinen nurmi toimi 22 vuotta vaikka elinikäennuste on 10v. Isoin syy tähän oli suuret talkoot missä riittävän hienoa hiekkaa harjattiin ihan sinne nukan juureen asti riittävä määrä. Kenttä kesti täten niin piikkarien rasituksen kuin päivittäisen lanaamisen. Siihen tulee nytkin pyrkiä eikä tehdä suosiolla sen yhden ja ainoan mattotoimittajan perusmallin mukaan jolloin päästään tilanteeseen missä matto on uusimiskunnossa jopa alle 10v. Niinhän on käynyt jo joillain kentillä. Jos tähän seura voi vaikuttaa niin se ehdottomasti kannattaa tehdä, säästetäänhän siinä jo yhteiskunnankin varoja jos sama tuote toimiikin pidempään.

 

[Tilastoniilo]

Kentän ympäristö onkin sitten ihan eri asia.

Saarikentän olosuhteet eivät täytä nykyajan vaatimuksia eivätkä ole tasapuoliset. Nousevat maavallit sivurajojen välittömässä läheisyydessä ovat vaaralliset ja pallo pomppii niiden takia hyvin arvaamattomasti. Veto hallitsee pallon vangitsemisen valleissa kokemuksensa takia muita paremmin. Myös jokipalloista Veto hyötyy. Muistuu mieleen ottelu, jossa Kopla löi jokipalloja enemmän kuin Veto, muttei saanut niistä yhtään kunnaria Vedon saadessa niistä muistaakseni kaksi. Joessa olevat kivet ovat myös terveysriski. Nykyisin ei saisi rakentaa tai ainakaan ottaa ylimmässä sarjassa käyttöön Saarikentän tapaista kenttää.

 

[Tilastoniilo]

Itseasiassa taitaa olla toisinpäin, enemmin hiekkaa - kovempi kenttä. Edellinen nurmi toimi 22 vuotta vaikka elinikäennuste on 10v. Isoin syy tähän oli suuret talkoot missä riittävän hienoa hiekkaa harjattiin ihan sinne nukan juureen asti riittävä määrä. Kenttä kesti täten niin piikkarien rasituksen kuin päivittäisen lanaamisen. Siihen tulee nytkin pyrkiä eikä tehdä suosiolla sen yhden ja ainoan mattotoimittajan perusmallin mukaan jolloin päästään tilanteeseen missä matto on uusimiskunnossa jopa alle 10v. Niinhän on käynyt jo joillain kentillä. Jos tähän seura voi vaikuttaa niin se ehdottomasti kannattaa tehdä, säästetäänhän siinä jo yhteiskunnankin varoja jos sama tuote toimiikin pidempään.

Joku rajahan on myös hiekan määrällä. En väitä mitään ja tunnustan täysin tietämättömyyteni siitä, miten saadaan hyvä lopputulos. Hiekkaa voi aina lisätä, mutta saadaanko sitä pois? Onko missään lisätty uuden kentän hiekkaa esim. kauden jälkeen syksyllä, jos kenttä on jäänyt liian pehmeäksi? Hiekan raekoolla lienee merkitystä ja kenttä vaatinee useampaa kokoa. Maalaisjärki sanoo, että jos hienoa hiekkaa, kuten uimarannoilla on, laitetaan liikaa, niin lopputulos on huono. Ymmärsinkö oikein, että Kouvolassa laitetaan omin päin enemmän hiekkaa kuin mattotoimittaja suosittaa?. Pitäisi olla näyttöä siitä, että sellainen kannattaa. Muutoin se on arvaamaton riski. Miksi ei hiekkaa harjattu syksyllä kuten viime kerralla?

