Korona uhka pesiskaudelle?

[Tilastoniilo]

Hallitus ei tee rajoituksia, eikä tilastoja tehdä pesäpallon takia. Hallitus ei myöskään pura rajoituksia pesäpallon takia. Kyseessä ovat hieman suuremmat ja tärkeämmät asiat. Pesäpalloa tullaan pelaamaan tai ollaan pelaamatta, paljon laaja-alaisemman vaikutusarvioinnin perusteella. Jostain marginaalilajista ei saada avaintekijää koronarajoitusten purkuun, ei sitten millään opilla.

Ei tietenkään tehdä tilastoja pelkästään pesäpallon takia. Niitä tehdään kuitenkin mm. kaiken tyyppisten rajoitusten pohtimista varten. Kun suuret yleisötapahtumat niiden tyypistä riippumatta on kategorisesti kielletty, on ihan paikallaan yrittää hahmottaa sitä, miten suuri riski minkinlaiseen yleisötapahtumaan koronan suhteen liittyy. Hallitus ei tee laskemia pesäpallon riskeistä. Niitä sen sijaan voi pesäpalloväki tehdä. Niillä ei välttämättä ole vaikutusta mihinkään, mutta miksi ei saisi yrittää matemaattisesti hahmotella, mistä oikein on kyse. Joskus sellainen saattaa aukaista silmiä.

Uskaltaisin väittää, että ilman pk-seudun lukuja rajoituksia olisi Suomessa paljon vähemmän. Muualla maailmassa, jossa rajoituksia puretaan, on keskimäärin enemmän tapauksia kuin "Pesäpallo-Suomessa" (= pk-seudun ulkopuolinen Suomi). Jos pesäpallosta ei saa "jonain marginaalilajina" puhua rajoitusten purkamisen yhteydessä, niin puhutaan sitten vaikkapa ravintoloista. Miksi Joensuussa jne. on pidettävä ravintolat suljettuina, vaikka siellä ei ole ollut pitkään, pitkään aikaan yhtään tartuntaa? Kategorisista kaikkia koskevista rajoituksista pitäisi ja on jossain vaiheessa pakkokin edetä kohti yksilöllisempiä ja alueellisempia rajoituksia.

 

[Hakki]

Mikäs tämän ketjun otsikkona olikaan? Taitaa korona olla jonkinlainen uhka pesäpallokauden normaalille läpiviemiselle!? En usko päätä pensaaseen työntämällä koronauhkien väistyvän. Ei myöskään tiukkojen rajoitusten aikaisia koronatilastoja kopioimalla ja niistä jotain haavemaailmoja rakentelemalla.

En puhu ollenkaan pesiksestä.Ei tässä ole kyse pään pensaaseen työntämisestä vaan juuri päinvastoin.Se pää pitää saada sieltä pois.Yhteiskunta pitää saada pyörimään.Luetun ymmärtäminen tuntuu olevan joillekin vaikeaa.

 

[Hakki]

Ei tietenkään tehdä tilastoja pelkästään pesäpallon takia. Niitä tehdään kuitenkin mm. kaiken tyyppisten rajoitusten pohtimista varten. Kun suuret yleisötapahtumat niiden tyypistä riippumatta on kategorisesti kielletty, on ihan paikallaan yrittää hahmottaa sitä, miten suuri riski minkinlaiseen yleisötapahtumaan koronan suhteen liittyy. Hallitus ei tee laskemia pesäpallon riskeistä. Niitä sen sijaan voi pesäpalloväki tehdä. Niillä ei välttämättä ole vaikutusta mihinkään, mutta miksi ei saisi yrittää matemaattisesti hahmotella, mistä oikein on kyse. Joskus sellainen saattaa aukaista silmiä.

Uskaltaisin väittää, että ilman pk-seudun lukuja rajoituksia olisi Suomessa paljon vähemmän. Muualla maailmassa, jossa rajoituksia puretaan, on keskimäärin enemmän tapauksia kuin "Pesäpallo-Suomessa" (= pk-seudun ulkopuolinen Suomi). Jos pesäpallosta ei saa "jonain marginaalilajina" puhua rajoitusten purkamisen yhteydessä, niin puhutaan sitten vaikkapa ravintoloista. Miksi Joensuussa jne. on pidettävä ravintolat suljettuina, vaikka siellä ei ole ollut pitkään, pitkään aikaan yhtään tartuntaa? Kategorisista kaikkia koskevista rajoituksista pitäisi ja on jossain vaiheessa pakkokin edetä kohti yksilöllisempiä ja alueellisempia rajoituksia.

