Tihonov sanoi:
Ellipsissähän ei tarkkaan ottaen ole pysähdystä (siitä ne väkäset) vaan kaareva liikerata. Kun ellipsisyötössä pallo näyttäisi silmällä jo saavuttaneen lakipisteensä ja pysähtyneen, se jatkaa vielä hetken sivuttaisliikettä ja vasta sen jälkeen alkaa pallon kaareva liikerata maata kohti.
Normaalissa syötössä lakipisteen saavuttanut pallo on menettänyt kaiken voimansa ja siihen kohdistuu vain painovoima. Ellipsisyötössä on suuntauksensa vuoksi vielä painovoimaa vastustavaa voimaa jäljellä. Koska pallon vektorisuure poikkeaa normaalista syötöstä, pallo putoaa maahan pienessä kulmassa. Putoamiskulman ero selittää melko mitätöntä eroa syötettyjen pallojen putoamiskiihtyvyydessä. Pallo myös kulkee pidemmän matkan maahan pudotessaan.
Tiedän että mun ei pitäisi ja suosittelen ettei kannata lukea, mutta
Siellä yhdelllä pesiskentällä vallitsee yksi ja vain yksi putoamiskiihtymyys jonka suunta on maapallon massakeskipistettä kohti. Ei ole olemassa yhdellä pesäpallokentällä muita putoamiskiihtyvyyksiä - ei ainakaan samalla ajanhetkellä.
Mieti ensin mitkä voimat vaikuttavat palloon sen jälkeen kun se irtoaa lukkarin kädestä - uskoakseni päädyt putoamiskiihtyvyyteen, tuuleen ja ilmanvastukseen. Jätetään kaksi viimeistä pois yksinkertaistuksen takia tai ainakin tuuli. Unohdetaan myös pallon pyörimen ajatellaan että se on täydellinen pallo (mitä se ei ole) joka ei pyöri (kyllähän se pyörii) - nuo ei nyt vaan ole tämän tarkastelun kannalta oleellisia.
Päätynemme siis yhteisymmärrykseen, että palloon vaikuttavia voimia on kädestä irtoamisen jälkeen kentällä vallitseva putoamiskiihtyvyys ja sen suunta on maan (massa?)keskipistettä kohti. Ja pallolla on alussa liikemäärä ½mv^2 joka tulee lukkarin kädestä ja sillä vauhdilla v on joku suunta (ja vain yksi suunta kolmiuloitteisessa avaruudessa)
Sitten pura sen elliptisen syötön nopeus ja suunta kolmeen vauhtikomponenttiin x (pesäpallokentän pituussuunta) ,y (pesäpallokentän poikkisuunta) ja z (Ylös-alas suuntavektori kohti maan massakeskipistettä).
Siitten mietitään hetki mitkä meidän voimat vastustavat pallon liikettä ja mihin suuntaan. Vastaus se ns maan vetovoima vastustaa z -suuntaa. Muihin suuntiin ei vastustavia voimia ole kun sovimme ettei tuule eikä ilmanvastusta ole ja pallossa ei ole kierrettä ja se on täydellinen pallo. x ja y suunnan liike ei siis hidastu kun mikään ei sitä vastusta.
Pallon z-suuntainen liikemäärä kertoo kuinka kauan menee kunnes se normaaliputoamiskiihtyvyys on saanut z-suunnassa ylös menevän vauhdin nollaan eli pallo saavuttaa lakipisteensä.
Ja sellainen lakipiste todellakin on ja niitä on vain yksi.
Heti tuon hetken jälkeen pallo on jo aloittanut matkan alaspäin kiihtyvällä vauhdilla vapaan pudotuksen maksimiin joka käytännössä kai saavutettaisiin noin 10 .. 12 sekunnin kuluttua putoamisen alkamisesta. Kun emme kuitenkaan yli 20 sekuntia kestäviä syöttöjä pesäpallossa näe niin unohdetaan se vapaan pudotuksen maksimi (itseasiassa kun sovimme että ei ole ilmanvastusta niin ei taida olla sistä vapaan pudotuksen maksimiakiaan ja se ei tässä tarkastelussa vaikuta, syöttö kestää niin lyhyen aikaa)
Joten mitä saimme:
1) Syötöllä on siis lakipiste ja vain yksi.
2) Pallon z-komponentin vauhdin määrää vain ja ainoastaan kuinka korkealla syöttö käy se kentällä vallitseva normaaliputoamiskiihtyvyys. Muiden suuntien vauhdit ei vaikuta tähän aikaan.
3) Jos pallolla on muihin (x ja y) suuntiin meneviä nopeuksia niin pallo kulkee myös niihin suuntiin ja pallolle tulee lisää matkaa ja joten jotta pallo ehtisi maahan samaan aikaan kuin se pystysuora syöttö sen vektorisummanopeus on suurempi kuin pystysuoraan putoavan pallon mutta sillä on täsmälleen sama nopeus maata kohti kuin sillä pystysuoralla samassa lakipisteessä käyneellä syötöllä.
Eli Elliptinen pallo kulkee siis kovempaa totta. Mutta ei maata kohti. Ja voi olla että siihen on myös sen takia vaikeampi osua. Mutta ei se yhtään kovempaa putoa.
Ja nyt lupaan etten palaa asiaan enää.
säännöthän eivät kiellä tätä..