 

[Vince]

Joku rajahan on myös hiekan määrällä. En väitä mitään ja tunnustan täysin tietämättömyyteni siitä, miten saadaan hyvä lopputulos. Hiekkaa voi aina lisätä, mutta saadaanko sitä pois? Onko missään lisätty uuden kentän hiekkaa esim. kauden jälkeen syksyllä, jos kenttä on jäänyt liian pehmeäksi? Hiekan raekoolla lienee merkitystä ja kenttä vaatinee useampaa kokoa. Maalaisjärki sanoo, että jos hienoa hiekkaa, kuten uimarannoilla on, laitetaan liikaa, niin lopputulos on huono. Ymmärsinkö oikein, että Kouvolassa laitetaan omin päin enemmän hiekkaa kuin mattotoimittaja suosittaa?. Pitäisi olla näyttöä siitä, että sellainen kannattaa. Muutoin se on arvaamaton riski. Miksi ei hiekkaa harjattu syksyllä kuten viime kerralla?

Mattoasentajan kanssa ja ohjauksessa tapahtuu kaikki. Tarkemmat detailit tilanteesta on mulle epäselvät

 

[MieVaan]

Mattoasentajan kanssa ja ohjauksessa tapahtuu kaikki. Tarkemmat detailit tilanteesta on mulle epäselvät

Kenttäasiat ovat kinkkisiä. Pitää täyttää tietyt normit, pitää olla turvallisia ja yhteiskunnan kannalta pitkäikäisiä ja pinnan toimittajan kannalta lyhytikäisiä. Tosin viimeinen vaade ei liene seurojen ja yhteiskunnan intresseissä.

Jalkapallossa Arto Tolsa Areenan tekonurmi uusittiin 2015 ja se oli silloin Veikkausliigan mukaan Suomen modernein. Nyt kun FC KTP palasi viime syksynä pääsarjaan paikallislehdessä ja Veikkausliigan sivuilla oli juttua, että on epävarmaa onko kentän kunto riittävä Veikkausliigaan.

Liiga on ollut pelialustasta vähän huolissaan. On ihan siinä kintaalla, läpäiseekö se enää tarkastuksia, FC KTP:n puheenjohtajan tehtäviä hoitava Jukka Mustonen sanoi Kymen Sanomille. ​

Siis viisi (5) vuotta käyttöä ja kaput. Tokihan kenttä on ollut (lähes koko ajan) ympärivuotisessa käytössä, mutta silti kuullostaa musta kotkalaisena veronmaksana tosi lyhyeltä ajalta ja hyvältä businekselta kentän rakentajille.

Pesäpallokentille on olemassa kimmoisuusvaatimukset/toleranssit ja kai ne perustuvat johonkin oikeaan tarpeeseen/tietämykseen eikä hihavakioon joten toivottavasti Kouvolan uusi pinta menee niihin toleransseihin ja silloin kaikki on ok. Jos ei mene niin vähän epäilen, että niin rohkeaa tahoa ei löydy joka ei antaisi kentälle pysyvää superin statusta. Mutta lähtökohtaisesti kait tavoitellaan toleransseissa olevaa kenttää? Ja samalla tavalla lähtökohtaisesti ei ylikimmoisia kenttiä pitäisi rakennella, eikö vain?

Ja toivottavasti samalla kentästä on saatu mahdollisimman pitkäikäinen jotta yhteiskunnan varat on käytetty järkevästi.

 

[Tilastoniilo]

Pesäpallokentille on olemassa kimmoisuusvaatimukset/toleranssit ja kai ne perustuvat johonkin oikeaan tarpeeseen/tietämykseen eikä hihavakioon joten toivottavasti Kouvolan uusi pinta menee niihin toleransseihin ja silloin kaikki on ok. Jos ei mene niin vähän epäilen, että niin rohkeaa tahoa ei löydy joka ei antaisi kentälle pysyvää superin statusta. Mutta lähtökohtaisesti kait tavoitellaan toleransseissa olevaa kenttää? Ja samalla tavalla lähtökohtaisesti ei ylikimmoisia kenttiä pitäisi rakennella, eikö vain?

Mitähän nuo toleranssit mahtavat olla? Saisipa dataa jokaisen superpesiskentän arvoista ihan vain mielenkiinnon vuoksi. On todellakin korkealla kynnys, ettei jollekin uudelle tai uusitulle kentälle annettaisi hyväksyntää pelaamiseen. Sellainen tietäisi kyllä helposti pelien loppumista lopullisesti. Ei ainakaan Kouvolalla olisi varaa tehdä kenttää uudestaan. Tuollaisessa tilanteessa loppuisi helposti myös ko. seuran pelit ylimmällä tasolla. Niin päätöntä seuraa ei lienekään, joka lähtisi tavoittelemaan ylikimmoisaa kenttää riskillä, ettei hyväksyntää tulisi.