Samaa mieltä.Ja olen sitä mieltä että menee kauan ennenkuin monet ihmiset menevät katsomoihin vaikka kaikki rajoitukset olisi poistettu.Eli tässäkin valossa yhteiskuntaa pitää avata.Ihmiset oppisivat taas pikkuhiljaa liikkumaan.Nyt tuntuu olevan vallalla pelottavan vahva kanssaihmisten keräily koronan suhteen.

 

[-Janski-]

Ongelmaksi tässä on tavallaan muodostumassa se, mistä Suomea aluksi kiiteltiin suhteessa Ruotsiin. Täällä oli valmiuslaki olemassa, mitä länsinaapurissa ei. Valmiuslaki vaan ei ole suunniteltu tällaista tilannetta varten, vaan lähinnä sotaa tai terroria ajatellen. Vaikka jotkut meistä tykkäävät maalailla tässä vertauskuvia sotaan, sotaa tämä ei ole. Sen takia ei ole olemassakaan mitään raamia, miten tästä taloutta liikkeelle laitetaan, joka kuitenkin pyörittää maailmaa, halusimme tai emme. Hommat toimii, kun raha vaihtaa omistajaa. Nyt ei vaihda ja se uhkaa lamauttaa kaiken. Itse olen ihan valmis lähtemään pesispeleihin, ravintoloihin tai mihin tahansa melko normaalioloihin, sairastumisen uhallakin, mutta on pakko ymmärtää myös heitä, jotka eivät riskiä halua ottaa.

 

[Observer]

Ongelmaksi tässä on tavallaan muodostumassa se, mistä Suomea aluksi kiiteltiin suhteessa Ruotsiin. Täällä oli valmiuslaki olemassa, mitä länsinaapurissa ei. Valmiuslaki vaan ei ole suunniteltu tällaista tilannetta varten, vaan lähinnä sotaa tai terroria ajatellen. Vaikka jotkut meistä tykkäävät maalailla tässä vertauskuvia sotaan, sotaa tämä ei ole. Sen takia ei ole olemassakaan mitään raamia, miten tästä taloutta liikkeelle laitetaan, joka kuitenkin pyörittää maailmaa, halusimme tai emme. Hommat toimii, kun raha vaihtaa omistajaa. Nyt ei vaihda ja se uhkaa lamauttaa kaiken. Itse olen ihan valmis lähtemään pesispeleihin, ravintoloihin tai mihin tahansa melko normaalioloihin, sairastumisen uhallakin, mutta on pakko ymmärtää myös heitä, jotka eivät riskiä halua ottaa.

Valmiuslakia ei ole juuri käytetty, Uudenmaan eristäminen lienee ainoita päätöksiä. Perustuslain mukaan valmiuslaki on järeä laki ja vaatii taakseen sen mukaiset perustelut. Kokoontumisrajoitukset, ravintoloiden sulkemiset (ravintolat suljettiin lailla majoitus- ja ravitsemistoiminnasta) ym. on kielletty tartuntatautilain mukaan. Pesäpallo-otteluihin tulevaa henkilömäärää rajoitetaan edelleen mahdollisesti tartuntatautilain perusteella.

 

[LBC]

Vahvasti omissa poteroissa ollaan edelleen. No ei siinä.
Ehkä huomenna alkaa täälläkin uusia mietteitä löytyä, sanoisinko että viime aikoina ei ole.

Julkisuuteen lupailtiin myös Hetemäen työryhmän tiekartta kokonaisuudessaan. Kannattaa paneutua, vaikka lukemista siinä piisaa. Olen ainakin itse toiveikas, että sieltä löytyy hyvät perustelut hallituksen linjauksiin. Kovin toiveikas en sitten muuten ole, tulisikohan kesäpalloilujoukkeille kuitenkin mahdollisuus aloittaa harjoittelu toukokuun puolella.

Tuon linkin takaa pääsette miettimään päätöksentekoa juuri kuin haluatte, valta siirtyy kuvitteelliseti teille, samoin vastuu. Käykeehän vaikka vaan äänestämässä. Yllätyin, että ääniä sentään on tullut, mutta vielä mahtuu. äänien jakauma näyttää kylläkin aika oletetulta, kun tätä palstaa lukee.

