Kehitin huvikseni tavan verrata pelaajia toisiinsa erilaisten kärkilyöntien perusteella. Idea on, että jokaisen pelaajan kärkilyönnit laitetaan janalle ja he saavat arvon 0 ja 1 välillä suhteessa kärkilyöntien määrään. Tämä voidaan tehdä erikseen 0-tilanteen, 1-tilanteen, 2-tilanteen ja 3-tilanteen purkujen osalta. Laskutoimitus on (pelaajanX-minX)/(maxX-minX).
Sama toimitus voidaan myö tehdä kärkilyöntiprosenteille tai oikeastaan mille tahansa tilastolle. Tuloksena on siis aina luku joka kertoo miten joku pelaaja sijoittuu suhteessa muihin pelaajiin sarjassa. Kutsun tätä Kärkilyöntiarvoksi, mutta kyse on siis vain jonkinlaisesta normalisoinnista suhteessa kaikkien pelaajien suorituksiin.
Esimerkiksi vuoden 2023 naisten superissa Johanna Pirskasella oli 126 kärkilyöntiä ykköselle (KL1) ja on siinä kisassa paras ja saa arvon 1. Kaikki, joilla on 0 KL1, saavat arvon nolla ja muut jotain siitä väliltä. Charlotta Höglundillä on 101 KL1 ja kärkilyöntiarvo 0,80, Kiira Kautolla 89 KL1 ja kärkilyöntiarvo 0,71 ja Petra Äkkäsellä 82 KL1 ja 0,65. Kärkilyönneissä kakkospesälle kärjessä on Eeva Mäki-Maukola 100 KL2 ja kärkilylyöntiarvolla 1. Häntä seuraavat Riikka Polso ja Kaisa Peräaho joiden kärkilyöntiarvot ovat 0,95 ja 0,93. Kärkilyönneissä kolmospesälle eniten kärkilyöntejä (KL39) on 69 (Virpi Hukka) ja kärkilyöntiarvo samalla tavalla 1. Seuraavana näissä on Anna Ala-Kauhaluoma ja Minttu Reunanen. Heidän kärkilyöntiarvonsa ovat 0,81 ja 0,75. Kotiutuksissa suurin määrä on 62 (KLK), josta siis kärkilyöntiarvo 1 (Aino-Kaisa Mantere).
Kärkilyöntiarvon idea on siis suhteuttaa kärkilyöntien arvo suhteessa siihen miten muut ovat suoriutuneet samassa tehtävässä. Siri Eskolalla on 57 KLK, josta kärkilyöntiarvo 0,92. Veera Varosella on 57 KL1, mutta koska tässä kärki on melko paljon kauempana, on siitä kärkilyöntiarvo vain 0,45. Ollaan siis hieman alle puolen välin.
Kärklyöntiarvot voidaan laskea yhteen kaikilta pesäväleiltä. Jos joku pelaaja olisi paras jokaisella pesävlillä, olisi hänen yhteinen kärkilyöntiarvonsa 4, siis 1 jokaiselta pesäväliltä. Näin ei tietenkään ole, mutta ylisesti tehokkain pelaaja on yllätyksettömästi Virpi Hukka, jonka arvo on 1,86. Hänen jälkeensä tulee Anna Ala-Kauhaluoma, Tiia Peltonen ja Iina Lehtinen. Yhdistämällä arvot, pärjäävät sellaiset pelaajat, jotka ovat sarjan kärkeä, jollain välillä, mutta tuottavat kärkilyöntejä myös muilla väleillä. Hukka on erittäin monikäyttöinen pelaaja ja se näkyy tässä.
Kärkilyöntiarvot voi laskea myös joukkueittain. Roihuttarien yhteinen kärkilyöntiarvo kaikille pesäväleille on 8,05, Kekille 8,69, Tahkolle 8,53, Mansella 11,88 ja Pesäkarhuille 10,51.
Kärkilyöntiarvo perustuu toki vain kärkilyöntien määrään, eikä sinänsä kerro mitään sellaista mitä emme näkisi jo pelkistä kärkkäreistä. Samalla se antaa kuitenkin jonkinlaisia numeerisia arvoja joiden perusteella voidaan pohtia onko Eeva Mäki-Maukola tärkeämpi ykköstilanteen purkajana kuin mitä Siri Eskola on kotiuttajana. Tai onko Roihuttarien kotiuttaminen kauttaaltaan huonompaa kuin Kekin kentällemeno. Samanlaista suhteuttamista voidaan tehdä myös muille tilastoitaville asioille. Jatkan tämän pohtimista, mutta ehkä jollain muullakin on talvikaudella tylsää ja tästä voi saada jotain irti.