Onko kukaan kuullut tai havainnut, että joku taho tarkastaisi uuden kentän toleranssit ja antaisi sen perusteella lausunnon hyväksymisestä ja sitten joku päättäisi virallisesti hyväksymisestä? Miten tuollainen tarkastus tapahtuu? Kouvolan kentän omistaa Kouvolan kaupunki ja se varmaan edellyttää mahdollisimman pitkää ikää kentälle ja KPL varmasti tavoittelee niin hyvää ja pelattavaa pintaa kentälle kuin mahdollista. Sekin tulee mieleen, että voiko ylipäätään millään konstilla saada kentästä niin kimmoista, ettei se täytä vaatimuksia ja olisi esim. jollain tapaa vaarallinen. Kuusaan kentästä tuli sen valmistuttua kyllä mieleen, ettei sillä olisi voitu pelata superpesistä sen pehmeyden vuoksi.

 

[Pystärilaaka]

Saarikentän olosuhteet eivät täytä nykyajan vaatimuksia eivätkä ole tasapuoliset. Nousevat maavallit sivurajojen välittömässä läheisyydessä ovat vaaralliset ja pallo pomppii niiden takia hyvin arvaamattomasti. Veto hallitsee pallon vangitsemisen valleissa kokemuksensa takia muita paremmin. Myös jokipalloista Veto hyötyy. Muistuu mieleen ottelu, jossa Kopla löi jokipalloja enemmän kuin Veto, muttei saanut niistä yhtään kunnaria Vedon saadessa niistä muistaakseni kaksi. Joessa olevat kivet ovat myös terveysriski. Nykyisin ei saisi rakentaa tai ainakaan ottaa ylimmässä sarjassa käyttöön Saarikentän tapaista kenttää.

Minulle Saarikentän kieltäminen sopii vallan mainiosti.

 

[Hakki]

Onhan se selvä, että jos aletaan hyväksyä ylikimmoisia kenttiä ja niitä alkaa tulemaan ympäri Suomea, joukkueet alkavat harjoitella ja pelata sen mukaan. Pian pelistä tulee joka puolella pelkkää pompottelua, kun jokainen pystyy lyömään pompon, jolla saa vaihdon aikaan eikä pompon tarvitse olla edes erityisen onnistunut. Myös välineille on asetettu raja-arvoja, niin miksi ei kentillekin? Sitähän voisi Kouvolassa pelata vaikka ihan "tyhjillä" palloilla, niin tilanne tasoittuisi tuon kimmoisuuden suhteen. Tai toisaalta voisihan sitä sallia ihan eri kokoiset kentät. Tulisi jännää, kun jossain lentokentällä olisi 5 metriä leveämpi pelikenttä.

Höpö höpö! Ei ole Kouvolan kenttä ylikimmoisa,eikä mikään muukaan kenttä.Mene lyömään sitä "helppoa" pomppua jonkun huippulukkarin syötöstä.Sehän on ihan eri asia jos kentän koko olisi erilainen eri kentillä.Eihän noin voi rinnastaa.Tästä pompun käytöstä Koplan osalta on Eero Pitkänen tehnyt tutkimuksen eikä Kopla ollut ykkönen sen käytössä.Jokainen saa tietysti puhua mitä haluaa.Onnea vaan pompun lyöntiin!

 

[Hakki]

Samalla logiikalla voisi kieltää kentät joissa pallo ei juurikaan nouse kentästä.Onhan se hauskaa että keskellä sydäntalvea tästäkin saada jutunaihetta.Heittääkää nyt joku taas kommenttia Koplan vanhuksista! Ai niin niitähän ei ole enää😂 Ei edes Kode.Sillä 45-vuotias ei ole vanhus.