 

[Elk]

Minusta tilastollinen asioiden tarkastelu on sekä tarpeellista että mielenkiintoista. Ja kyllä yhteiskunnan toiminta aina hyvin vahvasti tilastoihin joka tapauksessa perustetaan, se on selvä. Mutta tietysti on paljon muutakin, ja erityisesti henkilökohtaisissa ratkaisuissa tunteet vaikuttavat paljon. Ajan oloon tilastolliset ja muut tosiasialliset seikat niihinkin kuitenkin vaikuttavat, joskus tosin aika hitaasti.

Mitä tulee koko tilanteen arviointiin, niin itsekin olen häilynyt eri kantojen välillä. Alkuun ajattelin, että kausi tai edes sen osa on pyrittävä pelaamaan tavalla tai toisella, ja että varsinkin monet käytännölliset ongelmat (lipun myynnit ja yleisön katsomoihin sijoittelu yms. jos rajoitus on max 500 henkeä) eivät saa olla mikään este, etteikö pelejä voida järjestää. Toisaalta olen ajatellut, että helpointa on tietysti peruuttaa koko kausi, silloin ei ainakaan tuon kaltaisia järjestelyjä yms. tarvitse edes miettiä.

Nyt, kun näyttää siltä, että tätä tautitilannetta tulee kestämään asiantuntijoiden mukaan ainakin kaksi vuotta, kallistun joissain edellisissäkin viesteissä esiin tuodun ”uuden normaalin” eli taudin kanssa elämisen hyväksymiseen. Ellei niin tehdä, voidaan ajautua hyvin tempoileviin ja ristiriitaisiin päätöksiin. Esim. nyt on sanottu, että jos tänä kesänä pelataan, niin yhdenkin joukkueeseen kuuluvan sairastuminen johtaa automaattisesti laajoihin karanteeneihin ja jopa välittömästi koko kauden keskeyttämiseen. Mutta tehdäänkö johdonmukaisesti niin myös ensi kesänä? Ellei, niin miksi eri kesinä toimittaisiin samanlaisissa tilanteissa eri tavalla. Jos tehdään, niin ajatelkaapa pelaajien ja joukkueiden motivaatiota harjoitella ensi kautta varten, jos on mahdollisuus, että se(kin) kausi päättyy kesken, vaikkapa heti parin pelin jälkeen. Sama vaikeus koskee tietysti sponsorineuvotteluja ja oikeastaan kaikkea kauteen valmstautumista.

Realistisemmat vaihtoehdot näyttävät tällä hetkellä siltä, että pelataan ”uuden normaalin” oloihin tavalla tai toisella sopeutuen tai suosiolla jätetään ainakin kaksi kautta väliin.

 

[LBC]

Ja heti ilmaantui @Elk joka ainakin katselee reittiä seuraavaan poteroon!

Ensi kaudella on aika paljon paremmat mahdollisuudet saada kausi normaalisti läpi, tai sitten on epäonnistuttu rokotteiden ja myös testaus- ja jäljitysmenetelmien kehittämisen kanssa. Nyt nuo ovat alkutekijöissään, mutta jos edes jompi kumpi ensi vuonna toimii, niin helpottaisi paljon.

 

[Elk]

Ja heti ilmaantui @Elk joka ainakin katselee reittiä seuraavaan poteroon!
Ensi kaudella on aika paljon paremmat mahdollisuudet saada kausi normaalisti läpi, tai sitten on epäonnistuttu rokotteiden ja myös testaus- ja jäljitysmenetelmien kehittämisen kanssa. Nyt nuo ovat alkutekijöissään, mutta jos edes jompi kumpi ensi vuonna toimii, niin helpottaisi paljon.

”Jos”

 

[Jalo]

Ei kai rokotteen kanssa ole epäonnistuttu jollei sitä ensi kesän alkuun mennessä ole valmiina. Pikemminkin on mennyt niin kuin olisi realistisesti odotettavissa? Yksi iso kysymys, jos 2020 kesä menee ihan vihkoon pelien suhteen on sekin, millainen motivaatio treenaamiseen on talvella jos epävakaa koronatilanne vaan venyy. Ainakin junioripuolella voi olla melkoista katoa, eikä pienemmissä seuroissa tarvita kuin muutama ylimääräinen lopettaminen niin monen ikäluokan harrastus on sillä taputeltu. Ja saattaa se Superinkin puolella laittaa miettimään kannattaako talvi treenata jos seuraava kesäkin on epävarma + seuroilla ei ole varaa maksaa korvauksia edes sitä vähää mitä tähän mennessä.

 

[Tuppinäppi]

Näyttäisi siltä, että liitossa ja seuroissa odotellaan vaan valtion päätöksiä kokoontumisrajoitusten lieventämisestä tai pelien kieltämisestä. Mitä sitten tehdään jos tauti lähtee uudelleen leviämään ja isommat kokoontumiset joudutaan kieltämään myös ensi vuonnna? Joka tapauksessa ihmiset on nyt opetettu näitä välttämään ja tilanne ei toivu ennalleen vuosikausiin. Samoin käy sponsoritulojen kun yritysten talous ei tästä iskusta toivu vuodessa eikä kahdessa. Tarvittaisiin luovaa ajattelua liitolta ja seuroilta striimauksen toteutukseen, sen mainosmahdollisuuksien realisoimiseen ja yleisötulojen paikkaamiseen netin kautta lähetettävien otteluiden tuloilla. Toki sopeuttamista kulupuolella tarvitaan vaikka toteuttamiskelpoinen malli löytyisikin.

 

[Observer]

Pesäpallossa luvassa nopeita päätöksiä, jos kokoontumisrajoituksia lievennetään â Joensuussa maksetaan vielä pelaajille palkkaa, mutta tuet auttaisivat: "Kesälajit tekevät isoja tappioita"

Pesäpalloliitossa kokoonnutaan heti alkuviikosta keskustelemaan sarjatoiminnan käynnistämisestä.

yle.fi

 

[Tilastoniilo]

saattaa se Superinkin puolella laittaa miettimään kannattaako talvi treenata jos seuraava kesäkin on epävarma + seuroilla ei ole varaa maksaa korvauksia edes sitä vähää mitä tähän mennessä.

Joka tapauksessa ihmiset on nyt opetettu näitä välttämään ja tilanne ei toivu ennalleen vuosikausiin. Samoin käy sponsoritulojen kun yritysten talous ei tästä iskusta toivu vuodessa eikä kahdessa.

Olen ymmärtänyt, että nykyisten sopimusten perusteella maksetaan sekä harjoittelusta että pelaamisesta ja yleensä joka kuukausi. JoMa on ainoa, joka maksaa palkkaa koko ajan, mutta maksaako läpi talven ensi kesään asti, jos kausi 2020 perutaan? Milloin alkaisivat maksaa palkkoja kuukausittain ne seurat, jotka ovat palkanmaksun keskeyttäneet a) siinä tapauksessa, että pelataan tynkäkausi b) siinä tapauksessa, että kausi perutaan ja aletaan valmistautua kauteen 2021? Eihän seurojen talouden suunnitelusta ja hoidosta saa näissä oloissa millään järkevää, ellei siirrytä täysin malliin, jossa urheilija treenaa ilman palkkaa omalla kustannuksellaan ja saa siitä mahdollisesti sovitunlaisen korvauksen, jos kaudella päästään pelaamaan. Ainoa järkevä tapa maksaa korvausta, on sitoa se yleisötuloihin. Tämä tarkoittaa ammattipesäpalloilun, jos sellaista on edes ollut, loppumista. Pesäpallo tulee entistä enemmän olemaan harrastus, josta voi saada parhaimmillaan kivaakin korvausta, jos seura menestyy ja katsomossa on paljon yleisöä.

 

[Jalo]

Jos haetaan mahdollisuuksia pesiseuroille + ennakoidaan mitä ehtoja katsomoiden avaamiseen voisi ehkä tulla niin: Mikä seura keksii alkaa ensimmäiseksi myymään fanituotteena seuran väreillä ja logolla varustettua kasvomaskia? Jos siis jonain päivänä STM ja THL ihmiset pääsevät yksimielisyyteen siitä onko niistä hyötyä vai ei...

 

[-Janski-]

Kun kasvomaskeja ei Suomessa riitä edes terveysalan ihmisille eikä hoitokotien hoitajille, niin pesäpallofanit ovat tuotantolinjalla viimeisiä, jotka niitä tulevat saamaan.

 

[kontiola]

Jos haetaan mahdollisuuksia pesiseuroille + ennakoidaan mitä ehtoja katsomoiden avaamiseen voisi ehkä tulla niin: Mikä seura keksii alkaa ensimmäiseksi myymään fanituotteena seuran väreillä ja logolla varustettua kasvomaskia? Jos siis jonain päivänä STM ja THL ihmiset pääsevät yksimielisyyteen siitä onko niistä hyötyä vai ei...