 

[MieVaan]

Mitähän nuo toleranssit mahtavat olla? Saisipa dataa jokaisen superpesiskentän arvoista ihan vain mielenkiinnon vuoksi. On todellakin korkealla kynnys, ettei jollekin uudelle tai uusitulle kentälle annettaisi hyväksyntää pelaamiseen. Sellainen tietäisi kyllä helposti pelien loppumista lopullisesti. Ei ainakaan Kouvolalla olisi varaa tehdä kenttää uudestaan. Tuollaisessa tilanteessa loppuisi helposti myös ko. seuran pelit ylimmällä tasolla. Niin päätöntä seuraa ei lienekään, joka lähtisi tavoittelemaan ylikimmoisaa kenttää riskillä, ettei hyväksyntää tulisi.

Onko kukaan kuullut tai havainnut, että joku taho tarkastaisi uuden kentän toleranssit ja antaisi sen perusteella lausunnon hyväksymisestä ja sitten joku päättäisi virallisesti hyväksymisestä? Miten tuollainen tarkastus tapahtuu? Kouvolan kentän omistaa Kouvolan kaupunki ja se varmaan edellyttää mahdollisimman pitkää ikää kentälle ja KPL varmasti tavoittelee niin hyvää ja pelattavaa pintaa kentälle kuin mahdollista. Sekin tulee mieleen, että voiko ylipäätään millään konstilla saada kentästä niin kimmoista, ettei se täytä vaatimuksia ja olisi esim. jollain tapaa vaarallinen. Kuusaan kentästä tuli sen valmistuttua kyllä mieleen, ettei sillä olisi voitu pelata superpesistä sen pehmeyden vuoksi.

En ole nähnyt listaa, enkä usko että yhtään kenttää olisis hylätty, mutta speksit mittaustapoineen ja -kiertoineen ovat olemassa.

Tuolla liiton sivuilla olevan dokun sivulla 55 kappaleesta 5.2.1 alkaa kappale hyväksyntäprosessista pesäpallokentille ja sitä enne kuvataan mm miten juttuja mitataan. Toisessa linkissä on sitten jonkun kenttävalmistajan (kait) sivuilla oleva tiivistelmä jossa on kuitenkin liiton leimat mutta se koskee laboratoriotestejä mattomateriaalille ja kentän rakenteelle.

Tosin tuo koskee uusia kenttiä 1.1.2011 jälkeen rakennettavia uusia kenttiä ja en tiedä miten uusi määritellään. Onko nyrmen vaihto uusi kenttä? Tai vanhan kivituhkan vaihto hiekkatekonurmelle uusi kenttä? Jalkapallossahan tuo aika tiukempaa, kentät käsittääkseni evaluoidaan vuosittain olosuhdevaatimuksia vastaan.

Taulukko. 5.2 Pesäpallokentän käyttöhyväksyntä – vaatimukset ja niiden todentamisesta vastaavat tahot.

Kentän mittaus-ajankohta	Kantavan/ tasaus-kerroksen päältä	Vaatimus E2 [MPa]	Hiekka-teko-nurmen päältä	Vaatimus E2 [MPa]	Testauksesta vastaa	Testauksen kustannuksistavastaa
Alkutestaus uutena	x	110	x	75…110	Urakoitsija	Urakoitsija
Vuoden ikäisenä			x	80…125	Pesäpalloliitto	Urakoitsija
Kahden vuoden ikäisenä			x	80…125	Seura/kunta	Seura/kunta

Lisäksi kentän tulee olla tasainen. Hiekkatekonurmen alustan maksimipoikkeamat, tasaisuus- sekä kaltevuusvaatimukset on esitetty kappaleen 2 taulukossa 2.3. Tasaisuuden mittaus 3 metrin oikolaudalla on esitetty standardissa SFS-EN 13036-7.

https://www.pesis.fi/wp-content/uploads/2019/02/Hiekkatekonurmiopas-28.5.2018.docx

https://www.unisport.com/sites/default/files/2017-08/Pes%C3%A4pallokent%C3%A4n%20tekonurmipinnoitteen%20vaatimukset.pdf

 

[Hakki]

Kopla teki jatkodiilin Nonamen kanssa,sponssasoppari.Odotetaan tuon Lumonin tuloa tulevina vuosina.