Kun kasvomaskeja ei Suomessa riitä edes terveysalan ihmisille eikä hoitokotien hoitajille, niin pesäpallofanit ovat tuotantolinjalla viimeisiä, jotka niitä tulevat saamaan.

Niin paitsi että nyt moni suomalainenkin (alus)vaate- ja kodintekstiilifirma on ruvennut myymään omia kasvosuojia esimerkiksi nettikaupoissaan, ja Marttojen allaolevilla ohjeilla voi käsistään kätevä sellaisen itsekin tehdä. Viranomaisten hyväksyntää tai muutakaan virallista statusta niillä ei toistaiseksi ole, kuten Jalo tossa totesikin. Fanituoteidea on minusta tässä tilanteessa kertakaikkiaan mainio. Samantyyppistä toimintaa se kasvomaskien tekeminen on kuin lippiksien ja teepaitojenkin.

R-Collection aloitti kankaisten kasvomaskien tuotannon, Marimekko harkitsee â tunnettujen brändien maskeja voi pian vilistä katukuvassa

Mikäli kasvomaskit yleistyvät Suomessa, niistä voi tulla osa asua.

yle.fi

Finlayson yllättää ja tuo myyntiin omat kangasmaskit: tältä ne näyttävät

Finlaysonin maskeissa esiintyvät tutut kuosit. Suomessa kasvomaskeja valmistaa ja myy jo toistakymmentä yritystä.

www.iltalehti.fi

Pula kasvomaskeista synnytti yllättävän bisneksen Vuokko Hartikaiselle ja monelle muulle pienyrittäjälle: "Aloin käännellä kangaspaloja ja siitä se lähti"

Kankaisten kasvosuojien valmistus tuo työtä ompelijoille, joiden perinteiset markkinat ovat hyytyneet koronaviruksen takia.

yle.fi

Kasvomaski

Kasvomaski, 100% puuvilla. 95 asteen pesun pestävä kasvomaski. 100% puuvillaa. Kuminauhakiinnike kiertää pään. Kaksinkertainen neulos. Maskit toimitetaan kirjeenä suoraan kotiin kymmenen kappaleen tilaukseen saakka. Suuremman 20 kappaleen erän voi tilata kotiin toimituksella. Pese 95 asteessa...

www.tamsilk.fi

Kasvomaskin ompelu- ja käyttöohje | Martat

Kotitekoinen maski ei anna teollisesti valmistetun ja testatun hengityksensuojaimen vertaista suojaa, mutta auttaa arkipäivän suojautumisessa. Kasvomaskia tehdessä ja sitä käytettäessä on tärkeää…

www.martat.fi

 

[MieVaan]

Niin paitsi että nyt moni suomalainenkin (alus)vaate- ja kodintekstiilifirma on ruvennut myymään omia kasvosuojia esimerkiksi nettikaupoissaan, ja Marttojen allaolevilla ohjeilla voi käsistään kätevä sellaisen itsekin tehdä. Viranomaisten hyväksyntää tai muutakaan virallista statusta niillä ei toistaiseksi ole, kuten Jalo tossa totesikin. Fanituoteidea on minusta tässä tilanteessa kertakaikkiaan mainio. Samantyyppistä toimintaa se kasvomaskien tekeminen on kuin lippiksien ja teepaitojenkin.

Jos puhutaan kasvomaskina kudotusta kankaasta muotoon ommeltua juttua, jonka voi laittaa nenän ja suun eteen niin kyllä niitä saa kaupasta, verkkokaupasta tai niitä voi vaikka tehdä itse. Jos puhutaan jonkin normin täyttävistä henkilösuojaimista niin eipä kyllä taida marttojen ohjeilla onnistua.

Mutta miksi niille tarvittaisiin mitään Viranomaisten hyväksyntää tai muutakaan virallista statusta? Vai ennakoitko, että Suomessa tulisi käyttöön vaade, että julkisilla paikoilla kulkiessa ihmisillä pitäisi olla jonkin normin täyttävä hengityssuojain? Sitten varmaan tarvita jokin uusi normi jos ajatellaan että vaikka se marttojen ohjeiden mukaan tehty maski täyttäisi sen normin. Ihan mahdollista mutta toisiko se jonkun lisäarvon? Eikö niitä voisi vain käyttää jos kerran siltä itsestä tuntuu?

Puuvillakuitu on paksuudeltaan jotain12–22 µm ja sitten se kehrätään/kierretään langaksi ja langasta kudotaan sitten se kangas. Ei mitään käsitystä miten paksuista langoista esim lakanat kudotaan mutta 0,1 mm = 100 µm lanka kuullostaa jo ohuelta. ja kudonnassa ne langat ovat yleensä 90 asteen kulmissa toisiinsa nähden eikä niissä ole montaa kerrosta. Lakana siis näyttänee suurennuksena kutakuinkin ristikolta. Tossa linkissä toinen kuva näyttäisi olevan leveydeltään noin 0,8 mm matkalta ja siinä näkyy vähän reilu kaksi kudetta ja lointa eli lanka olisi noin 0,15 .. 0,2 mm jos tulkkaan oikein .

Bed Sheet Thread Count Testing @ Vartest

vartest.com

Ne sairaalassa käytettävät maskit tehdään yleensä rainaamalla suoraan muovikuituja joiden paksuus on noin 0,5 µm (jos muistan Ahlstrom-Munksjön toimitusjohtajan haastattelun viime viikon Talouselämästä oikein) kuitukankaaksi. Niitä mahtuu siis pirun monta pitkin ja poikin samaan tilaan kuin yksi sen lakanakankaan lanka suorana. Lisäksi ne sojottavat lähes kaikkiin suuntiin mutta suurin osa suunnista on kait kuitenkin ikäänkuin tasossa koska kangashan siitäkin tulee. Valmistusmenetelmä vaikuttaa kuituorientaation ja lisäksi niitä kuituja voidaan suunnata viimeistelyllä. No niin tai näin voimakkaasti suurennettuna se kuitukangas näyttää kukatakuinkin tuollaiselta (kolmas kuva tossa linkissä on 48 µm leveä eli kokonaispinta-ala on noin 1:270 tosta lakanakuvasta)

Nonwoven Textiles - Nanoscience Instruments

Polymeric Nanofibers, Nanofibrous Layers, Nanofiber Yarns & Nanoparticles “Working with the Phenom and FiberMetric system gives us very fast, accurate and well-presented results.” Jitka Färberová ... Read more

www.nanoscience.com

 

[kontiola]

Mikä seura keksii alkaa ensimmäiseksi myymään fanituotteena seuran väreillä ja logolla varustettua kasvomaskia?

Viestini oli ihan vain kommentti tässä siteerattuun Jalon viestiin, tai jos hiuksia halutaan halkoa, sen herättämään Janskin kommenttiin. Ei sen kummempaa. Yritetään kestää.

 

[Jalo]

Juu ja en siis missään nimessä tarkoittanut noita korkean suojausluokan suodattimia, joita ihan oikein säästetään sairaalakäyttöön. Vanhaikodit ja kotihoito on jonossa seuraavana ja sitten varmaan tietyt muut työpaikat jos niitä järjellä otetaan käyttöön. Niitä ei tule riittämään rajattomasti pitkään aikaan. Noista kankaisista uudelleen käytettävistä voi olla montaa mieltä, mutta ei kai ihan kokonaan poissuljettua ole että ne jossain tilanteessa jatkossa vaadittaisiin. Ei edes se että pelaajille sellaiset vaadittaisiin käyttöön. Pesäpallossa se jopa voisi jollain lailla toimiakin kun ei kontaktia juuri tule, tosin kokemuksesta tiedän että fyysisesti kovempi työ on kohtalaisen raskasta ihan oikean venttillillä varustetun hengityssuojaimen (esim. tuollaisen paljon puhutun FFP2:sen kanssa, tiedä miten sitten kangasmaski toimii jos pitäisi suodatta, muttei saisi olla hengitysvastusta liikaa..

 

[MieVaan]

tosin kokemuksesta tiedän että fyysisesti kovempi työ on kohtalaisen raskasta ihan oikean venttillillä varustetun hengityssuojaimen (esim. tuollaisen paljon puhutun FFP2:sen kanssa, tiedä miten sitten kangasmaski toimii jos pitäisi suodatta, muttei saisi olla hengitysvastusta liikaa..

Kinkkinen optimointitehtävä suodatustehokkuus versus painehäviö/hengityshelppous maskin yli (tai siis läpi). Ja muuttuu astetta vaikeammaksi jos pelaaja kärsii rasitusastmasta tai on siitepölyallergikko. Ei niitä taida kuitenkaan pesäpallossa olla yhtä paljon kuin hiihdossa.